Valinnan vapaus ja vaikeus

Laivaliput on hankittu ja lähtö- ja paluupäivät tiedossa. On vain niin paljon mitä haluaisi nähdä ja kokea.

Pitäisikö ajella Romattista reittiä Hakkapeliittojen jalanjäljissä keskiaikaisissa Saksalaisissa pikkukaupungeissa ja tutustua Ludwigien linnoihin?

Vai pitäisikö sittenkin tehdä kulttuuri- ja huvittelumatka Budapestiin, Wieniin ja Prahaan nauttia musiikista, historiasta, hyvästä ruoasta, oluesta ja viinistä?

Vai olisikohan löhöloma paikallaan? Voisi maata Välimeren auringossa Adrianmeren rannalla tai Como järvellä?

Vai pitäisikö sittenkin huolehtia kunnostaan ja lähteä patikoimaan Sloveniaan?

Onneksi aikaa on vielä. Viimeistään Varsovan tietämillä on kuitenkin tehtävä päätös.

Ihanaa Jukka kuulla, että jollakulla muullakin on samat "ongelmat" kuin meilläkin:)

Kun keskimäärin kuulee, että porukoilla on jo tammikuussa tarkat retkikohteetkin koko matkalle suunniteltu, ja meillä seilataan vielä huhtikuussa Ulko-Hebridien ja Albanian välillä...

Tänä vuonna muuten ollaan ihan oikeasti menossa ainakin Albaniassa käymään, sen ratkaisi lasten koulu, joka lähtee sinne kunnostamaan paria maalaiskoulua Tiranan lähellä. Ajateltiin, että siinä tilaisuus, mitä ei kannata jättää käyttämättä. Mutta sitä ennen Sveitsiin patkoimaan ja sen jälkeen sinne ja tänne ja tonne...:)

Josko sitten seuraavana oikeasti vihdoin sinne Ulko-Hebrideille ja Skotlantiin pyöräretkelle...mutta ainaskin käymään edes Ranskassa, että vähän lämpöäkin saadaan..:)

Kyllä me ollaan monta kertaa lähdetty reissuun kaikkien mahdollisten maiden opaskirjojen kanssa, ja Hampurin paikkeilla äänestetty mihin päin lähdetään..

Eikös noi teidän kohteet ole sillä lailla samalla linjalla, että niitä kaikkia voi maistella edes hitusen samalla matkaa!:)

t.Kaarina

Kaarina! mikäli "eksytte" sinne skotlantiin käykää ihmeessä myös Orkneyn saarilla, aivan fantastiset puuttomat maisemat, saatte taatusti polkea kinnerillä mikäli tuulee vasten. Orkneyn saarilla tuulee kuulemma vain 3 kertaa vuodessa (paikallisten asukkaiden mukaan), Kun saarilla "tuulee" on tuulennopeus yli 25m/sek, muuten se on vain "leppoisaa" kesätuulta. Sanovat että, olosuhteet ovat paljolti samanlaiset Ulko-Hebrideillä, ei ole tullut käytyä, vaikka olemme kolunneet skotlantia ristiin rastiin kahtena kesänä. "Shlante" sanoo Lefa

Ongelmia on meilläkin - nimittäin päättää, mitä ja missä halutaan ulkomaan reissulla nähdä. Syystalvella ja alkuvuodesta vielä oli innokkaampi miettimään ajoreittejä ja yöpymisiä, mutta nyt viime aikoina matkan lähestyessä ei jotenkin enää innostu niitä pohtimaan. Tuntuu, että niin mahdottomasti olisi vaihtoehtoja, joten eiköhän vain ajeta eteenpäin ja katsota mitä edestä löytyy. Pääkohteena on Italia Roomaan asti. Sinne porhalletaan Saksan ja Itävallan läpi nopeasti, mutta jos jotain kiinnostavaa nähdään, niin pysähdytään. Tietysti Soltaun Heide-Park pitää kokea nuorison pyynnöstä siinä alkumatkasta. Italiassa kierrellään ehkä väljän ennakkosuunnitelman mukaan tai sitten hoksitaankin uusi reitti. Kotia kohti tullaan Baltian kautta jälleen ajatuksella, että pysähdytään, jos mielenkiintoista reitille osuu. Olisihan sitä kaikkialla vaikka mitä kohteita tutustua, mutta lähdetään näin ekalle reissulle lähinnä katsomaan miten asuntoautomatkailu ja -elämä sujuu Suomen ulkopuolella. Toiveissa vähän ruskettua lämpimässä ja saada uusia elämyksiä (esim. ruokapuolella ja nähtävyyksissä) koko perheelle talven ajaksi muisteltavaksi. Ei ole enää kuin reilu 4 vk lähtöön!!! T: Elisa

Minä pitäisin tärkeänä että paluumatkalle on haettu hyviä kohteita, aina viimeiseen päivään asti. Muuten tahtoo mennä tunnelma vaisuksi, ajetaan ja yövytään, ajetaan ja yövytään. @timo

Me joskus tuota yritettiin, mutta meillä se ei toiminut. Pohjois-Eurooppa ei vaan ole koskaan jaksanut iskeä enää eksoottisimpien paikkojen jälkeen.

Niinpä kotiin yleensä porhalletaan viimeinen vuorokausi yhtä soittoa ajaen, päivä Saksaa/Ranskaa ja Belgiaa, ja yö Ruotsia, aamuksi Tukholmaan tai Kapellskäriin, ja päivälaivalla kotiin. Siinä ei mikään ehdi lässähtää, vaan kaikille tulee halu saada ajaminen päätökseen, ja päästä laivalle..:)

Jos ollaan maltettu lähteä edellistä vaihtoehtoa yksi päivä aiemmin sieltä jostain, saadaan se ylellisyys, että ehditään nukkua joko "apilapaikassa" eli Tanskassa Mön sillan alla, tai "mustikkapaikassa" eli Ruotsissa Hyltenan taukopaikalla Jönköpingin etelä puolella. Siellä mustikkapaikassa aina tuntee tulleensa kotiin, metsien maailmaan, jonnekin todella kauas, je hetken se tuntuu hyvältä... Apilapaikassa Tanskassa vielä roikutaan puoliksi euroopasssa, puoliksi pohjolassa, ja se on monesti ristiritainen tunne, kun vaihtoehtoja ei enää sillä hetkellä ole.

Kiitos Leif Orkneyn saarista, avarat puuttomat maisemat, kova tuuli (vaikkei siellä kunnola tuulekaan:)), ja iso meri ovat yksi tärkeistä sielun maisemistani!

Ei muuta kuin haaveilemaan, t.Kaarina