Matkakirja Romanttinen reitti halki Saksan

Luin Sibeliuksen pitkäaikaisen sihteerin, Santeri Levas, kirjan Romanttinen reitti halki Saksan : autolla Itämereltä Baijerin alpeille. Täytyy sanoa, että olipa antoisa matkakirja/-kertomus.

Tarinassa painotetaan matkanvarren historiaa. Mukana ovat niin Ludvigit, Grimmin veljekset kuin Paroni Von Münchausen, hakkapeliittoja unohtamatta. Tarinoita on matkanvarrella olevien kaupunkien ja kylien 60-luvun lopun tapahtumista ja erikoisista paikallisista uutisista. Mukana on sopiva ripaus matkaajien omia tuntemuksia. Kirjassa ei liikaa opasteta lukijaa. Ne vähät ohjeet, joita annetaan, panee ainakin minut pikkuisen hymyilemään.

Muuten vaan mukavista jutuista löytyy huvittavana esimerkkinä vaikkapa kuvaus 60-luvun lopulla Saksassa tehdystä "Wincapita" -tyyppisestä pyramidihuijauksesta. Toki eihän näillä sinänsä ole merkitystä nykypäivän matkailussa.

Oli mielenkiintoista tutustua Romatische Strasseen jo etukäteen historiallisten henkilöiden ja tapahtumien kautta. Tarinoiden kautta selityksensä saivat lukuisat linnat, kaupungit ja niihin liittyvät tapahtumat. Kirjan luettuani odotan innolla Romantische Strassea.

Olisi mukava löytää myös muita romaanin tapaan luettavia automatkakirjoja, joissa ei opasteta liikaa eikä tuputeta pelkkiä omia tuntemuksia lukijalle. Voisiko joku suositella?

Santeri Levaksen tapa kirjoittaa ja kertoa (auto)matkailusta Euroopassa oli meistäkin niin mukaansatempaava, että hankimme hänen muutkin matkakirjansa, jotka ovat "Jättiläisten jäljissä" (1963, autolla Itävallassa ja muuallakin) "Kultaisen saaren kevät" (1963, matkakertomus Mallorcasta) ja "Ihmisiä Itameren aurinkosaarella" (1966, automatkakertomus Gotlannista).

Levaksen (kuten useiden muidenkin suomalaisten matkakuvauksia kirjoittaneiden) kirjoja löytyy helposti antikvariaateista.

Jos haluaa saada kuvan matkailusta Euroopassa hieman aikaisemmin, voi lukea vaikkapa J.V. Snellmanin "Saksan matka 1840-41 - Suomalainen reportteri postivaunujen matkassa Euroopassa" (Otava, 2001). Snellmanin ajoista moni asia on muuttunut, mutta samoilla seuduilla kuljemme yhä nykyäänkin.

Mielenkiintoinen kirja tutustuttavaksi on myös Hilpi Saureen ja Liisi Huhtalan toimittama "Sinisen junan ikkunasta - Matkakuvia Euroopasta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992). Kirja kertoo siitä, miten suomalaiset kirjailijat matkustivat Eurooppaan ennen toista maailmansotaa.

Nykyajan suomalainen automatkailija alkaa jo olla kolmannen tai neljännen sukupolven motorisoitu matkaaja. Tämän voi mielenkiintoisella tavalla todeta lukiessaan J.E. Rosbergin kirjoittaman "Autolla Suomesta Välimeren maihin" (WSOY, 1926). Rosberg muuten teki matkansa FIATilla, joten näin tulee todistettua kyseisen automerkin pitkäaikainen panos kaukomatkailun alalla.

Myöhempää automatkailu- ja karavaanarikirjallisuuttahan löytyy myös. SF-Caravan on julkaissut sitä ja meidän hyllyssä on esim. Hannu Hämäläisen 1993 julkaistu "Karavaanarielämää".

Jos haluaa ulottaa suomalaissilmin nähtyä ja koettua automatkailua Euroopasta edemmän, kannattaa lueskella vaikkapa Inkeri Kilpisen kirjat "Vuosi Idän Silkkitiellä" (Kirjayhtymä, 1978), "Kulkurin kertomuksia" Andeilta Amatsonille (Kirjayhtymä) ja "Australia - palavan pensaan maa" (Kirjayhtymä, 1985).

Ja jos olet todella innostunut suomalaisten 'seikkailuista' maailmalla, kannattaa hankkia esim. Martti Pelvon vuonna 2007 Joensuun Yliopistossa tekemä väitöskirja "Avautuva maailma ja kodin pyyteet - kodin ja vieraan suhde suomalaisissa ulkomaanmatkojen kuvauksissa 1945-1963", sillä kirjan lähdeluettelo jo sinänsä antaa vihjeitä kirjallisuudesta, jota voi ryhtyä 'metsästämään'.

Santeri Levaskin toteaa kirjoissaan kuinka paljon antoisampaa on mennä uusia seutuja tutkimaan, kun niiden historiasta ja nykyhetkestä tietää jo jotain. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä!