Matkapäiväkirjantapaista

Meikäläinen sitten reissussa. Saa nähä miten käy. http://web.me.com/jormamylly/Sivusto/jorma_mylly.html

Muuten miten helevatissa vaihdetaan sammunut etuvalon polttimo Fiat-runkoisessa asuntoautossa? Meikäläisen insinööritaidot riitti aukaisemaan vain konepellin. (Ja sekin teki tiukkaa)

Lampunvaihto ohjeet löytyy ohjekirjasesta jonka pitäis seurata auton elämänkaaren sen mukana, eikö ole tallessa ?

Kerro kuiteski Viiun ikä, merkkaa vaan palijo ja seki onko integroitu, integroitukki on "Viiunrunkoinen" mutta lamput voi olla "vinkuintiasta" . . .

Jos vuosimallia -05 tai niillä main ( ja "peruskoppa" ei integroitu ), minulla on valokuvat ohjekirjasta niistä sivuista missä opastetaan lamppujen vaihto . . .

Laita sähköpostiosoite mutta laita @ vaikka ät "merkkinä" niin et saa jatkossa roskapostia . . .

Jari

Fiat-huoltoja on niin tiheässä kautta Euroopan, että helpointa on pusertaa sipulia silmiin ja elehtiä ongelmaa huoltomiehelle osoitellen ja sopottaa sujuvaa savoa tukahtuneella äänellä. Vielä -70 luvulla tuli roudatuksi vaihde- ym laatikoita olohuoneen lattialle hesareiden päälle ja sekä purku että kasaus meni mennentullen mainiosti. Nykyisin avaan konepellin joko pissapojan täyttöä varten, tai sitten muille merkiksi, että auttakaa, hyvät osaajat..

Tuo onkin hyvä idea katsoa ohjekirjasta. En muistanut kun edellisessä autossani sitä ei ollut. Helppo homma, ei tarvinnut purkaa kuin puoli moottoria ja osiakaan ei jäänyt paljoa yli. Nojoo, etusäleikkö irti ja vähän ruuvimeisseliä ja jakaria näytti. Tuurilla vielä viereisellä Romanialaisella bensa-asemalla sattui olemaan oikea polttimo. Mitä opimme tästä? yli kolmekymmentävuotisen autoilu-urani aikana ei koskaan ole valot mennyt. Varapolttimot mukaan. Tuuria vielä sekin ettei tarvinnut ryhtyä remonttiin tuolla moottoritien varressa helevetinmoisen liikenteen seassa räntäsateessa yöllä.

Kliffa lukea matkapäiväkirjoja, joten anna palaa kirjoittaen. Siistin oloiset sivut sulla.

Tosikliffaa. Varsinkin kun kuvat ovat ammattitasoa ja teksti positiivisesti poikkeavaa eli persoonallista.

Tosi hieno sivu. Millä systeemillä pääset nettiin siellä Romaniassa? @timppa

Jorma! Hienot sivut sinulla, teksti mutkattoman letkeää ja kerronta kepeää. Kuvat ammattilaisen ( taidat kyllä ollakin)tasoa. Kokonaisuus kympin luokkaa. Millä tekniikalla saat tämännäköistä jälkeä aikaan?

t. Winemaker

Hyvin pärjäsit kisassa. Anteeksi, sitä Leon kuvaa minäkin äänestin.

On se kivaa puuhaa kun sitä tekee harrastusmielessä. Mulla se meni pikkasen liian pitkälle. Hallintohommat ja Luontokuva lehden päätoimittajana se alkoi maistua työlle. Mutta nyt se taas on kivaa. Ja onhan se lehtikin kehittynyt paljon siitä kun minä sitä kasailin.

Mutta onneks olkoon sulle !

R@uzi.

Mäkkärillä näkyy olevan tehdyt. Tulos on ihan siistiä tekstiä saa tylikkäästi mukaan sen minkä haluaa. Mutta tuota lumisadetta ei käy kateeksi.

Hieno tarina jo kahteen kertaan luettuna!

Jorma Upea toteutus - makeeta kerrontaa - odotan lisää Kiitos aimo

Todella hyvä matkapäiväkirjantapainen,odotan uteliaana jatkoa,sinulla tuntuu olevan "homma hanskassa"oli mielenkiintoista ja kepeää luettavaa ja katsottavaa!

Jahas! On tullut kommenttejakin. Vastauksia muutamaan kysymykseen. Alkusosan värkkäsin Helsingin laivarannassa terminaalissa laivaa odotellessa. iPhone toimi mokkulana. Jatkon sain laitettua vasta Romaniassa, campingalueella. Olin ainoa asukas, mutta nettiyhteys toimi. Näin loppusyksyllä on sesonki ohi, ja tämä paikka oli ainoa minkä löysin. Vampire Camping, jossain keskellä Romaniaa. Koneen (MacBook) mukana tullut iWeb-ohjelma on kyllä aika kätevä. Kun pääsen lämpimimmille seuduille ja löydän ilmaisen nettiyhteyden, niin päivittelen sivuja. McDonaldseilla pitäisi olla ilmaisia yhteyksiä, vaan eipä saatu Constantassa pelaamaan. En tiedä missä vika.

Hei Jorma ja kiitos kiehtovasta matkakuvauksesta! Minne saakka aioit ja paljonko sinulla on aikaa käytössäsi?

Sitä Romananiassa, Branissa olevaa Draculan linnaa ei olisi kannattanut pelätä; me menimme sinne "Dracula-intoilija-lapsemme " toiveesta, ja linna oli pettymys siinä mielessä, ettei sillä ollut Fraculan kanssa muuta yhteistä, kuin että Vlad Tepes oli siellä kerran käynyt, ja kioskeissa myytiin Dracula-krääsää. Mutta itse linna oli todella upea, kaunis ja hyvin sisutettu. Aikaansa siellä olivat pitkään viettäneet jotkin englantilaiset kuninkaalliset ladyt.

Tuosta Vihreästä kortista meilläkin kokemuksia tältä kesältä. Erikoista, että sinä selvisit sillä faksilla, sillä meille Turkin rajalla sanoivat että faksi ei käy, se voidaan väärentää. No, meidän pelastuksemme oli raja-vakuutus, eli ostimme 78eurolla tullista Turkin oman liikennenvakuutuksen.

Kaikkein erikoisinta jutussa on se, että kauhuksemme Kroatiassa tajusimme unahteneemme vihreän kortin kotiin, juuro kun olimme menossa moneen sitä vaativaan maahan. Soitimme vakuutusyhtiöö, ja pyysimme heitä lähettämään sen sähköpostiin, minkä kävimme nettikahvilassa tulostamassa. Soitimme myös Autoliittoon, ja siellä, kuten vakuutusyhtiössä sanottiin, ettivät varmaan rajoilla huoli sitä kopiota, mutta Autoliitostakaan ei osattu neuvoa, mitä tehdä.

No, kaikki muut maat, Albania mukaan lukien, kelpuuttivat tarinan kadotetusta, ja sitten uudelleen tilatusta vihreästä kortista, paitsi tuo Turkki. Mutta pointti on se, että, jo ennen Turkin rajaa, löysin Autoliiton kirjasta sivun, missä kerrottiin tuon rajavakuutuksen hankkimisesta, jos vihreää korttia ei ole. MUTTA eivät osanneet sitä Autoliiton ulkomaanosastolla vaan meille kertoa, ja hermoilimme monta karmeaa tuntia tulleissa jännittäen maahan pääsyä...

Hyvää matkaa sinulle ja lisää tarinoita odottaen!:)

t.Kaarina

Aijai kun on mukava seurata matkaasi. Vuosi sitten samalla viikolla Istanbulissa oli kaatosade - liekö jokavuotinen sadeviikko ? Muuten aivan uskomattoman upea kohde. Jatka samaan malliin - mielenkiinnolla seuraamme mihin asti jatkatkin terv aimo

Olipa jännä nähdä kuviasi Istanbulista, kun itsekin sinne kesällä päästiin! Ja samaan parkkipaikkaankin päädyimme, meidät kylläkin ohjattiin sinne bussi ja taksi-alueelle heti, ennen kuin ehdimme yrittää muita ,matalia alueita. Sitä emme hoksanneet, että siellä autossa olisi voinut käydä nukkumassa, vaan jäimme suosiolla vanhaan keskustaan hotelliin:)

Moskeijaan emme kyllä päässeet rukoushetken aikana, sitä ennen vahdittiin tarkkaan, että "vääräuskoiset" poistuvat. Kuvata saimme ja istuskella pitkään niillä pehmeillä kokolattiamatoilla. Itse pidän tosi paljon siitä tavasta, että kengät pois ovella, jotenkin se tekee ihmisistä enemmän samanarvoisia.

Lycka till eteenpäin Aasiaan!

t.Kaarina