Kielikysymyksestä

Liittyen "österrike"-otsikosta haarautuneeseen kielikeskusteluun:

Paras käytäntö on mielestäni sellainen, että jokainen puhuu tai kirjoittaa sitä kieltä, jolla osaa parhaiten asiansa ilmaista. Kuulijat tai lukijat voivat sitten tulkita sitä kukin ymmärryksensä mukaan tai vaikka sanakirjan avulla. Silloin ainakin jotkut ymmärtävät asian oikein. Jos puhuja tai kirjoittaja käyttää kieltä, jota ei täydellisesti osaa, asia saattaaa tulla huonommin ilmaistuksi eikä ehkä kukaan ymmärrä sitä oikein.

Tuota soveltaen kävin pitkään kirjeenvahtoa amerikansuomalaisen kanssa siten, että minä kirjoitin suomea ja hän amerikanenglantia. Kummankin kielitaito karttui samalla ja keskustelu oli molemmille paljon miellyttävämpää kuin jos minä olisin kirjoittanut kökkö-englantia tai hän vanhahtavaa suomea. Sittemmin hän on oppinut kirjoittamaan hyvää nyky-suomea ja käyttää nykyisin sitä.

PS: Muistakaa kuitenkin, että suomenruotsi ei ole meille ulkomaan kieli vaan toinen kotimainen!

Joskus puhelimella kun olen varannut laivalippuja, jonotuksen alussa kysellään haluatteko palvelua ruotsiksi,valitkaa 1. Olen valinnut ykkösen ja saanut nopeasti palvelua, Aluksi puhun tankero ruotsia, jostain kumman syystä kieli vaihtuu virkaillijallakin suomeksi nopeasti.

t Jelmi

Kannatan Timon ehdotusta!

Itse käytän mieluiten suomea. Tarvittaessa ymmärrän muitakin kieliä. Ja jos pääsee naamatusten niin lähes kaikkia kieliähän sitä ymmärtää ja puhuu patsi hebreaa. Mutta toisinaan saattaa suomikin olla hebreaa.

Kun on naamatusten vieraskielisten kanssa niin silloin voi ottaa kädet avuksi. Ja jos ei muu auta niin kun puristelee kaveria kraivelista niin yleensä asiat tulee selväksi. Nimimerkillä kokemusta on! Italiassakin kun yrittivät laskuttaa sellaisista mitä ei oltu tilattu niin kun otin hovimestaria raivelista kiinni niin lasku putos puoleen. Maksettuamme laskun ja ravintolasta poistuessamme toivottivat ystävällisesti, että jos ette vasta enää tulisi meille palveltavaksi.

Just in case ;-)

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

T: Rauno

Raunon kanssa ehdottomasto samaa mieltä. Nykyisellä kielipakolla ei tee muuta kuin pönkitetään Suomenruotsalaisten asemaa joka muuten kuihtuisi pois. Me emme tarvitse ruotsin kieltä. Olikos se niin kuin se yksi viisas Suomalainen sanoi että ruotsalaisia emme ole ja Venäläisiksi emme halua tulla. Muutenkin koko Suomenruotsalainen eliittijoukko kuihtuisi pois jos sitä ei miljoonilla veroeuroilla tuettaisi joka vuosi. Nekin rahat tarvitaan kyllä tarpeellisimpiinkin kohteesiin. Täysin hölmöä tueka populaatiota joka haluaa vain kerman päältä mutta mihinkää osallistumatta. Vaihdetaan koko Ahvenanmaa Petsamon alueeseen. Saadaan satama jäämerelle ja sitäkautta tuloja meidä Suomalaisten hyväksi. Ehkäpä sieltä voisi vaikka sitä öljyäkin löytyä. ITE

Komppaan Timppaa. En ymmärrä ketä ruotsinkieli voisi haitata. Itse en juuri ruotsia osaa, mutta minun omanarvontuntoni kyllä kestää sen, että joku muu osaa. Hän ei ehkä puhu suomea yhtään paremmin kuin minä ruotsia. Minulla on muutamia ruotsinsuomalaisia ystäviä ja samanlaisessa asunnoissa asuvat ja asuntovelasta kärsivät kuin minäkin. Vaikka toisaalta voishan näitä liiton sääntöjä muuttaa niin että sais vetää vain Suomalaista vaunua (sålifer) jota vedettäis Suomalaisella autolla (Saab 96, kun volvo on kiinalainen), virallinen karavaanarikenkä näyttää olevan jo Crocks ja jos joku yrittäis livetä ruodusta niin uhattais moralla.

Jos kaikki ajas sitikalla niin ei tarttis kiukutella

Onhanse nyt sataskama föpanade että nämä sarvikuonot ei ymmärä jos Ruotsia ei olis niin te olisitte VENÄLÄISIÄ.Eikä se ole pakkoruotsia jos joutuu toista äidinkieltä opiskelemaan koulussa eihän suomi ole ainoa maa jossa kaksi viralista kieltä

Martin kanssa suurinpiirtein samaa mieltä. Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, jota ainakin virkakunnan pitäisi kohtuudella osata ja ruotsinkielisellä alueella tietenkin suomea. Ahvenanmaa omine itsehallintoineen eri asia, mutta kyllä sielläkin vastaan tullaan kun tunnustaa reilusti, että puhuu vähän heikosti ruotsia (jos tilanne on todellisuudessa tämä).

Ja mieluummin minä ruotsia puhun kun venäjää.

SF-Caravan on kaksikielinen liitto, muutenhan nimikin varmaan olisi SF-Karavan. Jonkun mielestä ehkä sopisi paremmin RUS-Karavan?

No niin, tämähän lähti liikkeelle ihan mukavasti! Jotta ei nyt mentäisi heti hakoteille niin pointtihan ei suinkaan ole ruotsin kielen tai sitä puhuvien ihmisten minkäänlainen aliarvioiminen tai halveksunta tai se että Ruotsin kielestä ei olisi mitään hyötyä, vaan asian ydinhän on tämä ns ”pakkoruotsi”.

Nykyisen kaltainen kaksikielisyyshän johtuu siitä että kultuuri, sivistys, muuttoliike ja sitä kautta osin hyvinvointi (yritysmaailma) on pitkälti tullut tänne Suomeen Ruotsin kautta. Tätä taustaa vasten on ollut aivan luonnollista ja oikein että Suomen lakiin kirjattiin aikoinaan nykyisen kaltainen ruotsin kielen asema koska tämä koitui siihen aikaan myös tavallisen Suomalaisen eduksi maailman ”pyöriessä” noihin aikoihin enimmäkseen paikallisesti (pohjoismaat), eli ruotsinkielen taidosta oli ihan oikeasti hyötyä ja se oli Suomalaiselle sen ajan globaali kieli.

Nykyäänhän Ruotsin kielen käytännön merkitys Suomalaisille on jotain aivan muuta kuin pari, kolme sukupolvea sitten! Kaikkihan me tiedämme että maailma on ”kutistunut” ja globalisoitunut ja tiedämme myös sen mikä on yleismaailmallinen kieli esim. yritysmaailma, Internet jne. jopa Ruotsalaisille itselleen.

Pienen maan ei ole mitään järkeä kuluttaa rajallisia resursseja (opetus & oppimis) siihen että koko kansakunta opiskelee jotain marginaalikieltä sen sijaan että voisimme kartuttaa koko kansakunnan kielipääomaa valitsemalla itse vapaasti kielet joita opiskella sillä käytännössähän Ruotsin kieli on suurimmalle osalle Suomalaisista täysin vieras kieli eikä suinkaan mikään toinen kotimainen.

Pienenä ajatusleikkinä jokainen meistä voi ajatella että miten suomalaiset pärjäisivät maailmalla jos kaikki ne ihmiset jotka ovat opiskelleet ruotsia (kaikki suomalaiset) jaettaisiin vaikka kolmeen ryhmään niin että 1/3 puhuu ruotsia, 1/3 ranskaa ja 1/3 saksaa (siis englannin lisäksi joka olisi ns. Ensimmäinen vieras kieli) niin mitenkähän mahtaisi esim. ulkomaankauppa käydä? Todennäköisesti kontaktit ja kaupankäynti olisi laaja-alaisempaa ja sitä kautta koko suomen kansantaloudella olisi edellytyksiä voida paremmin. Ehkä me caravaanaritkin saisimme ulkomaanmatkoilta enemmän irti, jos siis uskaltaudumme pohjoismaiden rajojen ulkopuolelle.

Tähän lopuksi voisi vielä ajatella että jos tätä nykyistä kielilakia ei olisi olemassakaan niin olisiko suurin osa Suomalaisista nyt sitä mieltä että Suomenkielen jälkeen seuraavaksi tärkein kieli olisi ruotsi. Eli jos kielilaki pitäisi nyt säätää niin tulisiko siitä nykyisen kaltainen vai tulisiko kenties englannista ”toinen kotimainen” jota suurin osa Suomalaisista käytännössä jo osaa paremmin kuin ruotsia?

Rauno

Kuvitellaan että Suomen historiassa asiat olisivat jossain kohtaa menneet eri tavalla kuin miten ne oikeasti menivät. Venäjä olisi valtaväestön kieli ja suomea äidinkielenään puhuisi ainoastaan noin 4% väestöstä, kuten nyt on ruotsin kielen laita. Me kuulumme tietty edelleenkin suomenkielisiin eli vähemmistöön. Kuinka innokkaita olisimme luopumaan niistä asioista joita meidän nykyisillä ruotsinkielisillä nyt on. Lähinnä kysymys on oikeudesta hoitaa määrättyjä asioita omalla äidinkielellään. Määrätyillä alueilla puhuisimme omaa äidinkieltämme hieman häpeillen koska tiedämme että osa maamme valtakielisestä väestöstä ei pidä siitä ja jopa vihaa kieltämme, sitä myötä tietysti myös meitä, suomenkielisiä. Kantamme "pakkosuomeen" olisi useimmilla maamme alueilla lähes välinpitämätön, saisimme palvelut yleensä niiltä jotka suomea puhuvat äidinkielenään emmekä juuri asioi paikoissa joissa tämä ei ole mahdollista, muutoin kuin pakon edessä. Näinhän on nytkin ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Ne, jotka asioivat sujuvasti myös valtakielellä eivät olekaan ruotsinkielisiä vaan kaksikielisiä, kasvava ryhmä kun väestö sekoittuu. Laki kaksikielisyydestä on mielestäni enemmän periaatteellinen kuin käytännössä tärkeä. Jos lakia ei olisi niin vähemmistön puhuman kielen asema olisi sama kuin minkä muun kielen tahansa eli ei mikään. Kyllä minä haluaisin että äidinkielelläni on omassa kotimaassani lailla turvattu asema. Sallin sen myös nykyisille vähemmistökielen puhujille. Ja alkuperäiseen aiheeseen liittyen, mielestäni jokainen kirjoittakoon sillä kielellä millä haluaa.