Tuoreita terveisiä Euroopasta!

Täällä ollaan, Luxemburgissa. Löysimme upean paikan ja viihdyimme ihan oikeasti kaksi yötä samassa paikasssa. Tarinoita tulee sellaisella vauhdilla että ei ehdi kirjoittamaan. Kiireinen syksy siis tiedossa.

Lämmintä on ja onneksi vähän tuultakin. Tänään patikoitiin 15 kilometriä ja nähtiin hienoja maisemia. Toivotan kaikille matkalaisille hienoa lomaa. Meidäm lomamme alkoi vähän dramaattisissa merkeissä laivajonossa. Siitä tarkemmin kirjassa, joka julkaistaan syksyllä.

t. onnelliset lomalaiset Leila&Jouni

Onnea matkalle! Vuan mikähän oli se upea paikka jossa viihdyitte 2 yötä?Kerrothan koordinaattien kera!Patikointi on mulle hieman hankalaa(pumppuvika)mutta ainahan vois yrittää...vaan missä oli ne maisemat,siis hienot....Etukätteen,ennen kirjan tuloa aattelin kysästä.

www.koti.mbnet.fi/pes1tol on n 70 Luxembourgin lr-aluetta ym ym.

Heippa, nyt ollaan siirrytty jo Ranskan puolelle. Kello lähenee kymmentä illalla ja lämpöä vieläkin noin 20°.

Lähde vaan patikoimaan vaikka pumppuvika vaivaisikin. Vauhti (ja matka) pitää soveltaa kunnon mukaan. Meillä tuli uuvahdus 15 kilometrin patikoinnin jälkeen.

Luxemburgissa olimme Larochettessa paikassa nimeltään Camping Birkelt. Voin suositella. Paitsi jos ei pidä lapsiperheistä, niitä nimittäin riitti.

Tänään on tehty kielitaidottomina kauppaa kielitaidottomien kanssa. Olipa elämys.

"www.koti.mbnet.fi/pes1tol on n 70 Luxembourgin lr-aluetta ym ym."

Olisit Veikko huomannut vielä kirjoittaa tuohon perään, etteivät sitten pidä paikkaansa kylläkään, jääkaapin kuvat kuitenkin luotettavia ;)

Esim.Luxembourgin "listalla" kakkosena Camping Kockelscheuren sijaitsee odotetusti erissä paikassa, ainakin omien kotisivujensa mukaan 4,9:n km:n päässä muutaman mutkan takana, muita en viitsinyt edes tarkistella, taattua Ipattia tämänkin maan osalta.

Ranska on jätetty taakse ennätysajassa. Tänään otettiin tuntumaa ranskalaiseen korjaamokulttuuriin. Siitäkin lisää kirjassa. Nyt ollaan vaihteeksi Sveitsissä. Vettä on ripotellut pitkin päivää mutta onneksi taivaanrannassa näkyy jo aurinkoa.

Kunnon karavaanarit ei vähästä lannistu!

Mitenkäs Suomen sää? Paistaako ja onko uimakelejä pidellyt?

Menneenä vuosina me ainakin viihdyttiin Camping Kockelscheuerissa ( 49,57229 6,10770 ) parikin yötä. Valitettavasti mekin olemme todenneet että Ipatin tiedostoissa on paljon tietoa, mutta valitettavasti väärää. t. seppo

Vielä jatkoa: Katselin tuota Bon Accueilia (49,56911 6,16009 ) joka on tiedostossa 55 km pielessä. Toissa vuonna yritin löytää alueita noilla tiedostoilla ja totesin että löytyy yhtä hyvin ajelemalla edes takaisin ilman karttaakin. t. seppo PS. On hieno homma että joku kerää näitä koordinaatteja, mutta ehkä vain muutama paikka mutta oikeita. PPS.Aikoja sitten kritisoin kun SFC alueita löytyi Norjasta ja jopa Barentsin merestä. Näin tuli mieleen että olikohan tekijäkään sijoittanut pointtejaan koskaan kartalle kun noin karkeita virheitä.

Jos paikasta ei ole muuta tietoa kuin koordinaatit, en ainakaan minä aja kilometritolkulla katsomaan minkälaista siellä on. Mainostan taas Meinwomo-sivustoa, vaikka nettiin ei silloin tietenkään pääse kun pitäisi, sivulle voi kuka tahansa laitella paikkojaan kuvien ja selostuksien kera. Tuossa on yksi esimerkki, on siihen aivan erilainen mennä kun on hieman pohjatietoa: http://meinwomo.net/cgi-bin/womo/meinwomo.pl?System=meinwomo&was=show&kennung=815578&BildText=ON Kirjautumalla näkee kartan.

Osoite on www.meinwomo.net

Jos olevat vääräss paikassa, silloin myös Luxembourgin oppaissa ovat väärin. Tietoja on tarkistettu monest paikast.

SFC:n alueoppaassa oli koordien ilmaannuttua n 70 aluetta niillä varustettuna. Niistä todella oli paikkoja Bárentsi merellä, Ruottissa ja Norjassa. MUTTA ne olivat alueiden ilmoittamia, eivät minun.

"Tietoja on tarkistettu monest paikast."

Höpönlöpöä jos olisit tarkistanut, ei virheellistä tietoa olisi 90-100 prosenttia "listoillasi".

Esim. tämän kokkelin koordinaatit löytyvät yllättäen heidän kotisivuiltaan.

Paistaa, paistaa aurinko, hieman tosin pilvien päällä. Uimavedet on sulat. :)) Hyvää lomaa!

Voi, voi, Suomen suvi on ollut ilmeisen kenkukas. Täällä Adrianmeren rannalla Italiassa (lähellä Triesteä) on hirvittävän kuuma. Eilen saimme kärsiä 33 asteen helteestä. Tänään onneksi on vähän pilviä.

Naapurissa oleva saksalaisherra tuli aamulla kysymään voiko tarjota meille veneajelua. Hän ilahtui kovasti kun sai kielitaitoista seuraa. Oli kuulemma seikkaillut vuonna 1980 Suomessa jossain Kuopion suunnilla.

Olemme saaneet muuten tutustua nyt myös Italialaiseen korjaamokuttuuriin. Samalla on opittu monia mielenkiintoisia asioita auton tekniikasta. Vaikka kyllä sitä olisi ilman valojakin päästy takaisin kotiin. Ajaminen olisi pitänyt vain ajoittaa päivänäölle.

Tämän hetkisen fiiliksen mukaan parhaat paikat karavaanareille löytyy Sveitsistä. Huomenna siirrymme Sloveniaan tai Kroatiaan. Silloin saattaa mieli taas muuttua.

Hienoja terveisiä Suomen karavaanareille!

ps. Nyt minä alan hieman paremmin ymmärtämään niitä italialaisia karavaanareita jotka puikkelehtivat kärppänä kaikkein pienimmistäkin koloista. Täällä ei 4 metrin turvavälistä ole koskaan kuultu. Vaunujen välimatka mitataan parhaimmillaan muutamissa senteissä.

Nyt on vuorossa Itävalta. Tähän mennessä on kuljettu reittiä Saksa, Ranska, Luxemburg, Sveitsi, Italia, Slovenia, Kroatia, Slovenia, Kroatia, Unkari, Itavalta. Luulen, että paluu jatkuu seuraavaksi Tsekkeihin ja Saksan kautta kurvaten takaisin Suomeen.

Kuudessa viikossa ehtii aika paljon mutta ensi kerralla keskitymme vain parhaimpiin ja kiinnostavimpiin paikkoihin. (Ja sinne missä saa parasta ruokaa).

Merkillistä: viimeksi tavattu suomalaisia 3 viikkoa sitten Italiassa. Muuten ei yhtään suomalaisia ole tullut vastaan. Missä kaikki luuraa?

Hauskaa kesäpäivää Suomeen, me lähdemme kulttuurikierrokselle Grazin kaupunkiin!

Mitenkäs Luxemburgista muuten pääsee Sveitsiin käymättä Saksan tai Ranskan kautta? Suomalaisia ei juurikaan ole näkynyt Välimeren alueella sen jälkeen, kun ovat siirtyneet vaunuista autoihin. Harrastavat ilmeisesti vapaaparkkeja eikä leirintäalueita. 80-luvulla suomalaisia vaunuilijoita tapasi miltei jokaisella leirintäalueella. Esimerkiksi vuonna 85 juhannuksena meitä oli juhannusta viettämässä Espanjalaisella alueella 21 vaunukuntaa. Tänä kesänä 7 viikkoa kestäneellä Slovakian, Italian, Ranskan ja Espanjan keikalla tapasimme vain 3 suomalaista perhettä. Yhden autokunnan Espanjassa yhden vaunukunnan Ranskassa ja yhden telttakunnan Ranskassa. Lübeckin aluetta en pidä enää ulkomaana. Siellä on aina useita suomalaisia.

Me täällä kärsitään matkan jälkeisistä vieroitusoireista, tultiin ma iltana kotiin 5 ja puolen viikon reissusta.

Koska tänä kesänä matka taittui fillareilla, yövyimme leirintäalueilla enemmän, kuin muutamana viime kesänä yhteensä. Emmekä tavanneet juurikaan suomalaisia.Yhden motoristipariskunnan Itävallassa, 2 telttailevaa poikaa Italian Alpeilla ja pari vaunu- ja autokuntaa Gardalla.

Mukavaa loppumatkaa Koistisen pariskunnalle!

t.Kaarina

Meillä 29.5 alkaneella 5 viiden viikon kierroksella oli seuraavasti. Zakopane 1 auto + 2 muuta autoa jotka eivät halunneet edes tervehtiä maanmiestä. Budapest 1 vaunu ja edellämainitut 2 "ujoa". Sitten menikin aikaa suraaviin, eli ehkä 3 viikkoa myöhemmin oli Salzburgissa 1 retkeilyauto seuraavaksi Dresdenin lähellä 1 vaunukunta ja 1 retkiauto. No Kapellskärin satamassa näimme pari autoa ja 1 vaunukunnan. Joko kaikki hyvin hajaantuneet tai sitten niitä kulkijoita ei näy kuten joskus. Tuolla Kroatian ja Bosnian + Montenegron nurkalla ei näkynyt finskejä lainkaan.

Hupsista, minä olen jo niin sekaisin tästä maan jatkuvasta vaihtumisesta, että en enää muista mistä mihin olemme siirtyneet. Maat kuitenkin muistin suunnilleen oikein.

Nyt olemme jokatapauksessa EDELLEEN Itävallassa (aika tavatonta meille olla useampi päivä samassa paikassa). Kävimme tänään hienossa Grazin kaupungissa ja kivaa oli.

Olisikohan niin, että kalliin dieselin takia suomalaiset olisivat tänä suvena matkailleet enemmän kotikulmilla? Näin me olemme pähkäilleet.

Kiitokset Kaarinalle hyvän matkan toivotuksista. Ja oikein hyvää kesän jatkoa kaikille!

Sama ilmiö on ollut havaittavissa jo viimeisen 10 vuoden aikana. Kumma sattuma, että Ranskan Setessä tapaamamme suomalaiset ovat oleet jo viisi kertaa aiemminkin samaan aikaan kyseisellä alueella. Mitän yhteistreffejä ei ole sovittu.

Nyt on Koistisen pariskunta palannut turvallisesti takaisin kotiin.

Olipa melkoinen muutos tulla 33 asteesta 11 asteeseen. Enää ei hikoilla.

Matkakuulumisia ja tarinoita on jo kovasti kyselty. Pelkästään muistiinpanoja tuli yli 50 A4 sivua, joten eiköhän siitä jonkinmoisen stoorin kirjoita. Mukaan mahtuu kiukuttelua, rakkautta, vedätystä, riemua, ongelmia, onnea, kauhua, nautintoja, ahdistusta, ihastumista ja paljon muuta. Muutaman lomapäivän olisi voinut vaihtaa Suomen sateessa istumiseen. Laitan satunnaisia kuvia ennakkoon näytille webbisivuilleni.

Hei!!!

Mistä kirjasta on kysymys,kun siitä on täällä viestien yhteydessä ollut niin paljon puhetta?? Joku nimenomaan karavaani-juttuihin liittyvä muistelma matkoistanne tms...onko niitä sen tyylisiä paljonkin julkaistu? Meidän matka viel jatkuu,ja jos hyvin sujuu,niin tään vuoden puolel ei Suomeen tulla..terkut Provencesta!! mari perh.

Heippa, kirjoitin viimekesän matkastamme pitkän tarinan, jonka voi käydä lukemassa osoitteesta: http://web.mac.com/leilakoistinen/norja2007/1.html

Nyt tästä uudesta matkastamme kirjoitan ihan oikean kirjan, koska kysyntää tuntuisi olevan. Kirjoitustyö alkoi jo matkalla ja ensimmäiset n. 30 sivua odottavat valmiina. Mutta tarina on pitkä ja monivaiheinen joten kirjoitustyö etenee syksyn mittaan aina kun vain ehdin näppäimistöön tarttumaan (ja olen tuotteliaalla tuulella).

Niin, kyseessä on siis tarina siitä kuinka kunnon kansalaisesta tuli karavaanari. Nyt kun Eurooppakin on kierretty, voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että me olemme jo kunnon karavaanareita. Ihan aitoja ja oikeita.

"Nyt kun Eurooppakin on kierretty, voi ..." Meinaakko, että Eurooppa tuli kertalaakista kierrettyä?

Kyllä se vähän niin taisi käydä. Vahingossa (siis aivan vahingossa) onnistuimme käymään yhdeksässä maassa. Siitä kyllä viisastuttiin sen verran, että ensi kerralla vähän niinkuin keskitytään pariin kolmeen maahan. Tai sitten ei.

Meillä on sellainen periaate, että jos sataa, tuulee, tulee liian kuuma tai jotakin muuta ennalta-arvaamatonta, niin me vaihdamme maisemaa. Euroopassa rajat ovat niin lähellä, että usein se tarkoittaa maata.

Tällä reissulla tuli käytyä 9 maassa. Aiemmin on käyty jo vähintään yhtä monessa. Montaa maata ei Euroopassa enää ole sellaista, jossa en jossakin elämän vaiheessa olisi vieraillut. Taidamme olla varsinaisia kiertolaisia!

Moi Leila!! Me ostettiin oma vaunu maaliskuun lopulla 2007,ja sillä on kierrelty kovasti niin kotimaata kesällä kuin myös viime talvenakin. sen lisäx viime kesänä kierrettiin Skandinaviaa 3 viikkoa, ja tänä kesänä lähettiin tälle pitkälle reissulle 2kk sitten,ja paluusta ei tosiaan ole mitään tietoa,mut tään vuoden puolella ei tulla Suomeen.Ja kun joskus palataan,niin vaunu vaihtuu isompaan,ja me jäädään pysyvästi vaunuun asumaan..talvikausi Lapissa ja kesät saaristossa..liikutaan luonnossa ja ulkoillaan,tehdään töitä että saadaan menot katettua,ja välillä tejhtyä sit erialisiakin matkoja maailman kolkkiin. Mä olen myös paljon kirjoittanut blogia ja muitakin mietteitä matkojen varrelta,ja kuvannut aika paljon ( harrastan kuvausta muutenkin). Koska meillä on reissussa toimelias ja energinen 3,5v poika, niin me ei nyt ihan joka päivä paikkaa vaihdeta, vaan pyritään väh.vko olemaan samal leirialueel,jolta käsin tehdään päiväretkiäkin. Kyl matkailu avartaa, välil kiristää pipokin,mut sit taas nuttura löystyy ja homma maistaa...:0)) Terkut kaikille!!