Montenegro

Hei! Onko kukaan käynyt viime kesänä Montenegrossa? Missä kunnossa tiet lienee ja onko tarjolla leirintäalueita. Oli lauantain Hesarin matkailusivulla mielenkiinoinen juttu ko. maasta. Ties vaikka päräytettäis niille kulmille tänä suvena.... Kesäterveisin Leena

Oltiin pari viikkoa sitten,ainakin rantatie hyvässä kunnossa. Leirintäalueita löytyy ainakin rannikolta kohtuu hyvin. Maisemat upeat,palvelu pelaa,nafta kohtuu halpaa ja valuuttana euro. Kannattaa mennä.

Olis kiva tietää, onko siellä turismi vallannut jo joka kolkan, kuten Kroatiassa tuppaa olemaan. Jotenkin sitä etsii semmosta alkuperästä meininkiä ja paikallista omaa kulttuuria.

Kroatiassa turistit ovat löytäneet varmaan jo joka paikkaan ja palvelu on sen mukaista; tarjolla enimmäkseen turistikrääsää ja kyllästynyttä palvelua. Sääli, kun maa on niin kuuma ja kaunis ja moottoritiet halpoja ja nopeita.

Noh, ehkä täytyy ajaa tarpeeksi etelään ja/tai etsiskellä vielä iskemättömämpiä seutuja Kroatiankin puolelta. Olis kiva saada vinkkejä, jos jollain on parempaa tietoa.

Muuten, viime vuonna löysimme kyllä aika ihanan kaupungin nimeltä Trogir, Splitin pohjoispuolella. Leirintäalue ei ollut häävi, mutta kaupunki YES.

Matkakuulumisiin, toivoo Leena

Näin keväällä ei turisteja ollut paljon.Paikallisessa marketissa kassalla ostokset pantiin kaupan henkilökunnan toimesta kassiin ja kuskattiin autoon.huoltoasemilla ei itsepalvelua,nafta 0.85euroa,tupakka halvimmillaan 0.40E aski.Ajettiin koko rannikko läpi,maisemat upeat.

Kerro äkkiä lisää ! Kaikki mitä sinne kuuluu ? Leikkasin myös Hesarin jutun talteen. Olemme kolunneet vanhaan aikaan,siis Neuvostoliiton ja Titon ollessa voimissaan, käytännöllisesti katsoen koko entisen Jugoslavian, ja lähes kaikki saaret mukaanlukien. Hvar ( " lavendelisaari " ) on ollut yksi meidän suosikkisaari.

Olemme olleet Hesarin jutun Kotorin lahdella ja Ulcinjissa, viimeksi vuonna 1979 !! matkapäiväkirjat ovat vintillä, ja tieto auttamattomasti vanhentunutta.

Ikinä koskaan emme ole kohdanneet semmoista muukalaisvihaa,jota saimme osaksemme Montenegrossa, ja jonka jaoimme jenkki dokumenttifilmiryhmän kanssa, tapasimme heidät kaupassa. Meille eikä heille, esim. myyty ruokaa kaupasta Ulcinjissa. Peltokämppärillä hölttäpöksyinen mies vahti maailman tunnetuimman tappovehkeen kanssa meitä, ja jenkkejä, muita turisteja ei juurikaan ollut koko seudulla. Jenkit olivat tulleet Saksaan lentäen, ja vuokranneet matkailu-auton , joka muuten oli aika harvinainen kulkupeli siihen aikaan. Me olimme kuplavolkarilla ja teltalla. Balkanin takapihalla kyti jo silloin, eli ruutitynnyri odotti vain räjähtämistään. Em. syystä jenkit olivat tekemässä juttua entisestä Jugoslaviasta, eli ei ne jenkitkään niin tietämättömiä olleet mitä Euroopassa tapahtui. Dokkarin teko meni vähän poskelleen jenkeiltä kun ei löytynyt haastateltavia kuulemma. Tavallsiet ihmiset paiskoivat ovet kiinni tai menivät karkuun, ja sovitut tapaamiset viranomaisten kanssa eivät pitäneetkään.

Monena kesänä olemme heittäneet ilmaan ajatuksen palaamisesta vanhoille mestoille, mutta ne muistot sieltä entisestä Jugoslaviasta , joita meillä on yhdentoista kesän ajalta , ovat niin hienoja, että ei olla tohdittu niitä lähteä latistamaan.

Mutta nyt olemme työasioissa menossa Tsekkeihin, ja nyt on aika lähteä katsomaan mitä Adrian rannoille kuuluu v. 2007

Lähdemme menemään 16.06. Travemundeen, ja toivottavasti ehdimme Ulcinjiin asti. Viime mainittu on kuulemma kova bilemesta nykyisin ? Vaikea uskoa.... Terevisin : Arja P

Täytyy sanoa että tuollaista ei tosiaankaan enää ole,ihmiset ystävällisiä.hinnat vielä halvat.Menemme varmasti vastakin.

Kokemanne ei ollut muukalaisvihaa, vaan vihaa "vapaan maailman puolesta" eri puolella maailmaa sotivia ameriikkalaisia kohtaan.

Mikko

joka on onneksi, nyt kun ajattelee, ohi. Olimme olleet jo Adassa ja Montenegrossa muutamia päiviä, kun tämä jenkkiporukka vasta tuli paikkakunnalle.

Kun Tito oli kuollut, ja sotakin sitten syttyi, ei ihmetelty yhtään. Kyllähän Tito piti Jugoslavian koossa, ja yhtenäisenä. Tuntui silloin, että kansa ihan oikeasti rakasti häntä ?? Paikkapaikoin entisessä Jugoslaviassa aisti ja voi melkein tuntea sen pinnan alla kytevän epäluulon, suvaitsemattomuuden, jopa vihan, toisenlaisia ihmisiä, uskontoa, ulkonäköä kohtaan.

Yhdellä reissulla pohjoisempana Cresin - saarella , isäntä oli vähällä saada nenän kipeeksi kun paikallisen gostionan kaverit väittivät hänen olevan maansa hylännyt mies , joka on iskenyt lännestä turistimuijan ja tulee Toyotalla elvistelemään. Tämä ei ollut hänen ollessa kyseessä mitään uutta, nimittäin ikinä koskaan missään ei häntä uskota skandinaaviksi, saati sitten suomalaiseksi. Loppujen lopuksi uhkaava tilanne ratkesi isoon nauruun, ja razniki-maljoihin, oltiin aika myrässä loppuillasta, ja hauskaa oli ! Yleisesti ottaen meillä on vain pelkästään hyviä muistoja reissuista, tämä Ulcinj oli vain niin hätkähdyttävä.

Se Ulcinjin leirintäalue oli kyllä huippu : iso pelto missä kasvoi puolimetristä heinää, vanha karjasuoja ? toimi vessana, tietenkin reijät lattiassa, seinästä tuli kylmä vesiputki josta piti ottaa juomavesi. Meidän lisäksi kämppärillä oli pari telttakuntaa tsekin mustalaisia, ehkä ? Mutta vartija oli, tottahantoki, vanha, ilmeisesti muslimi ? ( vaatetuksesta päätellen ) mies, ihmeteltiin kuinka hän jaksoi olla kyykyssä tuntikausia , ilmeettömin kasvoin, ja se pyssy siinä haarojen välissä.

Kämppärillä jenkit kysyi meiltä sopiiko jos he parkkeeraavat meidän viereen, halusivat jutella, ja tiesivät Kekkosen ! Syy miksi me ajelimme Ulcinjiin oli ranta ! - kuulimme josain Budvan seudulla, että rannikon paras ranta olisi Ulcinjissa ja nimeltään Jazz, no sehän piti mennä tarkistamaan. Löytyi ranta ja upea oli.

Tämä kesän 1979 reissu oli muutenkin melko mieliinpainuva. Kaikenlaista hauskaa sattui:

Menomatkalla Zakopanessa Puolan tulli takavarikoi minulta Eeva- lehden, väittäen minun yrittävän viedä porno-julkaisua maahan, ja sehän oli kielletty. Eevassa oli alusvaatemainoksia, taisi olla Figura - liivimainoksia. Dollarinkulmaa vilauttamalla siitäkin selvittiin.

Ei ollut kännyköitä silloin , ja soittaminen oli kallista, niin kirjoittelin kirjeitä. Mutta koko silloisesta Jugoslaviasta oli kirjoituspaperi loppu ! siis koko maasta. Olin jo menomatkalla kolunnut kaikki Duhanit ( oli yhdistetty kirja, kemikalio, tupakka, lehtikauppa ) 12.06.1979 olen kirjoittanut kirjeen Plitvice Nacionalni Parkista talteen ottamalleni ravintola Japodska Kucan paperiselle pöytätabletille. Hyvin on teksti säilynyt tähän päivään asti. Paperipula ei paljon haitannut, arvaatte varmaan, että vessapaperi oli tuohon aikaan noissa maissa aina oltava omasta takaa, ja sitä meilläkin oli.

Mutta oli yksi juttu jonka puute oli aika kelju, nimittäin saippua. Kesällä 1980 koko Jugoslaviasta ei löytynyt saippuaa, pyykkipulverista puhumattakaan. Jouduimme tulemaan pois Hvarin - saarelta kun luulimme, että mantereelta löytyisi pyykkisaippuaa. Kaikki vaatteet olivat aika likaisia, yhtään puhdasta paitaa tai pöksyä ei enää meillä ollut. Ei löydetty pesuainetta mantereeltakaan, eikä mustasta pörssistä niin piti lähteä Italian puolelle pyykille !

Palaan vielä Montenegroon ja Hesarin juttuun, joka päättyy näin : " Montenegroon kannattaa matkustaa ennen kuin se muuttuu "

luulenpa, että noista ajoista se on jo muuttunut aikatavalla ??

Terveisin : Arja P

Mielenkiintoista tietoa joka tuskaa lisää löytyy sivuilta www.gps-waypoints.net ja www.koti.mbnet.fi/pes1tol Löytyy koordinaatteja Eu maista ja yliyön paikoista mieletön määrä myös saa ladattaua tiedot siinä muodossa kuin oma navigointilaite hyväksyy. Excel koordinaatit voi ladata AutoRoute ohjelman siirettäväksi.

Tutustu- ihastu ja vihastuakin voi aivan nvapaasti. Kaikki tämä ihan ilmaiseksia. Yhteyttä voi ottaa pes1tol@mbnet.fi