40 % asunto-osan pituudesta, yhtenäinen vai useammasta palasta?

Hei!

Tuli mokattua sen verran, että toin Saksasta viime viikolla vuoden 2005 mallisen Dethleffs Globebus 2:n, jonka sisäkorkeus vastoin kaikkia odotuksiani olikin vain 187 cm, ei siis 190. Arvatkaa, oliko kivaa, kun katsastusmies totesi tämän asian, jota itselleni ei ollut tullut mieleenkään tarkistaa (Dethleffsin kotisivuilta ja mm. Karavaanari-lehden viime numerosta kyseisen mallin esittelystä löytyy tieto, että sisäkorkeus olisi 190 cm, mutta ei mitään mainintaa siitä, että näin on vasta vuoden 2007 mallien kohdalla...). Olin täysin varma, että omankin autoni korkeus on tuo 190 cm, kunnes katsastusmiehen metrimitta paljasti karun totuuden.

No, nyt on sitten edessä katon korottaminen tai autoveron maksaminen henkilöautosta. Päädyin edelliseen vaihtoehtoon, kuten varmaan ymmärrätte. Sääntöhän on, että matkailuautoksi luokiteltavasta ajoneuvosta on löydyttävä vähintään 190 cm:n sisäkorkeus alueelta, jonka pituus on vähintään 40 % asunto-osan pituudesta (minun tapauksessani 0,4 x 330 = 132 cm) ja leveys vähintään 40 cm.

Kysymykseni kuuluu, pitääkö tuon 40 % koostua yhtenäisestä alueesta, vai saako se koostua esim. kahdesta erillisestä alueesta (kattoluukusta) joiden yhteispituus on tuo vaadittavat 40 %. Olisin todella kiitollinen vastauksesta, joka perustuu varmaan, käytännössä koeteltuun tietoon eikä mihinkään valistuneeseen arvaukseen tai omasta hatusta vetäistyyn tulkintaan lainlaatijan aivoituksista (niitä minulla riittää ihan omastakin takaa).

Terveisin, Pertti Seinäjoelta

Kaikista yksinkertaisinta on se että otat yhteyttä siihen katsastusasemaan mihin aiot mennä auton katsastamaan. t. seppo PS. todennäköisesti saat vastauksen että yhtenäinen-

Terve, Pertti! Täältä et kuule semmoista tietoa saa josta olisi jotain iloa. Oikea vastaaja on joko paikallinen katsastusasema tai sitten AKE. Jos katsastajalla on joku mielipide asiasta hän noudattaa sitä, sanotaan täällä mitä tahansa. Katsastajan ratkaisusta voi toki vaatia oikaisua mutta se on pitkä ja kivinen tie. Mutta jos saat AKEsta lausunnon asiasta voi sillä olla jotain vaikutusta katsastusmieheen.

Jossain katsastusasemalla on voitu hyväksyä kaksi kattoluukkua täyttämään korkeusmääräys. Se ei ole ennakkotapaus eikä siihen voi vedota. Ei auta vaikka veisit autosi samalle asemalle, samanlaista päätöstä et voi vaatia. Ei siis kannata kuunnella sitä joka sanoo että "tottakai kaksi kattoluukkua kelpaa, juuri viime viikolla sain päätöksen käteeni".

Eli suositukseni: mene kysymään siltä katsastusasemalta joka totesi auton liian matalaksi. Koeta saada vastaus kirjallisena tai ainakin keskustele asia siellä läpi rakennemuutoksia käsittelevän katsastusmiehen kanssa.

Ja sitten oma tulkintani jolla ei ole tietenkään mitään virkaa. Autoverolain määräys verovapaasta matkailuautosta kuuluu mm. "Verovapaan matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta." Tuo 'alueella' on yksikkö ja kun sanotaan "alueella, jonka leveys .. ja pituus ..." puhutaan selvästi yhdestä alueesta. Eli jos tuota tulkitaan sananmukaisesti niin kyseessä on yksi yhtenäinen alue.

Jos katsastusmies näin tulkitsee niin aika vaikea on ainakaan tuon asetuksen sanamuotoon vedoten saada päätöstä kumotuksi.
Vaikka tämänhän sinä tiesit jo itsekin. mot

Kiitos Martti hyvästä vastauksesta, joka vahvisti omia käsityksiäni. Lienee parasta yrittää saada AKE:sta jokin kannanotto, mielellään kirjallisena. Katsastusmies, jonka kanssa asiasta juttelin, ei ottanut selvää kantaa, mutta oli taipuvainen ajattelemaan, että yhtenäinen sen alueen pitäisi olla. Myös tuo yksikkömuoto viittaa siihen, kuten totesit. Omasta mielestäni jo pelkästään rakenteiden lujuuden kannalta olisi suotavaa, että kattoon saisi jättää joitakin "siltoja" luukkujen väliin eikä tehdä yhtenäistä pitkää aukkoa. Erityisesti tämä katon repiminen harmittaa, kun kyseessä on käytännössä lähes uudenkarhea auto. Ei takuulla parane katon lujuus ei tiiveys moisista operaatioista, mutta minkäs teet kun lainsäätäjä on viisaudessaan tuohon 190 sentiin päätynyt. Olen muutenkin sitä mieltä, että tuo vaatimus on jokseenkin järjetön silloin, kun kyseessä on tehdas- ja sarjavalmisteinen, selvästi matkailukorin omaava ja matkailuautoksi alunperinkin tarkoitettu auto, kuten tämä oma Globebus kakkoseni. Näkisin jotenkin eri tapaukseksi sen, kun jostain hikisestä hiace-pikkubussista väännetään takapihalla rälläkän ja hitsipillin voimin "asuntoautoa", jotta vapauduttaisiin autoverosta, siihen hommaan on tietysti ihan hyvä olla jotkin säännöt. No joo, nyt voidaan tietysti ihan oikeutetustikin väittää, että Pertillä on oma lehmä raskaasti ojassa ja katkeroitunut mies yrittää puolustella selvää mokaansa, mutta on se vaan silti mielestäni jokseenkin järjetöntä lähteä jälkikäteen asentelemaan tehtaan setien ja tätien hyvin valmistamaan ajopeliin sen rakenteita selvästi heikentäviä rakenneosia vain kolmen sentin tähden. Aion kyllä myös tutkia mahdollisuudet Globebusin lattian madaltamiseen tuon vaadittavan kolmen sentin verran, vaikkei tehtaalta saamassani vastauksessa sitä vaihtoehtoa suositeltukaan.

No niin, tiedoksi muillekin: kyllä sen alueen pitää olla yhtenäinen eli esim. kaksi erillistä kattoluukkua peräkkäin asennettuna ei ole AKE:n hyväksymä ratkaisu. Soitin asiasta tänä aamuna AKE:en ja tämä oli heidän yksiselitteinen kantansa. Sain kovasti sympatiaa kyseiseltä virkamieheltä, hän ymmärsi tuskani, kun kolmen sentin tähden pitää lähteä lähes uutta autoa repimään, mutta eipä hänkään suositellut aloittamaan mitään valitus- tai poikkeusluparumbaa. Eli tehtävä mikä tehtävä, toivottavasti autosta näin tulee huomattavasti parempi kuin tehtaan jäljiltä...

Nykyinen matkailuautolaki tuli voimaan 1996 ja alkuperäinen laki sanoi ainakin niin, että 190cm sisäkorkeus pitää olla 40% asunto-osan pituudesta etupenkkien selkänojasta mitattuna, eli koko 40% matka pitää olla sitä 190cm korkeutta. Minä rakensin v. 1990 Transitin omaan koriin matkailuauton, johon laitoin Saksalaisen reimon kattokorotuksen. 190cm sisäkorkeus oli koko asuntoosassa, mutta katsastuksessa katsastusmies mittasikin korkeuden pöydän pintaan ja sanoi, että katsastus hylätään. Auto oli tosi siisti sisältä, mutta koska laki vaati myös pöydän oloa autossa, niin naulasin muutaman raakalaudan protestiksi pöydän kanneksi. Kansi oli nyt niin lyhyt, että tuo 40% sisäkorkeus täyttyi ja leima tuli paperiin. Toki heti kotiin päästyäni joku siirsi edellisellä katsastuskäynnillä olevan pöytälevyn takaisin paikoilleen, eikä myöhemmissä katsastuksissa ketään katsastusmiestä asia kiinnostanut.

Moi,

AulaCaravanilla näyttää olevan 06 -mallinen Globebus myynnissä, jossa maininta kattokorotuksesta ja sisäkuvassa näkyy tällainen iso kattoikkuna. http://www.netticaravan.fi/hakuri/details.php?id=20032&printable=yes

Olen nähnyt tuon korotuksen toteutettuna lattiaa pudottamalla. Auto oli tosin peltikorinen Ducato. Syvennys oli 5 cm ja "normaalioloissa" sen päällä oli kansi, joka tasoitti lattian.

Varoituksen sana katsastamisesta, tai pikemmin neuvo.

Naapurini joka rakentaa matkailuautoja opasti minua kun menin tekemään muutoskatsastusta. Vadit että se katsastusmies joka sinua on neuvonut myös katsastaa auton. Toista katsastusmiesta ei mitenkään sido toisen vaikka samalla asemalla olevan neuvot.

Tämä on sääntö no 1 ei muita sääntöjä.

Jotain tällaista ajattelin minäkin ehdottaa. Eli riittävän kokoiselta alueelta poistetaan lattian yläpinta lämpöeristyksineen (jos on yli tarvittavan 3 cm paksu). Tehdään siistit kanttaukset, ja katsastuksen jälkeen "säilytetään" irtopalaa siinä kolossa mistä se on irrotettu.

Kiitokset kaikille tähänastisesta palautteesta, neuvoista ja vinkeistä. Sain yhdeltä ystävälliseltä ja asialliselta maahantuojalta, eli Helsinki Caravanin Tapani Uotilta pari puhelinnumeroa, toisen Porvooseen ja toisen Kokkolaan, joissa molemmissa on tehty korotuksia Globebus- matkailuautoihin, Porvoossa umpikorotus ja Kokkolassa Hekin isolla kattoluukulla. Siisti näkyy olevan tuo Aula-Caravaninkin toteutus. Jotain tuon tapaista tässä täytyy miettiä. Lattian pudotus oli minulla mielessä, mutta sekä tehdas että Kokkolan vaunukorjaamo kielsivät koskemasta lattiaan, se kun ei tässä mallissa ole tuplapohjainen vaan osa kantavaa rakennetta, jota ei parane mennä sörkkimään. Yksi idea tuli eräältä tutulta: mitäpä, jos ottaisi sisäkattoa auki sopivalta alalta, poistaisi koko alalta eristettä tarvittavalta paksuudelta (3 cm, ehkä n. 2,5 sisäkaton paksuus huomioiden) ja peittäisi koko komeuden myöhmmin sopivalla levyllä, jossa olisi poistetun verran uutta eristettä? Levy jollain ruuvi- tai säppikiinnityksellä kiinni, jotta on irrotettavissa aina kun täytyy todistaa määräysten mukaisuus. Näin ei tarvitsi mennä puhkomaan "vesikattoa" ollenkaan.

Tähän voin vahvistaa että jälkeenpäin ei katsatusmies ole kertaakaan käntänyt päätään asuntosaanpäin. Hän keskittyy vain siihen rationympärillä olevaan. Uudelleenmittaaminen ei kuulu vuosikatsastukseen.

Ei pidä poistaa eristettä,lämpölaskelma ei sen jälkeen päde.

Jospa sen eristeen liimaisi sitten sinne katolle ja pelti päälle. Jäisi katto 'ehjäksi'.

Toihan on helkkarin hyvä ajatus,sieltä se 3cm saattaa löytyä.Luulenpa että tuossa isossa lasi-ikkunassa on aika heikko K-arvo.Ehkä katsastusmiehet eivät ole huomanneet koko asiaa.Minkätehoinen lämmitin autossa mahtaa olla? Mielestäni asia on niin että jos eristevahvuuksia muutetaan, vaatimustenvastaavuustodistus ei siltä osin päde,ja vaaditaan lämpölaskelma.Toivottavasti näin ei käy.Älä vahingossakaan kysy tästä asiasta katsastusmiehiltä.

JUU ja sit sen palan voi liimata katolle samaan kohtaan!! Hih!!On se aika moista pilkun viilausta mut kai sitä jotkut säännöt pitää olla. Tuntuu joskus aika huvittavalta kun muistelee noita pakuks muuttamisia. Oli yks ww golf mille ei tarvinnu tehdä muuta kun ottaa taka penkin keskimmäinen turvavyö pois ni kelpas.

Nykyään lämpöarvot ja eristevahvuudet eivät kuulu katsastukseen ja rekisteröintiin enää millään tapaa. K-arvojen ja laskelmien tutkinta on eilistä.

Totta...Monet kummallisuudet matkailuauton vaatimuksista katosivat EU:n lakiharmonisoinnin tuloksena. Tosin jotakin saatiin pelastettua tämän kotikutoisen verovapauspykälän siipien suojiin, kuten tämä 190 cm.

Alunperinhän koko määräys-suma oli tarkoitettu suojaamaan kotimaista tuotantoa.

Vanhat määräykset saattavat pulpahdella esiin vanhojen katsastusmiesten muistikuvissa, siksi muutoskatsastajan on hyvä olla selvillä uusista ja vanhoista määräyksistä, jotta ei tulisi kaltoin kohdelluksi.

Terve Pertti Ei kai lohduta yhtään se ettet ole ainoa, joka on tuonut maahan sellaisen auton, jota ei voida ilman muutoksia hyväksyä VEROVAPAAKSI matkailuautoksi.

Paljon erilaisia purnauksia kuulleena voin vain todeta, että on olemassa sekä verollisia, että verovapaita matkailuautoja.

Kattokorotuksen tulee olla siis pituudeltaan 40% asunto-osan pituudesta (yhtenäinen) ja leveydeltään 40 cm. VAPAA korkeus mitattuna em. alueelta 190 cm. SIIS VAPAA KORKEUS (ei tiskipöytiä, pöytälevyjä tms.)

VAROITUS Hyviä neuvoja antavat ystävät ehdottavat tilapäistä muutostyötä, joka paikataan heti katsastuksen jälkeen. Älä tee tätä.

Käytännössä tuskin kukaan puuttuu asiaan katsastuksen jälkeen...........mutta jos puuttuisi niin silloin ei enää mikään selitys auta (tai muutostyö) vaan AINOA ratkaisu on autoveron maksaminen.

Lämpölaskelmia ei ole enää tarvinnut muutamaan vuoteen tehdä.

Terveisin

Hasse

Joo.Olin väärässä,ei tarvita lämpölaskelmia,ei tarvita lämmityslaitetta lainkaan nykyään.On se kumma kun selkänsä hetkeksi kääntää niin jo ovat lait ja asetukset muuttuneet.

Kiitokset vielä kerran kaikille neuvoista, vinkeistä ja muuten vaan hyvästä keskustelusta. Tästähän lähti varsinainen kommenttien ja vastakommenttien sarja liikkeelle, kuten hyvään keskusteluun kuuluukin. Ja näköjään tämä on aika ajankohtainen ja monella tapaa läheinen aihe monillekin, vaikka varsinaisia kohtalotovereita ei varmaan kovin montaa olekaan. Olemme paikallisessa vaunuhuoltamossa asiaa pähkäiltyämme päätyneet seuraavaan ratkaisuun: katto auki käytävän yläpuolelta oikeasta kohtaa siten, että vaadittava 140 x 40 cm mitta täyttyy (siis aukon sisämitta, otamme varmaan sentin pari varmuusmarginaaliakin). Sitten aukko yläpuolelta peittoon siten, että nykyisen ulkokaton varaan aukon päälle asennetaan uusi elementti, jonka alapintana on normaalia vaunun sisäverhoilulevyä, sen päällä umpisolumuovinen eristelevy, vähintään yhtä paksu kuin auton alkuperäinen kattoeriste. Eristelevyä vähän muotoillaan keulasta virtaviivaiseksi ja reunoiltaan pyöreäksi ja koko komeus laminoidaan lasikuidulla ja hartsilla kiinni auton alkuperäiseen lasikuitukattoon. Sitten viimeistellään aukon sisäreunat nätillä levyllä ja kulmalistoilla. Näin auton sisäkorkeus nousee alkuperäisen katon paksuuden verran, n. 4 -5 cm ja lopputuloksen pitäisi olla kevyt, tiivis, lämmin ja riittävän viksun näköinen ratkaisu, ei varmaan tosin parempi kuin alkuperäinen. Alkuperäistä etummaista kattoluukkua ja ilmastointiventtiiliä joudutaan myös siirtämään. Tällaasta se valtio poloisella alamaisellaan teettää, mutta tämän jälkeen ei pitäisi katsastuksessa olla ongelmia eikä jatkossakaan syntyä erimielisyyksiä siitä, onko korkeus kohdallaan vai ei.

Soitahan vielä Hans Kochille, voipi olla että häneltä löytyy niitä sunnittelemiasi korotuspaloja valmiinakin...

Onko todella niin, ettei lämmitintäkään enää vaadita?? Jotta keskustelu toisi esiin lisää faktaa, onko jollakulla nyisin voimassaolevia määräyksiä kerättynä 'yksiin kansiin'?

Tarvitaanko lämpölaskellmaa? Ja jos korotuksen tekee isolla ikkunalla on lämmön haihtuminen taatusti suurempaa kuin ohentamalla eristettä.

Joissain autoissa korotus on tehty ohentamalla eristeitä, juttua ollut mm. caravan lehdessä?

Katselehan AKE:n sivuilta. Sieltä löytyy kaikki tarvittava, ikävä vain kun sitä ei voi linkittää. Verovapaan matkailuauton lisämääräyksetkin löytyy samaa tietä.

Ainoa, mitä ei löydy, on esimerkiksi istuimien määrittely, leveys vähintään 45 cm ja selkänojan korkeus 80 cm?? Samoin vuoteiden minimi mitat? (180 cm* 60 cm)??

Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin joillakin katsastusmiehillä kummittelee vanhoja muistoja menneisyydestä.

Aikaisemmin oli katsastajan ohjeet erikseen matkailuautoille, mutta nyt (ainakaa pari vuotta sitten) ei ole uusia painettu.

Tulipa tässä nyt myös mieleen asunto-osan mittaaminen näissä autoissa joissa etupenkit pyörähtävät ympäri. Miten asunto-osan pituus määritellään?

Edelleen siis harkinnassa tällaisen maahantuonti:

http://www.promobil.de/fm/26/Testpass-%20VWCafornia%20Exclus.pdf

Eikös tästä ollut pari vuotta sitten esittely caravanlehdessä ja siinä toimittaja kertoi käsityksiään autosta ja totesi ettei sitä Suomessa hyväksytä verottomaksi. Tarkemmin hän ei selittänyt miksi ei hyväksytä mutta tuo sisäkorkeus taisi olla syynä. Ilmeisesti siinä riittäisi korkeus jos ei olisi sänky katossa viemässä tilaa. Tuosta mittaamisesta ei ole mitään käsitystä. mot

Tuota esittelyä en ole nähnyt.. Löytyiskö tietoa mikä vuosi/numero?

Yläpetihän menee haitarille ohjaamon "päälle" joten ei kai sen pitäisi olla syynä. Ja jos se siitä jää kiinni niin voihan sen poistaa kokonaan.

Koetan katsoa kun ehdin jos löytyis jostain lehtipinosta. On siitä jo aikalailla aikaa kulunut, enkä ole 100% varma että se oli juuri tuo malli mutta eiköhän se selviä. mot

Se oli tuo James Cook mikä oli esitelty lehdessä 1/2001. Sotkin autot kun ulkonäkö on niin lähellä. Mutta ota silti selvää onko noita hyväksytty saksalaisvarustuksessa vai onko tarvinnut tehdä jotain operaatioita! mot

Mutta ota silti selvää onko noita hyväksytty saksalaisvarustuksessa vai onko tarvinnut tehdä jotain

Täytyy koittaa selvittää.

Lahden messuilla kävin istumassa Weinsberg X-Cursionissa (Renu), ja se oli kyllä sisustaltaan hyvin pitkälti tuon Californian kaltainen ja kokoinen.

Kun kysyin miten asunto-osan pituus määritellään, näin sanoi AKE:n Tuomas Peltokangas:

"Katsastaja tekee päätöksen asiasta viime kädessä. Katsoisin itse kuitenkin niin, että asunto-osan voidaan katsoa alkavan istuinten selkänojan takaa istuimet taaksepäin käännettynä."

Siis ei kannata näyttää että istuimet voi kääntääkin. Tuskin katastusmies sitä itse huomaa... mot

Oma murheeni ratkesi tänään, uusintakatsastuksessa kattokorotuksella varustettu auto hyväksyttiin verottomaksi matkailuautoksi. Ainakin täällä Seinäjoella asunto-osan pituus mitattiin siten, että kuskin ja apukuskin penkit oli käännetty eteenpäin, siis normaali ajoasentoon ja ne saivat olla takimmaisessa mahdollisessa asennossaan ja selkänojakin kallistettuna järkevään istuma-asentoon. Selkänojan takareunasta sitten mitattiin peräseinään ja tämä oli asunto-osan mitta. Itse olin mitannut asunto-osan etuseinään (ohjaamon päällä olevan kaapin takaseinään), mutta katsastusmies tulkitsi asiaa ystävällisesti minun hyväkseni, eli tommonen 10 - 15 senttiä lyhyemmäksi asunto-osa tulkittiin, joten korotusosan pituus täytti kriteerit kirkkaasti (olis täyttänyt kyllä minunkin mittauksella, mutta aina paree näin). Mutta kovin monenlaista tulkintaa näyttää Suomenmaassa asian tiimoilta olevan, jotain rotia pitäisi viranomaisten tuohonkin saada, kun kerran sääntöjä tykkäävät laatia. Se, että jokainen katsastaja saa viime kädessä itse päättää mittauskriteereistä, johtaa takuuvarmasti jossain vaiheessa mielivaltaisiin päätöksiin.

Kerro nyt vielä muille opiksi kuinka homma tehtiin, teitkö itse vai annoit jonkun korjaamon näprätä ja millainen korotus se on, lasikatto vai lasikuitu? mot

Teetätin korotuksen paikallisella vaunuhuoltoliikkeellä. Korotus tehtiin leikkaamalla katto auki n. 141 x 70 cm:n alalta käytävän päältä. Katto osoittautui erittäin tukevaksi umpisolumuovieristeiseksi elementiksi, joka vaikutti aukkoineenkin edelleen varsin jämäkältä. Onneksi ei katosta myöskään löytynyt mitään piuhoja tai rakenteita, jotka olisi operaation yhteydessä jouduttu pilaamaan. Syntyneeseen aukkoon asennettiin kehys ja sen (sekä ulkokaton varaan) asennettiin sisäverhouslevystä, umpisolueristeestä ja valkeasta sileästä pellistä tehty elementti, johon katon aukaisun yhteydessä irrotetut kattoluukku ja tuuletusventiili oli asennettu. Periaatteessa leikatun aukon leveydeksi olisi riittänyt 41 - 42 senttiäkin, jolloin leveydeksi sisäverhouslistojen asennuksen jälkeen olisi jäänyt vaaditut 40 cm, mutta ongelmaksi olisi muodostunut ennen muuta etummaisen kattoluukun sijainti, se kun oli osin käytävän, osin istuinryhmän päällä ja sitä olisi pitänyt siirtää sivusuunnassa niin, että sen ja uuden korotuspalan väliin olisi jäänyt tavallaan irrallinen katon osa, jonka tiiveyttä ei olisi pystytty varmistamaan. Uusi kattoelementti luukkuineen ja venttiileineen liimattiin massoilla kiinni alkuperäiseen kattoon, ei pitäisi pahemmin vuotaa. Korotuselementti olisi periaattessa voitu liimata suoraankin kiinni alkuperäiseen kattoon (siis ilman kehystä), koska katon paksuus on 34 milliä. Tällöin korkeudeksi olisi tullut 190,4 senttiä, mutta varmuuden vuoksi korotimme saman tien pari senttiä lisää, jottei mitään riskiä uudesta hylkäyksestä olisi ollut. Kokonaan oma lukunsa on nuo erilaiset tulkinnat asunto-osan sisäpituuden mittauksessa. Aion olla asiasta yhteydessä AKE:en, onhan tuohon jokin roti saatava. Onkohan alkovimallisten autojen alkovi muuten osa asunto-osaa eli mitataanko niissä pituus peräseinästä alkovin etuseinään? Jos näin on, on joillain malleilla takuulla vaikeuksia tuon 40 %:n kanssa

Minun tieto on vanhentunut ja vuodelta 2000. Asunto-osan pituus mitataan asetuksen mukaan v. 2000 aina kuljettajan sekänojan takareunasta jos ei ole ensimmäisenä kalusteena muita istuimia jotka ovat eteenpäin suunnattuja (eim. toinen rivi istuimia). Tämä tarkoitti että ne voidaan kääntää eteenpäin suuntaan - muut suunnat ei katsatusta kiinnosta.

Minulla oli kysymyksessä vaadittava pituus yli 50% asunto-osaa. Asunto-osa mitattiin 6,19m pitkäksi auto on 12m.