- Etusivu »
- Etuteltan puheet »
- Matkailu ulkomailla »
- Lofootit ja kala
Lofootit ja kala
Onkos joku saanut kalaa näistä leirintäalueiden rannoista. Nytkin olemme Kabelvågissa Sandvika Fjordcampingin penkalla ja pojat yrittävät saada kalaa sakujen kanssa. Millainen uistin tepsii parhaiten täällä päin. Aikaisemmin luin näitä juttuja, että kalaa tulee melkein mistä vaan, mutta ei siltä näytä.
No just sieltä lähettiin ja kyllä ainakin aiemmin Moskenes camppingin rannasta sai makrilliä ja seitä. Sei on pientä mutta makrilli sellasta kilon painosta.
Moskenesissä on vettä heti rannasta syvästi mutta rantaan pääsy on vaikee ja ranta vaarallisen jyrkkä.
Arvelen että vettä siinä ( Kabelvågissa ) rannassa on vähän puoleisesti joten eipä tuu kalaakaan, vai oottako sielä avomeren puolella ?
Vieheinä meillä oli 40 - 60 g ei lusikka vaan sellanen "suppo", väreinä hopeesta, sinistä vihertävää ja kuparia, väri ei vaikuttanut jokaisella tuli.
Kalakalenterin mukaan loppuviikosta alkaa taas tarttuun vieheeseen kala, muistaakseni ke - to alkaa syönti ja on hyvää siitälähtiin n. viikon verran, Napp og Nytt 2011 kirjasta kalenteri . . .
Jäämeren rantakalastukseen jonkin verran hurahtaneena sanoisin kans että turha mihinkään pitkille nousuvesimatalikoille heitellä. Jää vaan vieheet leviin ja kivenkoloihin. En kyllä Lofoottien rantaoloja tunne. Turska ja seiti tykkää kirkkaasta jollain punasella höystettynä vaikka muovi sukan pätkät koukussa tai lankaa, mutta ottaa kyllä melkein mihin vaan sillä päällä ollessaan.
Ite olen mieltynyt vieheisiin painoltaan 30-60g mutta paksusta n.3-5mm lootusta prässätyistä, ovat silloin pieniä, kuitenkin painavia joten lentävät kauaksi mikä yleensä on noissa oloissa tärkeää.
Se on tosiaan legendaa että kalaa tulee milloin ja mistä vaan. Ensinnäkin on osattava paikan lisäksi katsoa suunnilleen nousuveden puoliväli, silloin kun aloittaa on paras mahdollisuus.
Jos menet veneellä niin sitten on tilanne ihan toinen.
Käyttäjän lisäys viestiin 13.7.2011 klo 23:55:47 Niin ja jos on alle 0.45 siimat niin ehkä on parempi jättää toiseen kertaan, tai ottaa opetuksen kannalta seuraukset.
Itse kalastelin nousuveden aikaan maantiesiltojen alta, läheltä arkkuja. Virtaus tuntui kiinostavan kaloja. Heitto, antaa valua, kelaus, stop, kelausta, stop, jne. Niin tuli kiloisia ja hiukan yli kilon turskaa että otettiin vain fileet talteen. Veneellä liikkujat toivat suurimmillaan sellaisia kokoja että muovisessa pyykkikorissa pää oli vasun ulkona ja samoin pyrstö. Eikä kala ollut poikittain. Saku kantoi vasun rantaan ja antoi olla siinä että varmasti kaikki näkivät ja oli ylpeä. Tapaus sattui siellä leirialueella joka on meri/kalamuseon lähin alue. En muista paikakunnan nimeä.
Uhkaa mennä kalajutuiksi mutta kerron silti. Porsangin vuonon rannassa näin kun 25 kiloinen turska tuotiin veneessä maihin ja punnittiin heti. Ja voi voi, minut oli edellisenä iltana pyydetty mukaan sinne veneeseen enkä jostain syystä lähtenyt. Norjalalainen pariskunta vietti viikonloppua samalla rannalla, vaimo oli syntyään suomesta ja sanoi jutellessamme että "jätä ämmäis tänne ja mee mun ukon mukkaan huomenna kun lähtee merelle"
Useimmat tietänee että tuo "ämmä" on heidän normaalia murrekieltään vaimosta puhuttaessa.
No, täytyy poikien vaan kokeilla. 20-40g lusikkauistimilla pojat yritti mutta ei tullut kalaa. Vettä tässä kohtaa ei varmaankaan edes nousuveden aikaan ole mitenkään kovin paljon.
Olemme tässä kotimatkalla parin viikon Lofoottien reissulta. Kalastelin eri leirintäalueilla, sellaisilla joissa rannat ovat sopivia, eli jyrkkiä. Rannalta kalastukseen taitaa parhaiten soveltua paremmin pienehköt uistimet, eli esim 2-3 Meppsit, ym. vastaavat, sekä erillaiset, pienemmät lusikat. Erillaiset kalankuva-lipat ja vastaat toimivat myös. Perhokin toimii mutta siinä kannattaa käyttää pohjapainoja. Kalaa tuli turskaa, koljaa, seitä ja makrillia. Ulompana veneestä kalastettaessa sitten kannattaa käyttää jo järempää kalustoa, eli isot lusikat, turskapilkit, jne... Eli isoilla vehkeillä tulee isoja kaloja, ja pienillä pienempiä, ja yleensä rannan tuntumassa ne ovat niitä pienempiä, 0,5 - 2 kg. Saattaa siellä joku isokin joskus olla, kuten eräällä norjaisella, joka sai Ballstadin Sjöstrandin laiturilta n. 4-5 kg turskan. Paras kalastusaika on n. 2-3 tuntia ennen nousuveden huippua.
Suurin osa niistä kaloista siellä rannoilla on kuitenkin 1 - 3 kg kokoisia. Koita katsella virtapaikkoja ja kun näet lokkiparven hakkaavan vettä, niin siellä on kalaakin. Joskus saattaa löytää kalaparven, jolloin meri aivan kiehuu.
Olimme viime kuunvaihteessa Millionfisken-kalakisoissa Lofooteilta pohjoiseen Sjöveganissa. Osallistujia oli 2100 ja suurin kisoissa saatu kala oli 19,650 kg:n turska. Itse sain hieman yli 14 kg:n sein. Suurin osa kaloista oli sitä pienempää.
Kun meri on suuri ja rantaviivaa on paljon, kalat liikkuu. Veneestä käsin saaliit on parempia, mutta aina kannattaa yrittää ja mennä heittelemään.
Paras uistin heittämiseen siellä on Stringsilda. Niitä on myynnissä joka kaupassa ja bensa-asemilla.
Norjassa rannalta kalastus on kalastusta ja veneestä, kalan noutamista.
Ai, Eikös täällä Kotkan edustalla kalastusta sitten olekaan. Minä kuitenkin olen edelleen kalassa Suomenlahdella vaikka pieni sade alas putoileekin. Lohikalaa onkin tullut uistelemalla oikein mukavasti, muitahan ei ylös viitsi ottaakaan. tai no, ankeriaitakin on jokunen, ne kyllä syödään. Että kyllähän sitä suomessakin kalastellaan koko kesä.
Terveisiä mereltä Jorma Heinonen.
Stingsilda on pelkästään kalan näköiseksi tehty lyijymöntti jonka tarkoitus on upota pohjaan mahdollisimman nopeasti ja nimenomaan pyytää turskaa.
Omiaan syvillä vesillä mutta matalilla rannoilla koluaa kaikki kivenkolot ja leväpöheiköt jääden kiinni alvariinsa. Viehehävikistä tulee suurta helposti. Mieluummin käyttää hiukan uivaa lusikkaa jonka uintisyvyyttä voi kelausnopeudella säädellä.
Turska on semmonen mölli njotta syöpi vaikka paistinpannun (sellasen pienen retkilättypannun) tahippa pipon villatupsun. Popparilla iso kolmihaara pannunkahvaan ja samanlainen pipontupsuun ja 20-100gr jyijymöntti siimaan 15cm koukun yläpuolelle. Näin menetellen pohjia koluaa vain lyijypaino. Niitä lyiymönttejä saapi eripainoisina rasioissa kalastustarvikeliikkeistä.
Takastullessa olen tunturijärvillä ja joenvarsillaa käyttänyt eripainoisia (puna- tai mustavalkoisia jigejä) joiden jatkona 20 cm ohuempaa siimaa ja perho päähän. Tulee taimen , rautu ja harjus, nappaavat jompaankumpaan syöttiin, joskus mieluustikin.
Suomessa nyt on uusi, vapaampi ja kattavampi kalastuslaki valmisteilla, sitä odotellessa olen perusluvan lisäksi aina ostanut sekä oman että Lapin läänin viehekalastusluvan. Autiopaikoilla, joita on tosivähän, niin luulen näillä selviytyväni nuhteilla mahdollisessa lupatarkastuksessa. Ruoåhtalaiset on niin yytte po goorden eli ihan turpeloita yli 800kpl aluelupineen Niitä varten olen maksanut sopivan summan netitse : www.inatur.se ja kijoittanut sitten sen kuittisivun https tunnisteen paperille. Otsikoksi tähän omaan korttiin kirjoitetaan FISKEKORT /Oma nimi. On ainakin jonkinlaista omantunnon tilkettä.
Kolmisen viikkoa sitten juttelin norskien kanssa Ruotsin Arjeplogin hopeatien varrella (paljon jokia ja järviä tien vieressä) näistä, eikä heilläkään mitään lupia ollut. Sanoivat korkeintaan pikkusakon ja välineiden polliisiltanoudon olevan maksimituomio, yleensä vakava nuhtelu , pokkana naurua pidätellen.
Picasa ei ollut pienentänyt tuon kokoa. Ei kuvan eikä järvitaimenen. sry.
No, sieltä Moskenesin alueen rannoilta sitten nuorempi poika veti semmoisia 20cm seitejä solkenaan, mutta niitä ei juuri ole syötäväksi mitään. Minä sain yhden samanlaisen ja semmoinen 50cm makrilli ehkä (hopeakylkinen oli) pääsi karkuun puolessa välissä kalliolle nostoa. Yritimme Sillpollnesin leirintäalueen luona olevasta vuorovesiaukosta (sillan alla) tänään saada kalaa, mutta ei ottanut kiinni vaikka ilmaan hyppivät vieressä. Nyt olemme Laukvikissä ja täällä ei myöskään nappaa. Vieressä jököttää talvimyrskyn vuonna 2000 kaliioille heittämä nosturin palkin, josta on tehty viulu jonkun taiteilijan toimesta.
Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.