Miten mennä Saksaan?

Tuon ihan hyvän Finnlines-keskustelun jälkeen aloitan puhtaalta pöydältä ihan uuden keskustelun. En väitä enkä uhoa mitään, tässä ovat vain minun laskelmani, jotka voivat olla vääriäkin. Toivon mielipiteitä!

Lähtö huhtikuussa Saksaan, paluu kesäkuun puolivälissä, 2 henkilöä, m-auto 6,4 m ptikä 2,9 m korkea, vaihtoehdoissa ei ole otettu huomioon aterioita.

Vaihtoehto 1: Via Balticaa Hampuriin, matka edellisen keskustelun perusteella 1656 km, edestakaisin 3312 km. Vain pakollinen kulutus ja kuluminen. Polttoaine 1,06 €/litra, 11 litraa/100 km, renkaiden kuluminen 50 €, yöpyminen 2 kertaa/sivu, à 15 €, yhteensä 60 €. Kokonaiskustannus 786 €.

Vaihtoehto 2: Täyskustannuslaskelma. Mukana auton arvon aleneminen 10,5 vuotta, korko 1 % keskiarvopääomalle 10,5 vuoden ajalta/vuosi, liikennevakuutus, kaskovakuutus (bonukset 70 %), autovero 1/2 vuotta/vuosi, huollot, korjaukset, renkaat, pientarvikkeet, polttoaine, säilytys 1/2 vuotta, kaasu, jne. Näin laskien km-hinta on 0,59 €/km. Hinnassa mukana 4x yöpyminen, Tallinnan laiva ja 3312 x 0,59. Hinta yhteensä 2304 €.

Vaihtoehto 3: Finnlines Helsinki - Travemünde - Helsinki, sisähytti, ei aterioita. Ostin 7.12.2016 lipun, Finnlines Star Club -hinta 792,11 €. Edullisempi kuin mikään SF Caravan tai Rutu-hinta. Kun siihen lisätään 2 x väli Travemündestä Hampuriin täyskustannushinnalla, on kokonaiskustannus 838 €.

Pohdiskelua. En usko, että kukaan haluaa väittää, että vaihtoehto 1:n hinta pitää paikkansa. Matkailuautolla ajamisen kustannukset ovat lähellä vaihtoehtoa 2, joko alle tai yli. Ne ovat alle, jos on ostanut hyväkuntoisen käytetyn auton, jossa arvon aleneminen on pienempi kuin uutena ostetussa autossa (omani). Minun laskelmani mukaan arvon alenemisen osuus on lähes puolet laskemastani km-hinnasta. Se tarkoittaa rautalangasta väännettynä sitä summaa, mitä saisin autostani, jos myisin sen nyt, 10,5 vuoden käytön jälkeen. Matkailuautolla ajaminen on joka tapauksessa kalliimpaa kuin henkilöautolla ajaminen.

Vaihtoehto 1 on itsensä pettämistä. En toivo kenellekään sitä. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 joutuisin tekemään 3 päivää kovaa työtä ja altistamaan itseni liikenteen vaaroille. Vaihtoehdossa 3 vain lepäilen ja saavun virkeänä perille Travemündeen. Sen jälkeen menen ilmaiseen yöpymispaikkaan (annan osoitteen haluttaessa), seuraavana aamuna herkkukauppaan (annan ositteen haluttaessa), ja varaudun lähipäivien aterioihin kertaheitolla. Lähden kotoa matkalle päivän 1 iltapäivällä, olen Hampurissa päivänä 3 aaumpäivällä. Matkani on kestänyt alle 2 vuorokautta. Ja tarpeellinen ajaminen voi nyt alkaa, esimerkiksi 6000 km.

Olisi hyvä, jos joku uuden tai käytetyn auton ostanut pitäisi pilkuntarkkaa kirjanpitoa kustannuksista ja kertoisi vaikka 5 vuoden kuluttua, missä mennään.

Jotkut ovat sanoneet, että Finnlines on kallis. Perustelkaa. Keskustelkaa. Siitä vaan!

Paljonko enemmän saat autostasi jos sillä on vaihdettaessa ajattu 20000- 30000 km. vähemmän. Kilometrisäästö suoraa laivalla mennessä on n. 1000 km /sivu.

Renkaat tietty ajaessa kuluu ja huollot tulevat nopeammin mutta en kyllä korkoja enkä arvonalennusta näihin sotkisi.

@timppa

Samaa mieltä Timpan kanssa. Arvonalennus koskee jokaista matkailuajoneuvoa ajoitpa sitten tahi et. Eikä ne ajokilometritkään liikkeessä vaihdettaessa paljon vaikuta, hintahan määräytyy lähes täysin vuosimallin mukaan. Edes kunto tai huoltohistoriaan ei vaihtotilanteessa panna juurikaan arvoa, mutta annas olla kun sitä ollaan ostamassa, niin jo vain on vähän ajettu ja hyvin pidetty vanhapiikaopettajan käyttämä peli.

Nuo kiinteä kulut ei mielestäni kuulu matkavertailuun, ne kun ovat olemassa vaikka laivalla matkailisi.

On myös kysymys siitä onko lomalla/matkalla heti kotoa lähdettyä, vaiko vasta jossakin Portugalissa.
Itsellä loma alkoi kun auto läksi kotipihasta, näin ollen lomailua on myös matka Baltiassa.

Toisaalta ellei ole tarkoitus viihtyä vain Pohjois-Saksassa ei kustannusvertailua kannata tehdä Hampuriin, vaan mielummin linjalle Wien, München, Stutgart, Pariisi, riippuen siitä minne on matkalla.
Ei Lübekiinkään kannata ajaa Baltian kautta jos matka on vain välttämätön paha, tosin sekin voi olla perusteltua jos on vain Itämeren ympäriajo kierroksella

Myös Markun kanssa samaa mieltä. Minunkin lomani alkaa siitä, kun kotipiha jää taakse, ja esimerkiksi Baltian reitillä on paljon nähtävää (varsinkin jos poikkeaa välillä sivuun pääväyliltä).

Laivassa aavan meren katselu vuorokausitolkulla alkaa maistua puulta (jonka moni purkaa laivan alkoholitarjontaan tutustumalla). Mutta sehän lienee tarkoituskin???

Itse en ihan noin matkan ja auton kuluja laske. Osa matkaluauton kuluissta mm. suuri osa pääomakuluista toteutuu ajettiin autoilla tai. Samoin kulujen kohdentaminen vain yhteen matkaan vääristää ko. matkan kustannuslaskentaa.

Itse lasken matkan kulut esim kiertomatkan matkan osalta niin, että jaan kulut kahteen osaan.
Ensin tulee kiinteät kulut = ne kulut jotka syntyy jo matka toteutetaan suunnitellusti oli matkan kesto mikä tahansa.
Näitä kiinteitä kuluja ovat:
-laiva- ja lauttamaksut (sis. ruokailut koska Finnlinesin sikahinta vääristää kuluja)
-polttoainekulut
-tiemaksut
Muuttuvina kuluina lasken mukaan:
-auton muut kulut (nesteet, kaasu, öljy, parkkimaksut jen
-camping- ja stellplatz -maksut
-ruokailut, elintarvikeet autoon, juomat
-matkan muut kulut.

Kun nämä laskee yhteen saa matkan välittömät kulut yhtensä ja matkapäivän keskim. hinnan.

Jos haluan oikein mieleni pahottaa niin lasken myös auton käyttöön liittyvär muut kulut (poislkukien polttoainen)
Näitä ovat mm.
-tarafin maksut (aikasidonnainen maksu
-vakuutukset (aikasidonnainen maksu
-päöäomakulut (osin aikasidonnainen kulu
-auton huolto ja korjaus jne.
Nämä yhteenlaskemalla saa auton muut kulut yhteensä ja kun tämän jakaa vuosittaisella ajokilometrimäärällä saa hinnan e/km ja kun sen kertoo ko. matkan kilomertimääräällä niin kulut kohdistuu ao. matkaan oikein.

Olen joskusn syöttänyt matkabudjetin pohjan exceliulle ja jos siitä avaa rinnalle kaksi kopiota niin näiden avulla on helppo simuloida mm. sitä mitä eri vahtoehdoin toteutettu matka kotoa vaikka Hampuriin maksaa.
Eipä tästä juuri mitään hyödy, mutta se on hyvää dementian torjuntaa talvipäivinä.

Paremman puutteessa auton kilometrikustannuksena voi käytää verottajan kulloinkin hyväksymää kilomertrikorvausta.

Vauhti maksaa, sano poikani kun uuden RC auton osti, minä vaan pyörittelin päätä. Itse lasken matkan kustannuksiin välittömät kustannukset kuten polttoaineet ja laivaliput. Muihin kustannuksiin vaikuttaa eniten omat mieltymykset. Polttoainekustannukseen ja laivalippuihinkin vaikuttaa ne omat mieltymykset eniten. Ajaa pienemmällä edullisella tai isommalla ja uudemmalla. Ensimmäisen matkailuauton kulutus oli 12-16l/100km, toisen auton aika tarkasti 11,5l/100km ja nykyisessä edellistä tehokkaammassa ja isommassa autossa 14l/100km. Mukavuus on kasvanut mukavasti autojen vaihdon yhteydessä.

Kaikilla näillä peleillä päädyn helposti vertailuhintaan 1500€ menopaluu Lyypekkiin.

Kiinteät kulut on mitä on, mutta vertailussa niitä ei kannata pitää mukana, tai sitten ne pitää olla kaikissa vaihtoehdoissa.

Työelämässä olo aikana ostimme lisäpäiviä lomaan menemällä laivalla Saksaan johon laiva tuli aamulla.
Esim. Sardinian reissulla eka yö oli Garmish-Partenkirhenissä toinen yö Firenzessä.

Nykyään kun aikaa olisi Navigaattori ei suostu enää noille pitkille reissuille.
Enempi nykyään matkaillaan tuolla Baltiassa.

meillä maksoi Lyypekistä ruotsin kautta Turkuun jokseenkin 575€, toiseen suuntaan kun mennään Hesa-Trave, 480€+ Tku-H:ki löpö 16l/100km

Ei sitä aina jaksa olla Pirkka-matkaaja.

Sitä vain haluaa vaihtelua matkantekoon myös reittien osalta ja onhan se mukava seurata mitä muutoksia tiestössä ja reitin varrella muuten on vuosien myötä tapahtunut.

Jos 2 kk Euroopan matkan kulut on tasoa 4000 euroa niin muutaman satasen Saksaan menokuluissa on vain muutaman prosentin luokkaa. Senhän voi säästää perillä siirtymällä halvempiin viineihin ja konjakkeihin ja voi sitä joskus katkarapujakin grillata sisäfileen ja merilohen asemasta. Samalla saa elämään vähän vaihtelua.

Siinä merimatkassa Helsingistä Traween ei juuri ole lapsille kertomista.

No värjätty kassilohi verrattuna uhanalaiseen tonnikalaan sentään ei ole herkullisempaa, kunhan ei paistele yli, ja se uhka tuskin koskee meistä ketään.


Gato Negro on hinta/laatusuhteeltaan kohdillaan, jos alentuu Soberanon alapuolelle voinee lopettaa ryyppäämisen, pitkkamatkailussakin sentään jotain rajaa sentään.

Mun laskujen mukaan kahden kuukauden matkan hinta ei ole paljoa enempää kuin naftat ja laivat yhteensä eli vajaa pari tonnia. Itselta jää kotoa pois kuluja noin tonni kuussa kun häivyn täältä lompsaani levittelemästä. Sillä rahalla elän hyvin euroopassa.

Mitä pidempään on matkalla sen edullisemmaksi päivähinta tulee.

@timppa

Ihmeiden tekijöiden matkustus on asia erikseen. Ne saa kaiken aina halvemmalla kun muut.
Siihen kilpalaulantaan minä en lähde.

Jos lasketaan matkan hintaa niin silloin lasketaan matkan hintaa ja säästöt on eri asia.

Periaatteessa ns. kiinteistä kuluista ei pääse eroon olipa kotona tai ei. Jos asut vuokrakiinteistössä vuokra ja muut kiinteät kulut /sähkö- ja vesimaksut) on hoidettava kuten aikaisemminkin. Jos taas omakotitalossa, joudut ehkä panostamaan valvontaan, nurmikonleikkuuseen ja kukankasteluun, joissakin tapauksissa myös lemmikkieläinten hoitoon (sama koskee soveltuvin osin muös vuokralla asuvia).

Niinpä ainoaksi säästöksi jää ensisijaisesti halvempi alkoholi ja ruoka, joissakin tapauksissa myös asusteet. Tietotekniikan tarjonta voi olla jossain laajempaa kuin Suomessa, mutta saahan sen kotoakin hoidettua nettikauppoja käyttämällä. Sen sijaan alan hardware on meillä hyvinkin kilpailukykyisissä hinnoissa, esimerkkinä erilaiset valokuvaukseen liittyvät tuotteet, joista monet ovat meillä halvempia kuin muualla Euroopassa. Esimerkkinä uusin Tamronin 150-600 telzoom, jonka hinta on täällä sama euroissa kuin mitä se on punnissa Englannissa. Suomeksi sanottuna siis 15 % edullisempi.

Jos oikein tarkkoja ollaan niin kaikkein halvimmalla pääsee kun pysyy omissa nurkissaan eikä lähde mihinkään. Tosin sekin voi käydä ajan mittaan hermojen päälle.

Omakotitalossa jää itsellä pois syysmatkalla iso osa lämmityksestä, vesi tykkänään, roskiksen tyhjennys, viikonlopun paperihesari sekä kaikki heräteostokset. Yhtään en kuluta täällä rahaa kun olen pois, oletteko huomanneet kuinka raha häviää taskusta kun tuolla kartsalla kulkee.

Kaikkein isoin osa, ruoka jää varmaankin kaikilta pois.

Nuo kaikki yhdessä tekevät kuukaudessa suunnilleen tonnin ja se on pois mun matkani kustannuksista siitä ei pääse mihinkään. Jos katson tiliotetta matkan jälkeen näkyy matkan kustannus siinä.

@timppa

Laskepa Timppa uudestaan tuo menopuoli. Minun laskelmieni mukaan et säästä senttiäkään parin matkakuukauden aikana jos lasket pelkiksi matkakuluiksi about 2 000 euroa, ja sanot täällä keventäväsi lompsaasi tonnilla kuukaudessa. Eli säästö on huvennut jo pelkkiin matkakaluihin.

Enkä usko, että olet kaksi kuukautta syömättä, kyllä siihen ruokaan kuluu rahaa ulkomaillakin, joskin ehkä vähemmän kuin täällä kotimaassa. Ruokakuluilla homma menee jo tappion puolelle. Juomasta sanon vain sen, että kun se on siellä yleensä halvempaa, sitä myös tuppaa menemään enemmän.

Myös minä asun omakotitalossa ja voin vakuuttaa, että syyskauden lämmityskuluissa ei paljoa säästetä. Itsellä sähkölämmitys ja riittää kun painaa ohjauskeskuksen pois -nappia, niin se siirtyy alennettuun lämpötilaan. Myös valaistuksen voi säätää syttymään tietyksi aikaa, että talo näyttää asutulta. Järjestetty jätehuolto hoitaa jäteastian tyhjennyksen kerran kuukaudessa ja maksu menee oli siinä roskia tai ei. Meillä menee kahden henkilön ja koiran ruokakuluihin 300 - 400 euroa kuukaudessa, jota pidän melko kohtuullisena, kun siihen sisältyy hieman muitakin päivittäistavaroita.

Jos taas rahat eivät pysy lompsassa, niin sille en mahda mitään, mutta onneksi syyllinen löytyy peiliin vilkaisemalla.

En ole kertaakaan maininnut sanaa 'säästä' Ei reissussa nyt sentään säästä, mutta pitkän matkan kustannukset ovat yllättävän pienet. Samanlaista elämistä siellä matkalla on kuin täälläkin.

@timppa

Kiitokset mielipiteistä. Ne johtivat asian lisäpohdintaan. Oikeampi tapa tarkastella kustannuksia on katsoa, mitä koko matkan tekeminen kahdella eri vaihtoehdolla maksaa. Matkahan ei lopu Hampuriin tai Berliiniin, vaan Saksaan tulon jälkeen ajetaan melkoinen lisämatka. Otin uuteen esimerkkilaskelmaani 6000 km, jolloin Via Baltican kautta Saksaan mennyt ajaisi n. 9300 km ja Hampurista lähtenyt 6000 km. On hyväksyttävä se olettamus, että kilometrikustannukset auton pitoaikana ovat siitä syntyneet kaikki kustannukset (katso alkuasetelmani) jaettuna ajetulla kokonaiskilometrimäärällä. Aika voi siis olla vaikka 5 tai 10 vuotta, hyvin harvoin 1 vuosi. Jos auto pidetään lähtövalmiina, mutta sillä ei ajeta ollenkaan jonakin vuonna, kustannukset ovat vain kiinteät peruskustannukset, vakuutuksetkin ja autovero pienenevät, arvo ei alene aivan yhtä paljon jne. Kun autolla lähdetään ajamaan, kiinteät kustannukset kohdistuvat ajettuihin kilometreihin, ja alenevat kilometriä kohden, jos ajetaan paljon. Tarkistuslaskelmassani kilometrihinta laski hieman, on nyt 0,55 €/km.

Se, joka sanoi, että kiinteät kustannukset on otettava huomioon kaikissa vaihtoehdoissa, on oikeassa, kun lasketaan koko matka. Jos auto on ajamattomana kotona tai laivassa, hinta on sama, Mutta kun sillä lähdetään ajamaan, kilometrikustannukset ja matkan kokonaiskustannukset voidaan laskea. Jos minä tekisin tuon matkan autollani, kaikki kustannukset Via Baltican kautta, yhteensä 9300 km, olisivat laskelmani mukaan 5960 €. Jos menisin laivalla Travemündeen ja ajaisin Hampuriin, minkä jälkeen 6000 km, kustannukset olisivat 5920 €. Käytännössä siis ihan sama summa. Eroksi jäisi silloin alkukommentissani esittämät mukavuus-, turvallisuus- ja aikatekijät. Oma valintani olisi silloin edelleen laiva, pääsisin paljon helpommalla, sillä ajamista riittää sen jälkeenkin. Koska en ole ajanut Via Baltican kautta, en tiedä, mitä nähtävää se kiireiseen ajoon tarjoaisi. Vaivaa ja riskejä haluaisin välttää.

Tein vielä toisenkin laskelman. Palattuani ulkomailta tekisin vielä Suomessa 2000 km:n matkan. Silloin kokonaiskustannuksissa ajo Via Baltican kautta "voittaisi" noin 100:lla eurolla. Eli jälleen suunnilleen sama hinta. Vieläkin menisin laivalla Saksaan.

Tämä lisätarkasteluni osoittaa, että erot (juuri tässä) vertailussa ovat marginaalisia. JOS laskelmani pitävät paikkansa, on makuasia, minkä vaihtoehdon näistä kahdesta valitsee. Karavaanareita yhdistää taas tuo yksi kuuluisa sana: vapaus.

Kysymys: Minne olet menossa kun haluat kulkea Hampurin kautta mennen tullen, ja tehdä sieltä 6000km lenkin? Aika paljon jää kiolmetrejä pois, kun ei tee turhaa koukkausta sinne. Ja jos/vaikka Hampuri oliis yksi matkan pääkohteista, sinne tuskin moni haluaa kahta kertaa saman matkan aikana?

Huomio: Laskelmassa laiva-yhteys Saksaan pitää paikkansa omalta osaltasi, jos ja kun olet voinut lyödä jo tammikuun alussa ensi kesän matkan ja saanut näin ollen tuon halvan laivalipun. Kaikkia meitä, jotka emme sitä tässä vaiheessa vuotta voi tehdä/automme on pidempi kuin omasi/joudumme kulkemaan kalliimman sesongin aikana, hinta ei koske.





T.Kaarina

Kuten sanoin aiemmin niin kyllä Finnlinesilläkin laskea osataan.

Euroopan kartta voi monelle tehdä tepposet.
Otan yhden esimerkin. Matka Kroatian Rijekaan josta voi mennä Istrialle, Krk:lle tai rantatieä alas
Reitti Tallinna - Budapest - Rijeka 2192 km
Reitti Tukholma - Trelleborg - Rostock -Rijeka 1973 km

Hampurin otti joku keskustelijoista vertailukohdaksi. Kun menen Travemündeen, on pakko ajaa jollain tavalla Hampurin kautta tai ohi. Hampurista voi mennä vaikka Kroatiaan, Italiaan, Ranskaan tai Espanjaan. Nyt menen keskelle Ranskaa ja siitä eteenpäin. Jos menisin Unkariin, Via Baltica olisi ihan hyvä ratkaisu.

Laskelmani ovat vain minun tapaukseeni liittyviä. Yleispäteviä ne eivät ole. Jokainen tehköön omaan tilanteeseensa perustuvat luvut. Esimerkkini yksi tarkoitus oli muistuttaa siitä, että kilometrihinta muodostuu auton kaikista kustannuksista sen pitoaikana, jaettuna koko kilometrimäärälle. Eri keskusteluista olen huomannut, että eräät jättävät kiinteät kustannukset pois vertailuista ja sanovat, että dieseliä menee niin ja niin paljon. Olen käyttänyt esimerkkinä sitä, että jos joku sanoisi esimiehelleen, että hän voi käyttää työajoihin omaa autoaan, ja esimies sanoisi, että hän korvaa mielellään polttoaineen, ei työntekijä olisi ehdotukseen tyytyväinen. Matkailuauton kohdalla pätee sama sääntö.

Auton pitoaikana auton kustannukset ovat suunnilleen samat ajoipa muutaman kymmenen tuhatta enemmän tai ei.
Se on könttisumma joka hävitään kun auto myydään. Turha sitä on kilometreille jakaa kun niistä ei korvausta saa.

@timppa

Olen ollut huomaavinani, että tähän harrastukseen liittyy tabuja ja yksi niistä on harrastuksen kalleus.
Toki kalleuskin on aina suhteellinen käsite, mutta kun täällä ei mitään kroisoksia ole näkynyt niin keskituloiselle ja eläkeläisille tämä on aika hintavaa harrastus jos vähänkin merkittävämmin liikkuu koti- ja ulkomailla.
Matkan välittömistä kuluista on toki "sallittua" puhua mutta harrastuksen kokonaiskuluista puhuminen on vähän tabu. Ja jos puhuu niin saa monasti epäasiallisia kommentteja, että jos ei ole rahaa niin pysy kotonasi.

On ihan selvä, että korkea aloituskynnys rajoittaa harrastuksen piirien tulijoiden määrää ja samalla rajaa aloittajat enempi eläkeläisten suuntaan joilla monasti on kaksi asia kunnossa, on rahaa ja on aikaa.
Harrastus on aivan selvästi sidoksissa myös kulloisenkin taloustilanteeseen ja se näkyy mm. m-ajoneuvojen rekisteröintinotkahduksena aina silloin kun talouslama on päällä. Ja sitä kautta asia heijastuu myös uusien jäsenten liittymismäärään
Tällä hetkellä tosin rahoituskorko on ollut alhainen mikä on alentanut pääomakuluja.

Monet karavanarit huoltavat ja korjaavat ajoneuvonsa itse, ja sillä voi alentaa ylläpitokustannuksia merkittävästi. Samoin sillä on merkitystä, että aktiivisesti neuvotaan muille, mistä varaosia saa edullisesti, tai missä on hyvä korjaamo joka kohtuuhintaan tekee huoltoja ja korjauksia.
Tässä suhteessa mm. tämä yksityisviestien lähettämismahdollisuuden poisto oli karhunpalvelus jäsenille.
Tässä syhteessa karavaanarien yhteistyö voisi olla nykyistä laajempaakin jopa yhdistysten puitteissa.
Väestö keskittyy suuriin keskuksiin ja siellä mm. matkaluajoneuvon säilyttäminen on jo ongelmallisempaa kun omakoti- ja haja-asutusalueilla.

Taas tuo yksityisviestittelyn puuttuminen esissä ja kummallisessa yhteydessä, infon jakaminen karavaanareille.

Mielestäni info menee parhaiten ja mahdollisimman monen tarpeeseen avoimilla foorumeilla.

Yksityiseen viestintään on olemassa keinoja - puhelin, sähköposti, face ym., tarvitsijat voivat ilmoitella yhteystietojaan (kuten esim. Timppa sp-osoitteensa avoimesti ja kaikille täällä), Fonecta auttaa ilmaiseksi puhelinnumeroiden ja osoitteiden saannissa. Kukaan ei jää piiloon, ellei jostakin syystä sitä erikseen halua.

Yhtään hyödykettä, autoa tms. ei ole multa jäänyt myymättä sen takia, ettei täällä ole yv-mahdollisuutta.
Mitään haittaa ei ole siitäkään ollut, että näissä myyntitapahtumissa olen julkisesti ilmoittanut puhelinumeroni ja osoitteeni (toisaalta en ole isommin paranoidikaan).

Ja tämäkin mielipiteeni vain siksi, etten vain millään suostu ymmärtämään joitakin vänkäyksiä. Eikä tämä ole suinkaan ensimmäinen kerta samasta aiheesta.

Yksityisviestit oli erittäin hyvä ja toimiva tapa ottaa yhteyttä toiseen karavaanariin.
Ei tarvinnut mistään kaivella s-postia, puhelinnumeroa tai muuta yhteystietoa ja aina oli oikea henkilö viestin vastaanottajana.
Siihen ei mikään muu käytössä oleva systeemi pysty ja silti henkilön - niin viestin lähettäjän kun vastaanottajankin - yksityisyyden suoja oli turvattu.

Mutta jos toiminnassa tarvittavaa jäsenten välistä yhteisöllisyyttä halutaan entisestään vähentää, niin siitä vaan.

Poisto on hyvin linjassa sen kanssa mitä tässä "sivuuudistuksessa" todellisuudessa tapahtui.
Kun sivujen infomatiivisuuden piti kasvaa entisestään, niin kävikin niin, että se merkittävästi laski.

En viitsi jakaa omaa sähköpostiani julkisesti, koska jo nyt tulee aivan riittävästi roskapostia.
Sama tilanne on edessä jos jakaa älypuhelin numeroaan.
Olen mielummin paranoidi, kuin jaan tietoja itsestäni julkisesti kaikille roskapostiroboteille.

Siitä vaan soittelemaan jos on asiaa
www.fonecta.fi:
168 tulosta haulla "markku hämäläinen"

Näkyy saapuvissa 228 kpl viestiä jotka gmail on luokitellut roskapostiksi tässä kuussa ja siirtänyt ne roskapostikansioon. Ei haittaa yhtään, en tiedä niistä mitään ellen käy kurkkaamassa.

@timppa

Esko avauksessa pyytää:
"Olisi hyvä, jos joku uuden tai käytetyn auton ostanut pitäisi pilkuntarkkaa kirjanpitoa kustannuksista ja kertoisi vaikka 5 vuoden kuluttua, missä mennään."

Ostin autoni vuonna 1999 heinäkuussa se on vuosimallia 1980 ja sillä oli ajettu 1 600 000 km maksoin siitä noin 7000 € siihen aikaan oli markat kyllä käytössä. Auto oli hyvässä kunnossa ja juuri koritettu uudestaan. Korin tekijä Ajokki Oy Tampere, malli 7000 valmistenumero 2. Alusta on Volvo B10M keskimoottorinen bussialusta. Auto oli rekisteröity 50 henkilölle.
Auto suunniteltiin 9 hengen matkailuautoksi jolla voi lisäksi kuljettaa kolmea hevosta tai henkiöautoa tai 3500 kg tavaraa tavaratilassa. Tavaratilann pituusvaatimus oli 4m. Määräykset matkailuautolle vuonna 2000 oli että yli 50% kokonaispituudesta on oltava asuintilaa. -kuljettajan tilaa ei lasketa asuintilaksi vaan se alkaa kuljettajan selkänojan takaa. Tästä tuli että lyhyin auto olisi luokka 11,90m mutta ostin kuitenkin 12m bussin. Kori ja runkomuutostyöt teetin Suomen Bussihuolto Oy:ssä Karkkilassa ja sisustuksen tein itse.
Hintalappu oli kiivennyt euroissa 58 333€ sisältäen aijoin hinnan. Varustelu maksoi mutta omalle työlle maksettiin 0€. Puoli vuotta siinä meni työn oheessa tehtynä (sisustustyö). Kesäkuussa 2000 auto muutoskatsastettiin M1 luokan autoksi.

KUSTANNUSLASKELMA

Tämä kustannuslaskelma alla on auton kustannuslaskelma mitä auton pito on tullut maksamaan 16,5 vuoden aikana kun sitä käytetään. Yhtään laivalippua tuohon ei kuullu sillä ne ovat taasen matkakustannuksia joista minulla on eri kirjaanpito.
Laskelman [muutkustannukset] pitävät sisällään 10 vuoden aikana poistettu auton arvo lainojen korot auton kaikki verot ja vakuutukset .
[huolto] pitää auton varustelun huollot ja korjaukset samoin tähän postiin kuuluu myös katsastus. Mainittakoon että tänä vuonna 2016 päätin 16 käyttövuoden jälkeen uusia kokonaan jääkaapin ja Trumatic E2400 kaasulämmittimen, samoin uusittiin oikeanpuoleinen korin alapalkit etu ja takapyörän välistä niinsanottu sivulokerot uudet filmivaneripohjat niihin, tilassa on Trumtic lämmitin, vesisäiliö ja harmaavesisäiliö

Auton arvoa voi niinkin arvella, minkä ikäinen kuski on, tai miten arvon alennus vaikuttaa.
Minulla on alkamassa, tai alkanut se aika, ettei arvon alennuksella ole mitään merkitystä, ajoin paljon, tai vähän.
Koska voi puhua viimeisestä autosta, ellei sitten halua muuten uusia.
Ajamalla ei nuo lopu minun aikana, Tai autohan ei ajamalla lopu koskaan, koska se on kone, ja koneen voi uusia palasina vaikka kokonaan.
Rippuu siittä laskeeko välirahan korjaus kuluihin
Joskus se onnikakin juolahtaa, jo sen rakentelun takia, kun jos kymppitonnin rötkäleen ostaa päällikön harmiksi, nin ei vielä kallis uuteen verrattuna, vaikka kympillä monteeraa sisustusta omaksi.
Toivopoika

Toivonpoika tämä on myös minun viimeinen matkailuauto!

Aion pitää sitä niin kauan kuin ajokortti pysyy voimassa tai että viitsin tehdä ne toimenpiteet että se pysyy liikennekunnossa ja asutuskunnossa. Varaosien saanti on turvattu vuoteen 2022 asti alustan osalle ja kyllä niitä saa senkin jälkeen.

Linja-auto vanhempi, on siittä rehellistä rautaa, että sen kunostus, huolto on käsin tehtävää puuhaa, kun raas nuo nykyiset teitämiskone kapineet ovat korjaamoiden kullan vuolenta kaivoksia.
Katos näillämain olisi hyvä olla säilytykseen jotta kori pysyisi kunnossa
Toivopoika

Laskelmissa tulisi ottaa huomiooon myös polttoaineen hinta, joka on Baltiassa ja Puolassa merkittävästi läntistä Eurooppaa edullisempi, Jos täältä menee liki tyhjällä tankilla Tallinnaan, täyttää siellä tankin täyteen ja uudelleen ennen Puolasta poistumista säästää noin 30 senttiä/litra. Sama palatessa.

Tietysti kulut voi laskea monella tavalla, mutta moniko vuokralla asuja ottaa huomioon kotimaan vuokra- ja muita pakolisia maksuja matkakustannuksia laskiessaan? Asia on jokseenkin sama kuin poliittisessa päätöksenteossa - katsotaan vain tiettyä asiaa eikä nähdä kokonaisuutta- Tyyppiesimerkki - kunta valitsee ulkopuolisen urakoitsijan kolmen miljoona kouluremonttiin 10 000 euroa halvemman tarjouksen vuoksi - mutta menettää samalla paljon enemmän verotuloja urakoitsijan kotikuntaan. Missä kohtaa säästettiin?

Raimon esimerkki on perempi kun hyvä.
Näin juuri tehdään. Kunnan virkamiehet on laiskoja, hankinta tehdään kokonauisurakkana jolloin piempien kuntien omat rakennus- ja LVIS -yrittäjät pelataan pihalle, huolimatta siitä, että urakka pilkkomalla osiin myös paikkakunnan yrittäjät voisi ja osaisi tehdä työn.

Kun pääurakoitsija saa homman ne jakaa tinkimiskierroksen jälkeen oman riskinsä omille hovialiurakoitsijoilleen ja tätä urakoiden jakoa osaurakoihin kunta sitova hankintalaki ei enää koske.
Aliurakoitsijat tuo omat ulkokuntalaiset vakiyrittät/miehensä mukanaan ja kunnnasta hankitaan pahimmillaan vain kiviaines jos sitäkään.
Kunnan rooliksi jää maksaa urakkasumma ja työttömyydestä aiheutuvat kulut.

Erittäin hyvä kirjotus.
Kunnilla, ja valtiolla on nyt suurissakin palvelukokonaisuuksissa menossa tuo yksityistarjonnan vaihe.
Ne tarjoukset ovat mitoitettu siihen tasoon, että se houkuttaa hyväksymään helposti, kun säästää.
Näin on sairaskuljetuksen kanssa, ja monessa muussa.
Siihen kun jatkoon tehdään optio jatkoajasta, niin hyvä. Kun "kuherrus aika" on ohi, ja kilpailijat poissa, niin viikate heiluu.
Näin käy soten, kuten kävi carunan.
Toivopoika

Raimo kirjoitti
"Laskelmissa tulisi ottaa huomiooon myös polttoaineen hinta, joka on Baltiassa ja Puolassa merkittävästi läntistä Eurooppaa edullisempi, Jos täältä menee liki tyhjällä tankilla Tallinnaan, täyttää siellä tankin täyteen ja uudelleen ennen Puolasta poistumista säästää noin 30 senttiä/litra. Sama palatessa."

Katsoin että juuri tätä kirjoittaessani maksaa diesel CITTI park Lübeck 1.159 €/litra ja siis tästäkö hinnasta saa 30 senttiä halvemmalla dieseliä Tallina - Puolareitillä halvemalla. CITTI parkin diesel maksoi eilen illalla klo 18 jälkeen ja koko yön 1.119€/litra

http://www.polttoaine.net/4-tie Toivopoika

Rlkomaan hinnat tulevat esim polttoainenettiin tietyllä viiveellä. Toki syyllistyin siinä mielessä huolimattomuuteen, että löin arvion vanhasta muistista tarkistamatta nykytilannetta.

Toisin sanoen ero on osassa maita nykyään pienempi, mutta esinerkiksi Virosta ja Latviasta saa dieselin alle eurolla litra, Ruotsissa pitää taas pulittaa about 1,40 ja risat.

No, tuossa on erään Lübeckin Aralin tämän päivän hinnat
http://tankstelle.aral.de/tankstelle/luebeck/fackenburger-allee-20/13009700/

@timppa

Noista voi valita mieleisensä

http://fi.globalpetrolprices.com/diesel_prices/Europe/

https://www.autoliitto.fi/matkailu/hyva-tietaa/ennen-matkaa/polttoainehinnat-euroopassa

http://polttoaine.net/index.php?cmd=maat