Marokko/Espanja/Portugali

Olimme viime talven (n. 6 kk) lämmittelemässä etelän auringossa ja ollaan valmistautumassa jälleen lokakuussa samantyyppiselle retkelle.

Monet ovat kyselleet kokemuksiamme viimetalvisesta kiertueesta. Ja siksi ajattelinkin laíttaa muidenkin asiasta kiinnostuneiden luettavaksi muutaman sivun tiivistelmän matkakokemuksistamme... Juttu on tehty Seinäjoen yhdistyksen jäsenlehteen "Caravan Lakeurelta" 1/2012. Linkistä pääset suoraan lehden sivuille. Juttu alkaa sivulta 24.

http://www.caravan-kalajarvi.fi/lakeurelta2012_1.pdf

Tervehdys Irma ja Raimo mielenkiitoinen artikkeli matkastanne joka minun Adobe Reader löysi sivulta 14 (lehdessä 21 sivua).

Pego do Altar kemsantyhjennys kaivo sijaitsee 2m naisten suihkun ovesta betonikannen alta (nosto naru valmiina). PA! Pego do Altar ravintola on suosittu sinne tullaan Lissabonista asti viikonloppuisin syömään. Laatu/hintasuhde on kohdallaan. Brandy + kahvi maksoi 1,20€

terveisinkaj

Korjaus... Aloita sivulta 26....

Pannaanpa korvantaakse tuo tyhjennyspaikka ensi syksyä ajatellen. Hätä ei oo kuitenkaan tämän näköinen, olemme jo sen tyhjentäneet :) ...

Kiitos kiihkottomasta ja mielenkiintoisesta matkakertomuksesta. Pienet yksityiskohdat, leirialue- ja hinta- ja Euroopasta poikkeavat tiedot/tavat ovat kiinnostavia.

Sepä oli just mukavaa luettavaa.

Lehtikin oli tehty niin tyylikkäästi, taittajan taidonnäyte.

Noita on hyväksi äänitellä noita koiranhaukkusia ...

Siisti kuvaus, kiitos siitä.

Toisaalla on kerrottu Gibraltarin meno/palluuseen liittyvän aika moisia käytännön jojottamisia ja matkailijoiden pompottamisia. Onko se meno-paluu pässin lihaa vai ei?

Käyttäjän lisäys viestiin 30.7.2012 klo 15:36:50 Paljonko ylimääräisiä nirhamia tai dirhamia täytyy varata jotta homma on hemma best.

Me käytimme uutta Tanger Med -satamaa Marokossa. Emme törmänneet yhteenkään tullipaperi-"avustajaan", joita kuulemma on ollut muissa satamissa ja kai he korvausta vastaan yrittävät vauhdittaa tullimuodollisuuksia. Me täytimme itse kaikki tuliissa tarvittavat paperit eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Koko tulliruljanssi oli puolessa tunnissa ohi. Paluumatkalla myös kaikki sujui aivan kivutta.

Emme harrastaneet korruptiota ollenkaan.

Mutta jos saimme erityisen hyvää palvelua tai kysyimme tienpäällä neuvoja ja ajo-ohjeita, palkitsimme hyvän teon erikoisella kynälahjalla. Idea kynäasiaan tuli sattumalta, sillä monissa maissa yleensäkin kynät ovat kovin haluttuja. Kerran jossain tavaranvaidossa jouduin ottamaan kuvan mukaisia litteitä kyniä, joissa avaaminen ja sulkeminen ilmenee oheisissa kuvauksissa. Niitä tuli silloin melkein 7000 kpl. Mutta miten niistä pääsee eroon? No jatkoidea oli se, että hankin Suomi-logotarroja ja kiinnitin kynän sivuun. "Korruptiolahja" olikin sitä mukaa valmis. Ja niitä riittää ainakin 25 vuodeksi :).

Suomi-kynällä on todella suuri vaikutus. Ja jossain ravintolassakin, jos sellaisen antaa tarjoilijalle hyvästä palvelusta, koko henkilökunta on jonossa pyytämässä samanlaista. Eräässäkin hotelissa, jossa olimme aikaisemmin pari viikkoa, me saimme lahjoituksen jälkeen koko henkilökunnalta loman loppuajaksi sellaisen erikoispalvelun, että se tuli jo aivan kiusalliseski ja muut asiakkaat katselivat vähän karsaasti.

Muutaman kerran ajo-ohjeita kysyttäessä, kynän saaja on niin riemastunut, että on ollut valmis tulemaan henkilökohtaisesti opastamaan sysyttyyn paikkaan. Ja palannut sitten bussilla takaisin.

Niin se on, että SE ON PIENESTÄ KII

Kiitos. Juuri tuonkaltaiset kuvaukset ovat osa matkan todellisuutta.

Mites sitte ne kinkkisemmät kokemukset, jos lypsää vielä saa.

Saa lypsää. Kinkkisimmät kokemukset...??? Eipä meillä niitä oikeastaan ollut koko puolivuotisjakson aikana.

Ehkä Espanjan puolella lehtijutussakin mainittu vuorille ajo oli aika tukala, kun alkoi vielä vesisade ja liukastuttui tietä ja haittasi näkyvyyttä. Pulessa välissä emännys sanoi, että käännytään takaisin... Mutta kun ei ollut kääntymispaikkaa > oli vaan pakko jatkaa eteenpäin todella kapeaa ja mutkikasta vuoristotietä. Paluureitti oli sama ja alaspäinajo tuntui vieläkin epämiellyttävältä.

Marokon puolella liikenne tuntui ajoittain "omaperäiseltä" maakohtaisne sovelluksineen. Kaikkein mielenkiintoisinta oli eksyä Marokossa Marrakeshin suurkaupungin ruuhkaan. Kun lopultakin päästiin sieltä hengissä pois, emännyys kiitteli melkein paskat housuissa, että "kyllä sä vaan ookin hyvä ajuri". No tuollahan jaksoi taas vääntää rattia monta tuhatta kilometriä. Hyvällä tuurilla selvittiin koko retki ilman kolhuja.

Valitettavasti joillakin karaanareilla voi lomastressi painaa päällensä niin, että ruvetaan kiukuttelemaan ja tiuskimaan naapureille aivan aiheetta ja se ei ole kivaa kenellekään. Tulehduttaa oman ja naapureiden ilmapiirin. Näin tuntuu olevan kai joskus täällä kokomaassakin? Myös ranskalaiset kuuluvat tähän ryhmään muiden matkalaisten näkökulmasta (anteeksi vaan ranskalaiset). Marokko on entinen Ranskan alusmaa ja joidenkin mielestä ärsyttävää on, että he esiintyvät koppavasti antaen ymmärtää, että omistavat koko Marokon. No, onhan meillä aivan myönteisiäkin kokemuksia ranskanmaalaisista, kun olimme Oulun FICC-rallyssa ranskalaisten alueisäntänä muutamia vuosia sitten. Heitä oli 66 vaunu/autokuntaa ja olivat tosi mukavia isännöitäviä.

Enpä tiedä, onko tämä seuraava kinkkinen asia, mutta ennen reisuun lähtöä "varoiteltiin", että Marokosta islam-valtiona, ei sitten saa mistään alko-juomia. No, eipä sen puutteeseen kuolemaan pääse, vaikka näin olisi. Joka tapauksessa sitä oli saatavissa suuremmista Marketeista, joten tuon asian takia ei ole syytä olla Marokkoon menemättä. Alkon hinnat olivat kylläkin korkeammat kuin esimerkiksi Espanjassa. Siis ei mitään pelkoa kuihtua janoon :).

Taisipa tulla aika pitkä lista, vaikka mitään erityisen kinkkisiä juttuja ei osunut kohdalle.

Noi kinkkikynnykset oli suht' helppo ylittää ja ainahan reissussa pikku harmituksia on, joskus isompia, mutta niitähän ei kenellekään soisi.

Liekö siellä muuten laisingan nurmikkoa, vaiko vain hiekkaa loputtomasti?