Eestin matkailu?

Onkos Eestin puolella kuinka paljon hyviä tai vähän huonompia leirintäalueita? Netistä löysin joitain, mutta onkohan jossain lehdessä ollut juttua niistä? Ja kokemuksia on kiva kuulla kokeneemmiltä Karavaanareilta.

Niin Viron? Sori, en vaan malttanut olla viisastelematta...

Eestissä on juu lääni joka on nimeltään Virumaa, ja on sitte tietty Narvan nurkissa ida-virumaa. Suomalaiset on aina sekoittaneet Eestin ja Viron.

Mutta kyllä, Virumaa on osa Eestiä.

Lennart Meri presidenttinä ollessaan piti tiedoitustilaisuutta Suomessa. Toimittaja laittoi kysymykseensä sana Eesti tarkoittaen Suomenlahden eteläpuolella olevaa valtiota. Meri aloitti vastauksensa toimittajalle suurin piirtein: Eikö toimittaja tiedä, että tämän maan nimi on suomeksi Viro. Sitten hän jatkoi vastaustaan.

Niin, että jotkut todella sekoittavat nämä nimet.

Perhana, kun näitä ei pääse editoimaan. Heti painettuani lähetä nappia, muistin tuon otsikon.

Pannaan samalla tähän perään muutama Viro, Viro, Viro, Viro, Viro. Siitä niitä voi ottaa tarvittaessa.

Juu, Kyllä aloitus otsikko aivan oikein oli ( Eestin matkailu ) tarina tais mennä pikkusen asian vierestä, mitä aloittaja kysyi. Mutta kivahan se leikkiä "sanahirviöillä" jos ei vielä tiedä mutta ainahan voi silloin tutustua historiaan niin tietää asian oikeellisuuden. Ja mukavia syksyn jatkoja kaikille Caravaanareille ja Caravanmielisille odotellaan uutta kesää ja tutustumisia Eestin maahan.

"Eikö toimittaja tiedä, että tämän maan nimi on suomeksi Viro."

Ruotsin kunkkukin vois pilkkua viilaten olla jotain mieltä....

Eestlased on eestlasi iga päev

Tervitused Esnan keitaalle Fuengirola linnast Hispaaniast

Onhan siellä. Lisätietoa löytyy esimerkiksi klikkaamalla yllä olevaa Karavaanimatkailu -painiketta, avautuvalta sivulta Matkailu ulkomailla -painiketta ja edelleen www.vopparit.fi painiketta, josta valitset Baltian.

Se taas mitä tarkoitetaan hyvällä leirintäalueella on paljolti henkilökohtainen asia, joten kaikki ei sovi kaikille. Periaatteessa edellytykset täyttyy kun alue on siisti, turvallinen ja asiallisilla peruspalveluilla varustettu. Tietysti kannattaa tarkastella tarkemmin alueen muita ominaisuuksia; rauhaa ja hiljaisuutta kaipaavat tarvitsevat erityyppisen alueen kuin jatkuvaan juhlimiseen taipuvaiset.

Korjataan heti, ettei tule enempää sanomista. Kirjoitin tuohon äskeiseen ulkomuistista väärän websivun, oikea muoto on: www.voppari.com

Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on Viro. Muun muassa Viron edesmennyt entinen presidentti, kielentutkija Lennart Meri ja Kielitoimisto suosittavat suomeen vakiintuneen Viro-nimen käyttöä.

Viro-nimitys on tullut suomen kieleen Koillis-Viron historiallisesta Virun maakunnasta, mistä pidettiin vanhastaan yhteyksiä Suomenlahden pohjoispuolelle, muun muassa Virolahdelle. Virun alueella on kaksi nykymaakuntaa: Länsi-Viru ja Itä-Viru (Lääne-Viru ja Ida-Viru). Samalla tavalla maakuntien nimistä ovat peräisin suomenkieliset maannimet Ruotsi (ruots. Sverige) Roslagenista ja Saksa (saks. Deutschland) Saksista. Myös Suomi tarkoitti alun perin vain Varsinais-Suomea.

Eesti, Estonia, Estland, on siis kyllä suosituksen mukaan Viro. Jos suositukset, väärinäkin, kiinnostaa.

Joten Viro on suomen kielellä Viro. Ja viron kielellä Eesti. Näin muistan koulussa opetetun. Jossen sitten muista kukaties väärin...

Ajeleppa Jan ihan ekaks Tallinnan satamasta Paideen, tai siis melkeen paideen asti ja Esnan kylälle. Siellä on Esnankeidas.

Tässäkin ketjussa esiintyvä Honkas Jaakko sitä isännöi. Jaakko neuvoo eteenpäin sitte.

Ei riemulla rajaa kun Esnaan ajaa...

http://www.esnankeidas.com/

Hei! En ole Viron enkä Eestin matkailun konkari, mutta mielenkiintoisen retken kauemmas teimme jokunen vuosi sitten Itä-Viroa pitkin.

Ensimmäinen yö Narvan kaupungin kupeessa Camping/Hotel Laagnassa. Siisti pieni alue lammen ympärillä, pienen kylpylän palvelut käytössä. Ja Narvan kaupunki Venäjän rajalla kiehtova sekoitus eri aikakausia, sellainen "tsehovilainen" tunnelma kaduilla ja puistoissa. Ihmiset kulkivat tullin läpi töihin ja kotiin Viron ja Venäjän väliä. Iso linnoitus keskellä jokea, ja Venäjän puolella sulassa sovussa maalaisromantiikkaa ja karseita kerrostaloja. Narva-Joensuun hiekkarannat ja eri-ikäiset kylpylälaitokset pitkine puukujineen kannattaa myös tutkia.

Toisen yömme nukuimme Peipsjärven rannalla, Ranna ja Kallasten kylän välillä. Alue oli kesällä 2006 vasta valmistumassa ja auki vain epävirallisesti, ulkovessa ja kaivo oli käytössä silloin, nuotiopaikan lisäksi. Mutta mikä sijainti, suoraan rannattoman tuntuisen Peipsjärven rantatörmällä, kukkivan kedon laidalla. Tien toisella puolen vanhoja harmaita hyvinhoidettuja maalaistaloja pihapiireineen, linnun laulua ja sielua hivelevää rauhaa. Kallasten kylässä tunnelma ja idylli kuin parhaista vanhan ajan suomi-leffoista, 40-lukua taidettiin siellä elää. Köyhää, mutta siistiä, hyvinhoidettuja kaupunkilais-puutaloja kasvimaineen, syreenikujia, venäläishenkisiä ruokakauppoja, kurkunmyyjiä ja ystävällisiä ihmisiä. Hyvällä tavalla pysähtynyt tunnelma.

Kolmanneksi yöksi ehdimme vielä syvemmällä korpeen, läpi Setumaan,Venäjän rajoja nuollen sen kaakkoisimpaan kolkkaan, Kirkumäkeen, Kirikumäe Matkamaja oli paikan nimi. Se löytyy Vörusta kaakkoon, hiukan ohi Vastseliinan. Täällä yövytään erämaassa, maatalon pihapiirissä, kirkasvetisen hiekkapohjaisen järven tuntumassa, käen kukuntaa kuunnellen. Talon keittiössä sai käydä tiskaamassa, ja talon suihkuja ja vessoja sai käyttää. Ystävällinen isäntämies/opettaja jutteli sujavasti viron ja suomen sekoitusta ja aulis jakelemaan neuvoja. Setumaan keskus Värska oli meille vähän pettymys, setu-museo oli tosin mielenkiintoinen, mutta pikkuruinen Obinitsa, myös setu-museo, vastasi erinomaisesti odotuksiamme kiehtovasta vähemmistökansallisuuden kylästä. Tämä kaakkois-viro kaikenkaikkinensa on harvaan asuttua aluetta, missä saa nähdä majavan pesiä, pieniä ortodoksien rukoushuoneita, villiä luontoa ja ystävällisiä ihmisiä.

t.Kaarina

http://www.elisanet.fi/markku.j.hamalainen/

Myös täältä löytyy runsaasti asiasta ja vähän sivustakin.

"Eestlane olen ja eestlaseks jään, kui mind eestlaseks loodi." "Virolainen olen ja virolaiseksi jään, jos minut virolaiseksi on luotu"

Näin kirjoittaa Sofi Oksanen teoksessaan Puhdistus. Olisin taipuvainen luottamaan Sofin tulkintaan.

Tuosta kirjasta. Tarkoituksellisesti otin sen luettavakseni viime viikolla muurien murtumisen muistelupäivinä. Pääsi hyvin tunnelmaan kun luki ja vuoroin katseli telkkarista Itä-Saksan sekä muiden maiden avautumista.

Siinä minäkin muistelin Sassnitzin rajavahtien simputusta (tosin olin siellä vapaaehtoisesti) ja sitä kun Viroon mentiin ensimmäisten joukossa vapaaseen maahan.

Sinnehän jäi rajavahti vaille muuria ja Virossa sekä muualla Balttiassa karavaanarille avautui lähes neitseelliset maat aivan naapurissa. Se oli hienoa.

Ja hieno on Sofin kirja. @timppa