Kaksi Onneillista Lasta Auringon osa 4

11.9.09 Aamusta tuli 5 tippaa vettä, pilviä taivaalla runsaammin, + 26. Matka Krk:n saarelle oli alkamassa ja näkemiit Ystäville jätetty. Haikein mielin hyvästelimme tanskalaiset konkariystävämme, siinä vasta miellyttävä pariskunta oli. Ei sille mitään voinut, Toyotan keula kohti uusia seikkailuja ja ensin itään, sitten etelään ja matka oli kyllä mielenkiintoinen, tunneleita, serpentiiniä, mutkia, mäkiä ja korkeita siltoja!

Eräskin tie teki täyden ympyrän pylväiden päällä, alla peloittava rotko, siis ihan tyhjän päällä betoni. Oli Oke tiukilla ( sen korkeanpaikan kammonsa kanssa )ja minuakin hirvitti. Matkalla ripeksi, illalla alkoi sataa ja satoikin koko yön! No, ennen sadetta saavuimme Punatin kylään ja Camping Pilaan.

12.9.09 Sade loppui aamulla ja aurinkokin pilkisteli. Kävimme aamiaisen jälkeen katsomassa Krk:n kaupunkia, ihan rannassa taas! Muurien suojassa vanha kaupunki, muuten oli aika modernia. Kaupungissa oli tavaratalo ja ulkopuolella ihka uusi ruokakauppa Konzum. Nautittiin rantabulevardista ja satamasta, suötiin ja juotiin ja istuksittiin katsellen ihmisvilinää ja muotia!

13.9.09 Pilvinen aamu, +22, Bura tuulee puuskissa viileesti, niinpä lähdimme ajelemaan Baskaan. Matka olikin mielenkiintoinen, nousimme korkealle - näköalat huimaavat. Sitten laskeuduimme alas rantaan, ajoimme pienen kylän läpi - kahden talon välistä mahtui vain auto kerrallaan. Baskassa oli mahtavat vuoret ympärillä ja siihen väliin jäi ranta ravintoloineen, krääsäpuoteineen, rantavalleineen ja aallonmurtajineen.

Jälleen Krk:ssä kaupassa. Aurinko tuli esiin ja pääsin oikein rannalle makaamaan ja uimaan. Vesi viileää, + 18-20. Ilma + 26. Oke taas vetää lenkkiään, tuli hakemaan minut kotiin parin tunnin päästä. Majapaikkamme on viikunapuun vieressä, auto siinä taatelipuun kupeessä ja ohikulkijat noukkivat herkkuja sitä suihinsa. Eräskin saksalainen nuori neitonen kiipesi ylös puuhun bikineissään ja Olli tarjosi apuaan ylöslykkäyksessä. Ei kelvannut!

Naapureinamme vastapäätä kaksi englantilaista vaunua ja ympärillä saksalaisia. Yläpuolellamme, kausipaikalla rva Slovenia ja koira Aija.

14.9.09 Aurinko paistelee lapsilleen ja pilviä alkaa keräytyä.
Löhöilyä Jorwagonin kupeessa, lukemista ja kävelyä Punatin kujilla, kiva pikku kylä. Illalla tuli sitten niin komea ukkonen, että pois alta. Vetta tuli kuin saavista kaataen ja suoraa ja kovaa! Nyt on kaikki paika punamullassa ja sotku melkoinen. Istuimme Ollin kanssa katoksessa ja nautimme, huuhtelimme väliin varpaitamme rankkasateessa tietäen, että aamulla oli pestävä katosmatto ja muutakin. Nukkumaan ja kuuntelemaan sateen ropinaa.

15.9.09 Kahvin ja aamiaisen jälkeen sitten se mattopyykki ja yleissiivous käyntiin. Samalla asialla olivat naapuritkin. Helppoa, vanhan ulkosuihkun seinälle matot roikkumaan ja ämpärillä vettä niskaan, siis mattojen. Onneksi ehdimme ennen ranskalaisia jotka olivat huomanneet saman pesu - ja kuivauspaikan, nopeat syövät hitaat.

Rva Slovenian koira Aija lähti karkuteilleen ja slovenia huhuili puoli päivää, ei näkynyt. Mitäs pitää vapaana. Saksa naapurista näytti tekevän lähtöään, varmaan aamulla varhain kuin sää olisi parhain. Niin hän ainakin luuli. Ystävällisiä ja kohteliaita nuo saksalaiset. Noo, nyt aurinko paistaa taas, lämmin päivä tulossa.

Ajelimme Krk:ssä ostoksilla ja maleksimme vanhan kaupungin kujia. Mielenkiintoista. Ehdin viellä löhöillä pari tuntia rannassa, kun Oke tallasi lenkkiään rantatiellä, siinä Titon teettämällä. Illalla nautimme suunnattomasti päivällisestä ja istuksimme.

16.9.09 Eipä lähteneetkään ystävälliset naapurimme Saksasta, kasailivat varmaan kamppeitaan lämpimikseen ja ordningin vuoksi? Pilvistä, + 22, päätimme kävellä Punattiin kyselemään laivasafaareista. Sitten autolla Vrnikiin - kylään joka on korkealla mereen nähden. + 25. Matkalla viininkorjaajat tukkivat tien ja jyrsin+peräkärry-yhdistelmä ei väistänyt tipaakaan. Ajeltiin ykkösellä perässä ja Olli .....?

Takasin Krk:iin ja kiireesti Lenica-laivaan. Tihuutti ja tuuli kun puksuttelimme paatilla Plavninkin saaren ympäri ensin Krk:n kaupunkiin, Cres-saaren sevuitse. Matkalla ihailimme ainutlaatuista korppikotka yhdyskuntaa jota kuulemma ylläpidetään keinoruokinnalla!

Siitä suunnistimme Kornati- saaren rantamille, missä suöttelimme lokkeja, oli kuulemma pohjois-Adrin suurin yhdyskunta. Laivalla tarjoiltiin snapseja. Lenica-laivan miehistö huippuluokkaa, kielitaitoisia ja ystävällisiä miehiä.

Päästyämme rantaan Oke sanoi, että koht` sattaa ja pidettiin kiirettä kämppärille. Oli otettava katos pois huomista lähtöä varten ja matot. Just just kerittiin, kun saatiin kamat vaunun tavarakokeroon, alkoi sataa. Aijakin oli tullut kotiin ja rva Slovenia tyytyväinen.

Ja vettä rupesi tulemaan niin per......! Huomenna lähdemme kohti etelää ja Zadariin!

Sieltä sitten lisää.