Alusta ja sen suojaus

Miten onko oikeata tietoa ,ei ns. luulen tietäväni tyyliin. Miten näiden AL-KO ja Fiat alustaisiin joissa ei sileetä peltiä vaan , vaan runkopalkien ja siihen liitettyjen sivupalkkien päälle tehty ns. "etelän vanerista" eikä mistään oikeasta vesivanerista tehty pohja olisi suojattavissa suomen oloihin ? Suojan pitäisi erityisesti hengittää, jotta kastuttuaan pohja kuivuisi nopeasti. Auoja aine estäisi / hidastaisi "lahoamisen" mahdollisimman hitaaksi. Aine suojaisi sen "vanerin" jotta se hylkisi kuitenkin vettäja kaikkia laho pöpöjä yms. Tuli mieleen nuo vanhan ajan pellavaöljy vernissa pohjaiset aineet, jopa itse pellavaöljy vernissa. Miten aito terva mahtaisi olla? Sillähän nuo katotkin ja veneetkin ennen muinoin ? Aloitetaas tästä keskustelu. Monilla kun on noita uusia / uudehkoja 50-100 t€ laitteita luulis kiinnostavan tuo alapuolinenkin suojaus. Miten muuten uusi Fiiatti muuten perustaa lokareista. Onko oni laitattunut ja nouseeko kura hieman lisää kylkiin kuten tekee jos Fordiin laittaa.

Sen tiedän, että ainakin Peffletin kosteustarkastusohjelmaan kuuluu alustan peltipohjan ja puulattian sauma-alueen suojaus massalla. Massan merkkiä en tiedä, mutta sellaista aerosolipullotavaraa se joka tapauksessa on.

Miksei tavallinen alustamassa käy ?..... omassa pohja alumiinia joten ruostuminen ei onkelma..... syöpyminen on.... seurattava sitäkin....

Kyselin tuossa ~¨vuosi sitten samaa asiaa siis tervaa. en ole vielä laittanut tätä tervaa toivoisin siittä kommentteja käyttäneiltä.

Terveisin 106412

Miksei tervakin käy kun sen saa pysymään kiinni ja viittii joka vuosi rapsutella irtonaiset ja käsitellä uudelleen..... mitäs jos liimais alumiinilevyn kiinni pohjaan?

Alustan puuosien suojaamisesta on asiantuntijoillakin monta mieltä. Yksi sanoo että puunsuoja-aineita ("Valtti" tai terva), toinen taas bitumipohjaisia alustamassoja kuten pellillekin. Kolmas sanoo että ei mitään, jos on vesivaneria.

Mitä on vesivaneri? Koivuvaneria ja mäntyvaneria on kyllä vastaan tullu, mutta... No joka tappauksesa ennen, ku nuorena miehenä venneitä rakensimma, ni käytettiin semmosta ku Marine Plywood -vaneria. Sitä sanottiin kotosemmin filmivaneriksi tai filmiliimatuksi vaneriksi. Siinä on vaneriviilut liimattu toisiinsa vettä kestävällä umpiliimakerroksella. Tämmösesä filmivanerissa ei siis kosteus pääse immeytymmään ku siihen eka viiluun. Liimafilmi estää etenemisen seuraavaan viiluun. Onko sitte piironkien ja asumisperäkkärryjen pohojat tehty mistä aineesta, ni se kannattaa kysyä myyjältä - maahantuojalta - valamistajalta.

vesivanerilla tarkotettaan just vaneria joka on liimattu säänkestävällä liimalla.......... mutta käytännössä kai filmi/viirapintainen on ainoa joka kunnolla kestää vettäkin......

Mitä noita nyt olen katsellut, niin mikään noista ei ole sitä aitoa ns. vesi / filmivaneria joilla tehdään esimerkiksi nuo autojen vedettävät peräkärryt ja esimerkiksi Dethleffs Fortero H6975 Fordin takatallin korotus /välipohja on tehty. Ihmettelin jotta niinkin painavalla ja vankalla. Lisää painoakin. Sellainen pitäis olla siellä sen asuin osan alla. Se kun kestää vuosia. Alustasuojaus aineethan on kuin vetäis lateksin puun päälle. Ne laitetaan runkopalkkeihin ja koteloihin. Lateksilla lakkaa tuo hengitys - sitten mätänee alla täydellisesti. En ole ajatellut mitään vuosittaista tervausta. Kunhan heti uutena jos tekis niin on parempi kuin yleisesti kukaan ei tee mitään. Nuohan autot vaan tehdään lähinnä etelä eurooppaan ja keskiseen eurooppaan.

Eipä taitanut tulla yhteisymmärrystä aiemmassa keskusteluketjussa. Uuden Hymermobilin alustassa on vaneriosa Promobilin mukaan seuraavanlainen ylhäältä alaspäin: 1 mm PVC 6 mm vaneria (ei tarkemmin määritellä laatua 35 mm Styroporia, hyvä eriste, imee kuitenkin vettä 4,2 mm vaneria, jonka alapinnassa "mit offenporigem Schutzanstrich". Sodanjälkeisen saksan opin mukaan hengittävä suojamaalipinnoitettu.

Onko uusia kokemuksia/mielipiteitä suojauksesta ?

Olisiko mitään mieltä laittaa pohjan alle vesivaneria muutaman sentin ilmaeristyksellä ? Kiinnitysreiätkin näyttää olevan palkeissa valmiina.

Itse olen käyttänyt pohjaan käsittelyyn pellavaöljyä jossa hieman seassa homeenestoainetta, levitys joko sivellen tai ruiskulla. Se autojen pohjavaneri ei ole ns. maatilavaneria nähnytkään kun on niin pehmoista ja huokoista.

Pellavaöljyn sively on ylöspäin vähän hankalaa mutta hoituu kyllä patteripensselillä. Sivelyllä saa paremmaan käsittelyn aikaiseksi kun matalapaineruiskulla. Ahtaat koloset ja palkkien ja pohjan välit olen ruiskuttanut. Reunasaumojen päälle tehtaalla vedetyt ja osin irronneet kumimaiset massat (Hymer) leikkelin pois kun eivät enää estä veden pääsyä massan ja pohjan väliin mutta estävät kyllä kosteuden poistumisen.

Uusin käsittelyn joka kevät koska koko homman hinta jää muutamaan kymppiin ja oma työhän ei maksa mitään. Kevät on otollista aikaa käsittelylle koska silloin paljon valoa ja pellavaöljy kuivuu kuivuu nopeasti. Pellavaöljyn haju häipyy kun pinta kuivuu. Mikäli pohjassa on sähkörasioita tai hajulukkoja niin niiden kannet kannattaa teipata, koska pellavaöljy tunkeutuu niiden saumoihin ja kun kuivuu niin avaaminen ön työlästä. Mikäli käsittelee pohjan tai sen osia kahteen kertaan se on tehtävä niin, että aiempi kerros ei kerkiä "nahkottumaan" koska silloin imukyky heikkenee.

Pellavaöljyn kiinnittymisominaisuudet on erittäin hyvät ja käsittelyn jälkeen kannattaa katsoa, että pellavaöljyä ei jää kuivumaan mihinkään sellaiseen paikkaan missä sitä ei tarvita. Kuivuneen pellavaöljyn irrotus on erittäin työlästä puuhaan. Toimii.

Tuota olen joskus ruiskutellut: http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm @seppo

Eipä linkitys oikein onnistunut. Mutta sivulta etsi:PELLAVAÖLJYPOHJAINEN RUOSTESUOJA, SPRAY 500 ML @seppo

Lueskelin aamulla saksalaisia caravansivuja. Löytyi matka-autonvalmistajien ja käyttäjien kommentteja. Valtaosa oli sitä mieltä, että vanerin alapinnalle saa laittaa vain sellaista tavaraa, joka ei estä vanerin hengitystä, muuten se mätänee. Käyttivät termiä Holzschutzlasur, vastannee meidän puunsuoja-aineitamme. Ongelmia niissäkin: liuotinaineeton helmeilee, -aineellinen liuottaa alkuperäisen suojan pois jne... Öljyjäkin olivat käyttäneet, joku WD40:ä, joku jäteöljyä, joku pellavaöljyä, joku Owatrolia. Muutama harva bitumipohjaista massausta, useampi vanerin päihin ja kiven rikkomaan vaneriin.

Mutta: olosuhteet ovat Saksassa ja meillä kovin erilaiset. Kukaan ei luonnollisesti puhunut SUOLASTA, joka lienee juuri meidän ongelmamme.Suolahan imee vettä itseensä, siis vanerin sisäänkin ???

Vanerin puhtaanapito lienee tietysti "puoli ruokaa".

Tämän jutun juoni on siinä mikä puun kanssa ylensäkin, eli se kastumisen estäminen ei ole se olellinen juttu mutta sen puurakenteen kuivumisen turvaaminen on. Siitä syystä käsittelyn pitää olla sellainen, että kuivuminen pääsee tapahtumaan. Eli ihan sama homma kun rakennuksissa ja puuveneissä jne.

Olen ymmärtännyt että nyky fanerit on liimattu epoksiliimalla.Epoksi on niin tiivis että kosteus ei pääse imeytymään ,kun pinta viilun jos vanerin suojapinta rikkontuu.Epoksi käytetään laivojen suojamiseen,on ihan vesitiivis.Olen sitä mieltä että vaneri ei hengittä kuin saumakohteista.Ei liimauskerroksien läpi.Siksi on tärkeä että niinkuin detskuissa ,vaneerien reunaat käsitellään jollain ainella.T Raimo

Itse laittaisin pellavaöljyä ja sekaan tärpättiä n:40% ja sillä satsilla eka kerta jolloin saadaan imeytyminen vaneriin tehokkaammaksi. Tärpätin osuutta vähennetään vetojen välillä n:10% (tai jos haluaa niin ekan vedon jälkeen suoraan pellavaöljyllä) ja viimeinen veto ilman tärpättiä. Viimeisen vedon jälkeen pinta pitäisi jäädä rasvaiseksi. Toinen vaihtoehto on sekoittaa pellavaöljyyn väritöntä Valttia n.50% ja sutii niin monta kertaa että jää rasvaiseksi. Pellavaöljyhän sitten syö alustamassaa....

Sepolle.

PELLAVAÖLJYPOHJAINEN RUOSTESUOJA, SPRAY 500 ML @seppo

Löysin tälläisen keskustelun ja kysyisin että onko aine toiminut odotetulla tavalla vai onko tullut jotain huonoja puolia ilmi tässä kolmen vuoden aikana?

Alettava keväällä jotain laittaa pohjan saumoihin.

Järvisen Jari Muistutan vaan itsesyttymisen vaarasta tuon pellavaöljyn kanssa.

Olen jossai saitissa, missä käsiteltiin saman tapaista asiaa. Kirjottanut tetlesin tervasta, jota piti laittaa takuu aikana pohjan niihin vaneripintoihin, jotka oli päittäin sivuilla alaspäin. Sen piti suojsta kpsteudelta, mutta päästää kosteus pois mikä oli sinne mennyt. Niin kun joku aiemmin sanoi kosteus ei ole myrkkyä, jos se pääsee kuivumaan. Eli kosteuden estäminen rakenteisiin menemästä ulkoa päin yhtään on täysin mahdotonta. Pelkkä lämpötilojen aiheuttama kastepiste aiheuttaa kosteutta. Ennemminkin veden sisään pääsy sateella on tärkeää. Myös kosteuden pois pääsy, eli kuivuminen on se juttu, mitä ei saisi estää Puu ei laho, jos se saa kuivua, Mutta eriste, jos se kastuu, eikä kuivu, on se myrkky, joka lahottaa. Tuulettuminen, ja välillä kuivuminen, niin vaunu kestää sen ajan mitä se elää. Mitähän poppakonstien sijaan käyttäisi valttia. ja ajon jälkeen kunnon tuulettuva säilytyspaikka, jossa se kunnolla pääsee kuivumaan. Lauhtu ilma, kävin ladossa kattoon kulkuria, aivan ikkunat huurteessa, mutta keväämmällä kyllä kuivuu kun auon ovet, ahava kuivaa, niin kuin lihat. Minusta säilytys, johon ei sada on poikaa. Toivopoika