- Etusivu »
- Etuteltan puheet »
- Matkailu ulkomailla »
- Matkailuautolla Moselin laaksoon ja Alpeille?
Matkailuautolla Moselin laaksoon ja Alpeille?
Hei!
Ajatuksena ensi kesänä ajella Moselin laaksossa linnoja ihaillen ja sitten Luxemburgin kautta kohti Comoa ja sieltä Liechtensteiniin ja Göttingenin kautta kohti pohjoista. Kaksi aikuista ja kaksi teinityttöä reissussa.
Vinkkejä katseltavasta, leirintäalueista, hienoista mutta ajettavista reiteistä (2011 ketjukoneellinen Transit-Hymer alla) melkein mistä vaan otetaan kiitollisena vastaan! Omat hatarat muistot seuduista vuodelta 1987, jolloin olin perheen kakkoskuskina vasta kortin saaneena Volvo 244 ratissa...
Ollaan oltu kaksi kertaa Treis-Karden nimisessä kylässä Moselin saaressa olevalla leirintäalueella. Viimeisestä käynnistä 10 vuotta. Ainakin silloin oli kiva paikka ja suihkutilat olivat siistit. Respasta sai ostaa sihkupoletteja ja Moselin viiniä.
Syötiin kylässä Knaup's Weinstube nimisessä paikassa oikein hyvää ruokaa ja ostettiin erinomaista viiniä pari laatikkoa. Molemmat, leirintäalue ja ravintola/viinimyymälä näyttävät toimivan edelleen. Kämppäriltä ravintolaan lyhyt kävelymatka ja lähellä myös hyvä Edeka ruokakauppa.
Oltiin viimeksi syyskuussa ja kilpaa kerättiin puiden alta pudonneita saksanpähkinöitä muiden matkustavaisten ja sorsien kanssa. Sorsat tosin tyytyivät vain niihin jotka olivat jääneet autojen alle ja kuori oli murskautunut.
Ranskassa Loiren laaksossa olisi lisää linnoja.
Moslbogen , camping Moselin länsirannalla , 6-7 km Koblensista - Hyvä tasokas ja siisti paikka. Alueella pieni ravintola, hyvää ruokaa tarjosivat kohtuuhintaan. Cochem on hieno paikka, samoin Bernkastel-Kues ja monta muuta, koko jokivarsi upeita paikkoja täynnä. Trierissä Camping ja tasokas ställplats.
Alla IS:n 29.10.21 linkki toimittaja Arja Paanasen vaihteeksi myönteisestä kirjoituksesta "Rakkaudella venäläisistä"
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000008356770.html
En malta nyt millään vaieta omista, 1970- luvulla alkaneista aloittelijan Neuvostoliiton muistoista, joita leimasi jo silloin tuo "normalno" - ja lopulta se oli siihen aikaan todellisempi kuin nykyisin. Sehän tarkoittaa venäläisille, että "kaikki on kunnossa ja OK " tai " ei syytä hötkyillä" tai "näin meillä asiat on" ym. ym mitä milloinkin. Yhtä yleistä kuin suomenkieleen tullut "niinku", joka ei tarkoita mitään järkevää, mutta ärsyttää. Paajanen on todella asian ytimessä. Venäläisen slaavilaiseen sieluun on kirjoitettu "normalno" ja opin aikanaan siitä paljon heistä. Nykyinen 2000- luvun Putinin valtapolitiikka, kansalaisten oikeuksien ja demokratian pilkkaaminen tuntuu paljon pahemmalta, kuin esim. Breshnevin- aikainen sosialismi. " Normalnolla" on rauhoittava vaikutuksensa varsinkin poliittisiin kommentteihin. Tsehov kirjoitti aikanaan venäläisten kaipuusta auktoriteettien kumartamiseen ja alistetuksi tulemiseen. Nykyään se näkyy varsinkin koulutettujen ihmisten laajana maastamuuttona. Venäjällä ihmisten asiat ja tulevaisuuden näkymät ovat todellisuudessa kaikkea muuta kuin "normalno"- tilassa, koska maa on menossa suuriin ongelmiin.
"Hytti nro 6" en ole vielä käynyt katsomassa, mutta varmasti menen. Rosa Liksomin kirjan Siperian junamatkasta olen toki lukenut. Opiskelin alle 3- kymppisenä venäjänkielen, mistä oli suurta hyötyä
mm. rättisitikkamatkoilla Viipurin seudulle, Terijoelle, Leningradiin, jopa Moskovan kautta Warsovaan ja Finnjetillä kotiin.
Ettei olisi täysin OT- tarinaa, niin rakensin v. --77- 78 n. 1500 työtuntia vaatineen "täydellisen matkailuauton" kahden Citroen Camionetten koreja yhdistämällä. Autossa oli jo silloin likimain kaikki samat "mukavuudet" kuin nykyisissäkin m- autoissa. Terin perheen kanssa sillä 6 viikon ja 8000 km neitsytmatkan kesällä 1978 Istanbuliin ja edelleen Aasian puolelle. Paluumatka N-Liiton halki Odessan kautta Moskovaan ja lopulta kotiin.
"Normalno" tuli hyvin tutuksi!
Vuonna 1981 vuorossa oli n. 5 viikon m/p junamatka Trans Siperian junalla Kiinaan 15 hengen turistiryhmässä. Silloin oli juuri päästy eroon Maon ajasta ja olimme käytännössä ensimmäisiä turisteja pitkään aikaan Kiinassa. Kuinka ollakaan, niin sekä meno- että paluumatkoilla 3 miehen makuuvaunussamme oli useamman kerran 4. vuoteella myös naismatkustajia. Kohteliasti annoimme yleensä vanhemmille naisille alavuoteen yöksi. Venäjän osuus matkasta kesti sentään n. 5 vuorokautta. Tämän mahtavan Kiinan visiitin jälkeen haimme vertailevia kokemuksia seuraavana kesänä 1982 ajamalla USA:n halki sinne laivatulla rättisitikalla 10 000 km 6 viikon aikana koko manatereen halki NYKIstä LOSiin ja poikettiin myös Meksikossa. Rättisitikka jäi jenkkeihin keräilijälle. Niillä rahoilla maksoimme perheemme 2+2 kaikki matkasta aiheutuneet kustannukset .
Tykästyimme Siperian radalla matkusteluun aikoinaan niin paljon, että teimme vaimon kanssa vielä 4 upeaa junamatkaa halki N- Liiton, joista viimeiset kaksi Venäjän aikana. Poikettiin mm. talviaikaan viikoksi Mongoliaan. Käväistiin Tiibetissä. Yksi suuri Kiinan kierros 1998. Pohjois-Koreassa 8 vrk 2008.
Matkailua junalla on tullut n. 100 tkm, m-autolla ulkomailla n. 200 tkm ja eniten lentokoneella n. 800 tkm . Työmatkat mukaan lukien lentokoneella tuli reissattua n. miljoona km. Parhaiten ovat kuitenkin jääneet mieleen pitkät junamatkat, useimmiten Siperian radalla 7 vrk pituiset. Ihan "NORMALNO" meininkiä.
Oh. kuva m- auton tekemisestä, jos jotain kiinnostaa.
Liitetiedostot
hy_m-_auton_tekeminen_1977-_78_003.jpgKymmenvuotiaana oli minulla suuri haave: Tehdä Camionettestä matkailuauto. Isä ei tykännyt ja sanoi että liian pieni moottori. Mutta aina kun sellaisen näkee vaikka kuvanakin, muistuu mieleen se ensimmäinen matkailuautoajatus. Ja siitähän on reilusti yli 50 vuotta.
Camionette tai olla silloin yleisin suurikorinen paketteri.
Moselin laaksossa kannattaa pyöräillä (joko omalla tai vuokratulla) . Jokivarren pyörätiellä on upeat maisemat ja turvallista koska siellä ei juuri ole poikittaisliikennettä. Pyöräily laajentaa nähtävää aluetta kävelyyn verrattuna. Myös laivaristeily Moselilla tai Reinillä on hyvää vaihtelua nuorisolle..
Ole hyvä vaan, Teemu! Hetken kyllä ihmettelin, vaikka mielenkiinnolla luinkin ;)
Tuosta Moselista en kerro mitään, kun omat kokemukset ovat niin kaukaisia, mutta olen suositellut kaikille Alppien ylittäjille kävelyä vuorilla.
Se on kesällä mukavaa ja ylhäällä on raikas ilma.
Ainakin ennen Itävallassa pääsi kabiinihissillä ylös, ylhäällä oli yleensä kahvio auki jossa voi juoda esim. kaakaon tai oluen, jos ei ole kuskina.
Kävimme aikoinaan kesällä alueilla jossa laskettelimme talvella esim. Wagrainissa ja Flachaussa
Ennen oli Itävallan hissit edullisempia kuin Saksan, nykyisistä ei ole tietoa.
Mitä korona vaikuttaa hissien toimintaan on sitten toinen juttu.
Yksi kohde matkalla voisi olla Rustissa etelä Saksassa oleva Europa Park.
Se on/oli kuin Disneyland, mutta ei niin muovinen.
Olimme siellä viime vuosituhannen lopulla ja yövyimme parkkipaikalla, jossa oli paikat yöpymistä varten.
Se oli mielenkiintoinen paikka myös aikuisille.
https://www.europapark.de/en/park
Ari Jokinen suositteli pyöräilyä ja laivaristeilyä Moselilla. Niin minäkin. Vuonna 2011 syyskuussa pyöräilimme Moselillakin muutamia kymmeniä kilometrejä mukanamme olevilla normaalikokoisilla pyörillä.
Jokiristeilyn ja pyöräilyn voi myös yhdistää. Pyörällä vaikkapa myötävirtaan ja paluu risteillen. Useimmat risteilylaivat ottavat myös polkupyörät kyytiin.
Kaikki muistelivat vanhoja aikoja. Kannatta olla yhteydessä alueen yöpymispaikkoihin ja selvittää miten alkuvuoden tulvatuhot on saatu korjattua. Ainakin meidän käyttämä Trierin lähellä ollut alue huuhtoutui vaunuineen tulvan mukana.
Kaikki muistelivat vanhoja aikoja. Kannatta olla yhteydessä alueen yöpymispaikkoihin ja selvittää miten alkuvuoden tulvatuhot on saatu korjattua. Ainakin meidän käyttämä Trierin lähellä ollut alue huuhtoutui vaunuineen tulvan mukana.
Kiitos tähän saakka vinkkejä antaneille, niin uusille kuin vanhemmillekin!
Olisiko jollain kokemusta ja vinkkejä tuonne Alpeille?
2019 käytiin sveitsissä lauterbrunnen kylässä ja oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Saksassa koblezin kaupungissa on reinijoen ja moselin yhtymäkohta. Knaus campingpark hyvällä sijainnilla joen varressa. Camping alueelta parinsadan metrin päästä oli silloin venekuljetus toiselle puolen jokea keisari wilhelmin patsaan tuntumaan. Kyyti maksoi vajaa pari euroa/hlö. Gondolihissillä pääsee linnoitukselle maksoi n. 10€ meno-paluu. Koblenzista on hyvä lähtä moselin vartta pitkin ajamaan Trieriä kohti.
-KaiL-
Liitetiedostot
lauterbrunnen.jpg lauterbrunnen1.jpg breithorn_camping.jpg koblenz.jpg koblenz_gondolihissi.jpghttps://www.mosel-islands.de/
Huomionarvoinen seikka nuo tulvatuhot.
Heinäkuun lopulla avattu tämäkin paikka.
Vedellä normaalikorkeudesta nousuvaraa noin 3-4 metriä. Sen jälkeen vasta alkoivat saniteettitilat kastua koska rakennettu betonipylväiden varaan.
Grossglocknerin alppitie on kokemisen arvoinen (www.grossglockner.at).
Matkan varrella Heiligenblutissa (47.037488, 12.839250) on kunnollinen leirintäalue ja ravintola.
Lisäksi matkan korkeimmalla kohdalla on isot parkkipaikat ja ravintoloita (47.118136, 12.828999).
https://www.seecamp.at/en/camping/sicheres-camping/
Jos "eksytte" Hannu Kiviojan suosittelemalle alppitielle, niin Zell am Zeessä on hyvätasoinen leirintäalue. Kiva pyöräilyreitti järven ympäri. Pyöräiltiin myös Saalbachiin tältä kämppäriltä. Menomatka muistaakseni vajaat 10 km pelkkää loivaa ylämäkeä. Takaisin tullessa ei sitten juurikaan tarvinnut polkea, vaan enämpi jarrutella.
Tästäkin käynnistä lähes 20 vuotta!
Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.