Miksi Suomi puuttuu tältä listalta?

http://www.promobil.de/bilder/normen-und-regeln-ueberall-zu-hause-8033920.html?fotoshow_item=3#fotoshow_item=4

Lähdetieto: promobil

Voisiko johtua siitä että meillä ei ole oikeita stellplatzeja eikä kaasua saa omaan pulloon (eikä tankkipulloon). Olisi nöyryyttävää että olisi maininta että vain nopeusrajoitukset toimivat. @seppo

Itse kiinnitin huomiota siihen, että muut pohjoismaat on listalla varsin korkealla.

Luulen et tossa on käynyt joku lapsus.Ei se noi voi olla

Taitavat lehdessä katsoa ettei Promobilin lukuarvo ole kovin korkealla Suomessa vaikka hyvä lehti onkin moneen muuhun verrattuna.
Ehkä myös Suomen valtakunnallisesta matkailumarkkinoinnista vastaavat ovat keskittyneet muihin asioihin kuten maisemakuviin ja julisteisiin.

Niihinpä hyvinkin jos visit finlandin sivuihin on uskominen.

Asia riippuu siitä kuinka stelplaz suomennetaan eli onko Saksassa tai muualla ns,DIN normeja jotka oikeuttavat Ko,nimen käytön?.

Se on selvää että eurooppa on eurooppa ja siellä on näitä As,autoja suhteessa Suomeen paljon.

Samoin on normaalienkin ,siis tavallisilla autoilla liikkuvien määrä toista luokkaa kun meillä eli jo ympäristön kannalta on on ollut pakko rakentaa näitä stelplatseja kun ihmisen on mitä se syö ja juo.

Minä ja varmaan moni muukin näkee asian eri tavalla ,Suomessa rittää vielä metsiä,mutta meidän levähdys paikat ja niiden hoito on unohdettu ja syytä voi vain arvailla,mihin kulkijat jätteensä sijoittaa mukana niitä eiyleensä raahata pitemillä matkoilla.

Eurooppa ei tietenkään ole mikään Saksa vaikka se merkittävä matkailuautomaa onkin. Tosin taitaa olla niin, että Suomessa on asukasta kohti enemmän matkailuautoja kun Saksassa.

Yksi selitys on ilman muuta se, että Suomi on keskieurooppalaiselle karavaanarille kallis maa. Olemme "saaressa" ja tänne tulo jo maksaa monin verron enemmän jos keulan suuntaa kohti Välimerta. Ruon ja juomien hintaa pidetään erityisen kovana. Tämä asia on hyvin tuttu Suomesta Eurooppaan matkaaville.

Jotkut sanoo, että olemme kumma maa. Kun karttaa katsoo niin järviä on pilvin pimein ja kun tulee tänne ajelemaan niin joutuukin toteamaan, että ne onkin "piilotettu".

Kun katsoo caravan -oppaita niin hyvin vähän on paikkoja jotka on ilmoittaneet tietonsa oppaisiin.

Promobilin sivuilla stellplatzeja on yhteensä n. 6500 Euroopan eri maissa ja niistä Finland-haulla esiin tulee kaksi, joista toinen niistäkin Ahvenanmaalla.

Nämä em. tekijät ei kuitenkaan selitä tätä asiaa. Suomea pitäisi tehdä enemmän tunnetuksi karavaanareille Euroopassa. Ulkomaankaupassa turistien palveleminen on käytännössä vientiä ja hyödyttää siten kansataloutta.

Vaikeaa sitä on sääskillä, mäkäräisillä ja paarmoilla sekä surkepintaisella tieverkolla puhumattakaan paskalle haisevilla kusenpolttamilla ylipursuavilla molokeilla varustetuilla levähdysalueiilla mainostaa maatamme keskieurooppalaisile karavaanareille. Nooh, ei ne Etelä Ranskan ja Espanjankaan alueet kovin hääpösiä aina ole. Vessoihin ei ole yleensä menemistä ilman "pyykkipoikaa" nenässä ja kengänpohjat saa panna pesuun ennen autoon nousemista. Ehkäpä hyväkin, ettei liikaa tänne etelän vetelät tänne halaja, vaikka kyllä vielä mahtuisi joitakin sisäsiistejä germaaneja rahaa tuomaan, vaikka eipä heillä ole ennekään ollut haluja valuuttaa tänne pohjan perukoille jakaa, kuten Junnu V. aikoinaan riimitteli;-))

Suomi on siellä artikkelissa mainittu näin''Finnland

Übernachtung: Flächendeckendes Campingplatznetz, Wohnmobilstellplätze vorwiegend an Gasthäusern, Übernachtung außerhalb von Campingplätzen nur auf Privatgrund mit Erlaubnis des Besitzers. Gasversorgung: Der skandinavische Anbieter AGA und Neste-Tankstellen verleihen Gasflaschen, die mit dort erhältlichen Adaptern angeschlossen werden können. Tempolimits Wohnmobile bis 3,5 t: außerorts/Autobahnen 100/100 km/h Tempolimits Wohnmobile über 3,5 t: außerorts/­Autobahnen 80/80 km/h Tempolimits Gespanne: außerorts/Autobahnen 80/80 km/h, gebremste Anhänger 100/100 km/h''

Melko tarkkaan juuri kuten asia on paitsi ettei täällä nyt kovin yleisesti ravintoloiden pihoilla yövytä.

@timppa

Eihän tuo paikkaansa pidä tai siis antaa tosi väärän kuvan, eli kyllä tuon tekstin perusteella annetaan ymmärtää ettei leirintäalueiden ulkopuolinen yöpyminen ole sallittua kuin maanomistajan luvalla. Vai korostaako "nur" sitä, että vain yksityismaalla tarvitaan maanomistajan lupa?

Mutta kun ei sekään pidä paikkaansa, ei kenenkään tarvitse tietää kuka omistaa esim.metsän, minkä keskellä kulkevan metsätien varteen voi pysäköidä yöpymään.

Onko muuten todella niin että Nesteen asemat ja Aga vuokraavat pulloja, ostavat siis pullon takaisin kun ulkomaalainen lähtee maasta pois? Kuitenkaan ei kerrota että kaikki huoltikset vaihtavat tyhjiä suomalaisia pulloja täysiin.

t.Kaarina

Silmäilin muutamia noita ulkomaalaisille tarkoitettuja esitteitä ja se mikä pistää silmään on lähes olematon maatiedon puute ja toinen yletön Camping key -kortin markkinointivimma. Se on hyvä puskaparkkeerauksen lisäämisväline.

Ja tuo promobilin sivujen teksti yöpymispaikoista on kyllä osin harhaanjohtamista.

Käyttäjän lisäys viestiin 17.7.2016 klo 13:17:31 Finpro:n Visit Finland järjestää vuosittain melkoiselle joukolle kustannuksellaan ulkomaisille toimittajille toimittajamatkoja Suomeen.

Olisko syytä vaikuttaa siihen, että joukossa olisi myös keskieurooppalaisten caravanlehtien toimittajia, jotka voisi omien lehtiensä + diginä välittää Suomi-tietoutta alan väen keskuudessa. Suomi tunnetaan Euroopassa paljon huonommin kun me luulemme.

Nämä rally-tapahtumat on yhtä tyhjän kanssa - kuin muisto menneiltä ajoilta.

Tämä oli mulle uutta: "Tempolimits Gespanne: außerorts/Autobahnen 80/80 km/h, gebremste Anhänger 100/100 km/h''"

Ettäkö jarrullisella peräkärryllä saisi ajella satasta? Ei kai edes sellaisella saksalaisella joka siellä on sataselle hyväksytty. Eikös maassa ajeta maan määräyksillä? mot

Tuokin on väärää tietoa. Täällä tuolla saksalaisten 100 lätkällä vaunun perässä ei ole mitään tekoa.

Jonkun tosiaan pitäisi kertoa keskeisimmät Suomen caravan-matkalua koskevat tiedot, jos ei muuten niin vaikka lähettämällä ne Promobilin toimitukseen tiedoksi.

Eikä niitä käytännön tietoja ole useilla eri kielillä tuotetussa Camping & Caravan in Finland -oppaassakaan. Sekin pitää palvelua ajatellen mitä virheellisimmän lauseen; "Leirintäalueiden luokitus on leirialueiden laadunvalvontajärjestelmä".

Ei muuten ole, sehän mittaa vain tarkastushetkellä olevan fyysisen ympäristön tilaa. Vain ei julkisesti tehty tarkastus mittaa alueen toiminnan aikaista tilaa.

Palvelu koostuu fyysisestä ympäristöstä ja toiminnallisesta laadusta ja palvelukokemuksen kannalta viimeksi mainittu on se tärkein tekijä. Hyvä palvelu, ulko- ja sisätilojen siisteys, hyvä ruoka, henkilöstön osaamistaso jne on sitä toiminnallista laatua, ei seinät.

tämä unohtu :-)) https://m.youtube.com/watch?v=7askJ8Jemog

Siinä Promobiilin tiedostossa on myös tieto, että alle 3500 kiloiset matkailuautot saisivat ajaa Suomessa sekä maantiellä että moottoritiellä 100 km/h. Sehän ei pidä paikkaansa ainakan minun autooni. Siitä kun puuttuu se turvatyyny niin nopeusrajoitus on 80 km/h joka paikassa. Eikös sille 100 km/h nopeudelle ole lisäksi oltava se lätkä takana 100 km/h ja niitähän ei sakemanneilla ole.

Muutamat saksalaiset tuttuni ovat kyselleet - harkitessaan Suomeen tuloa - jotta löytyykö Suomessa kaasutankin täyttöpaikkoja? Pakkohan se on kertoa, että: Ei ainuttakaan!! Siihen se Suomeen tulo sitten yleensä tyssää.

Voisikohan tämä meidän liitto tehdä jotain karavaanimatkailun hyväksi .

Panisivat vaikka nettiin esittelyn Suomen karavaanialueista.

Missäs ne tankkaa nämä tankkiautomiehet? Saisko agalta tai voikoskelta tankin täyteen?

Leiritäalueiden luokituksella ei ole mitään tekemistä laadun kanssa. Se määrittelee ainoastaan alueiden palvelut, ei niiden tai alueen kuntoa tai edes siisteyttä. Luokitus määritys löytyy googlella, mutta tällä kännykällä se on hankala linkitää.

Yleinen väärinkäsitys on tähtien kuvaavan alueen kuntoa. Vaikka vessassa pitäsi käydä kumpparit jalassa ja alueen ravintola olisi oikea räkälä voi aluella olla viisi tähteä.

Lisäksi on huomattava, että meillä noudatetaan Pohjoismaista luokitusta joka ei vastaa keskisessä ja eteläisessä Euroopassa noudattavaa camping-alueiden teknisen laadun luokitusta, toiminnallisesta laadusta nyt puhumattakaan.

Jos sitä noudatettaisiin Suomessa, niin tuskin meillä ei olisi yhtään edes neljän tähden aluetta.

Olen tuntenut eräitä saksalaisia "Suomen ystäviä" jopa 40v ajan. Niillä, jotka edelleen käyvät lähes säännöllisesti Suomessa, on myös käsitys, miksi m- autoilijat eivät pidä maatamme enää entiseen tapaan kovin houkuttelevana.

Keskimäärin saksalaiset ovat aika hyvin selvillä Suomen tieliikennesäännöistä, nopeuksista ja painorajoituksista, koska heidän täytyy aina ottaa niistä selvää, lähtivät mihin naapurimaahansa tahansa.

Esim. kaasu ei ole mikään ongelma, koska kahdella 11 kg pullolla pärjää kesäkaudella pitkänkin loman. Kaasupullojen kierre on myös sama, joten hätätilassa voi hankkia/ vuokrata suomalaisen pullon.

Saksalaiselle m- autoilijalle Suomi on harvoin ainoa matkakohde. Pohjoismaiden lisäksi monet heistä haluavat poiketa myös Venäjällä. Eräät ajavat jopa sieltä Baltian kautta kotiinsa. Nykyään Venäjän osuus reitistä pelottaa monia, joten he eivät uskalla hyödyntää sitä. Vaikka yleensä Venäjä reititystä käytetään vain kerran, niin ensikertalaiset jättävät koko Suomen osuuden väliin, ellei Venäjällä poikkeaminen tunnu "kivalta".

Matkakustannus lautalla Saksasta Suomeen on heidän mittapuunsa mukaan todella korkea, jos aikoisi vierailla vain Suomessa. Siksi kyseessä on "luksusloma", jolta odotetaan paljon. Vain harvat hullaantuvat Suomesta.

Suomen kalliisiin hintoihin saksalaiset varautuvat täysillä jääkaapeilla, olutlasteilla ja muilla omassa keittiössä valmistettavilla muonilla. Ulkona syömisen he jättävät useammin väliin kuin jossain halvemmissa maissa. Saksalaiset ovat mestareita minimoimaan elintarvikekustannukset -ja yleensä muutkin.

Monet pitävät Suomen luonnosta ja maisemista. Väljät, ruuhkattomat tiet ovat myös plussaa. Moni haluaa kuitenkin kiertää pikkuteiden kautta, mutta valitettavasti ne ovat usein surkeassa kunnossa. Kesälläkin voi käydä tuulilasivahinkoja, kun kivet lentelevät edellä ajavan pyöristä "ränniteillä". Näin esim. Suomen itärajan sorateillä, joita monet sakemannit koluavat.

Suomen camping- alueet ovat palveluiltaan aika huonoja, esim. pesutilat ovat usein haisevia komeroita. Saksalainen odottaa lähes kodin tasoisia pesupalveluja hintaan, mikä on alempi kuin Suomen kämppärien hinnat. Odottavat myös saksankielistä palvelua ja opastusta, koska monet vanhemmat ihmiset eivät osaa muuta kieltä.

Yksi yllättävältä tuntuva ongelma on sää. Viime vuosina Keski- Euroopassakin on ollut sateista ja tulvia. Germaanit ovat kokeneet eri puolilla Eurooppaa pettymyksiä säiden suhteen. Heidän karavan sivuillaan eräskin pariskunta kirjoitti: "Ei koskaan enää Suomeen. 2 viikon aikana vain 2 aurinkoista päivää ja päivälämpötila + 12 C ja yöllä lähes pakkasta. Ensivuoden lomalla me lähdemme alppien eteläpuolelle ja elämme siellä samoilla rahoilla kuin ruhtinaat!"

Siinä se oikeastaan tuli.

Suomesta puhuttaessa panevat kädet rinnan päälle ristiin ja tekevät hartioilla kun vilun väristyksi, samalla hokien rain rain.

Samaa mieltä Eerolan kanssa asiasta.

Saksalaiset kyllä tietävät Suomen ja sen säännöt, mutta...

Suomi on heille kaukainen ja kallis matkakohde, joka rajaa suurimman osan tulijoista, . Suomessa on vähän edullisia leirintäpaikoja/stellplatseja, eikä palvelutasossakaan ole aina kehumista, Suomen sääolosuhteet poikkeavat usein (ei suinkaab aina) negatiiviseen suuntaan Saksan vastaavista, mikä niin ikään rajaa tulijoita.

Eli lyhyesti Suomi on saksalaisille kaukainen ja kallis, joten se siitä.

Toisin sanoen saksalainen saa sätkyn Suomen hintatasosta aivan kuten suomalainen Saksassa, mutta toisinpäin. Kun siellä astut Aldin tai Lidlin myymälään, hämmästyt todella miten halpoja elintarvikkeet ja juomat voivat olla!

Mikä siinä on kun Norja vetää Saksalaisia? Hinnat on korkeammat kuin Suomessa ja sadetta piisaa ,no maisematko ne vetää Norjaan.

Ja tietenki Norjaan lyhyempi matka Saksasta kuin Suomeen.

Norjaan paljon lyhyempi (=halvempi) matka eikä Sumi yllä maisemissa lähellekään Norjan tasoa.

Saksalaisen selvityksen mukaan he tekevät kiertomatkoja Ruotsi-Norja ja tulevat luonnollisesti Ruotsiin Tanskan kautta tai laivalla suoraan Ruotsiin. (Hinta Saksa -Ruotsi 100-180 e/suunta)

Samalla tipahtaa matkan hinnasta kesäaikaan kaluston koosta riippuen 1000-1500 euroa pois verrattuna suoraan laivayhteyteen Suomi-Saksaa m/p.

Olemme monopolin "saartamana" saaressa.

Ja Norjassa karavaanarin palvelut stellplatsien ja vesihuoltojen suhteen täysin toista maata kuin Suomessa.

Saksassa on jo vuosikymmeniä tehty matkailututkimusta suurella otannalla nimeltään German hHoliday Travel 2025. Tutkimuksella haetaan tietoa siitä miten markkinat muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen (tehty viimeksi v. 2014) jälkeiset tapahtumat Euroopassa tosin voi muuttaa matkailuvirtoja merkittävästikin. Tosin turistin muisti on yhtä lyhyt kun poliitikonkin.

Tutkimuksen mukaan karavaanarimatkailu ei enää kasva. Sen sijaan lentomatkustus ja risteilymatkustus kasva ja yhtensä syynä pidetään väestön "harmaantumista" eli vanhenemista. Myös lentomatkustuksen pienentynyt hiilijalanjälki/matkustaja vaikuttaa asiaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Tutkimuksen mukaan saksalaiset tekee vuosittain 49 miljoonaa ulkomaanmatkaa ja näitä pohjoismaihin suuntautuu 2,7 % eli tasoa 1,3 miljoonan matkaa. Suomen näistä matkoista suuntautuu kaikkein vähiten, olemme viimeisellä sijalla Islannin jälkeen.

Suomen suuntautuneista matkoja on tehty Saksasta vähän aalloittain. Ensimmäinen suuri buumi koettiin Finjetin tulon jälkeen 1977 kun tänne tultiin mm. katsomaan missä isät oli sotineet ja mitä hävittäneet. Toinen merkittävä aalto alkoi 1994 ja kesti vain hetken jolloin Suomen kautta matkattiin Nordkappiin.

-77 se oli sitä rotellibussien aikaa, kun viranomaiset hoksasivat ne laittomiksi ja vedättivät kuormureilla ne lapista Ruotsin rajalle. Voi niitä aikoja.

Sellainen havainto tuli kun n.kk sitten tultiin travemundesta takaisin ja laivaa odotellessa jututin muutamia saksalaisia jonottajia, niin tuntui olevan useimmilla kuvio se että menivät laivalla Helsinkiin ja aamulla saman tien Tallinnan laivaan ja balttian kautta 2-3 vko takaisin Saksaan. Eikä tuota nyt ihmettele .Muutama oli , lähinnä motoristi, menossa Nordkappiin ja arvattavasti ales Norjan kautta.

Balttia hintataso ja yhä parantuva infra selkeästi houkuttelee, eikä ihme.

Reissussa myös koitin vähän keskustella ja stellplatzien puute oli yksi suuri syy, Saksalaiset on niihin niin kovasti tottuneet niin mikäs ihme se sitten on. Kaikille kovasti mainostin että ruotsista kannattaa ihan oikeasti poukota ahvenanmaalle ja sieltä yhteysaluksilla suomen puolelle.

Pari vuotta sitten olin palailemassa Tallinnan laivalla ja siinä vieressä Sveitsiläisiä, menin jutteleen ja siinä keskusteltiin että mihin menossa. Lappiin mutta Etelämmässäkin olisi kiva katsella paikkoja, mutta tietoa löytyy tosi huonosti, suuntana heillä oli Lahti-Mikkeli ja ylöspäin. Siinä sitten aloin mainostaan Saariston Rengastietä ja vähän netistä kerkisin linkkiä avaamaan ennenkuin piti ajaa laivasta ulos. Nämä oli ainakin kiitollisia vinkeistä. Satamasta kun lähdin niin Pössl kurvaili mun edessä kovaa vauhtia ykköstietä pitkin Turun suuntaan, spontaaniutta ei puuttunut :D

Eli, miksi Suomi ei kiinnosta, Stellplatzit puuttuu kaupunkien keskustoista, tieto yleisesti hyvin hajanaista varsinkin kun puhutaan Saksaa.

Tuo saaristo on mun mielestä ainoa asia mitä täältä osaan vinkata, kaikki muu on ihan samaa huttua mitä muuallakin. Eteläsuomessa, tai oikeastaan pohjoisessakaan, ei oikein ole mitään erilaista nähtävää mitä et vaikka ruotsissa pystyisi näkemään (tietty siistimpänä versiona ;) ). Ainoa mikä tänne varmaan turistin tuo on venäjän läheisyys ja sotahistoria.

Suomen kulttuuri on siinäsuhteessa hieman erilainen verrattuna esimerkiksi Norjaan. Esimerkiksi Norjassa ilfjordista Gamviikkiin mennessä oli puolessa väissä lautahökkelin näköinen rakennus. Paljastui teräsoven takaa vesivessa, jossa oli käsien pesu allas. Seinällä oli käsipyyhkeitä, ja vc paperirullia. Sisti kun mikä. Suomessa valitettavasti se hajoaisi aika pian. Käypäset osat pyyhe, ja vc papereineen katoaisivat heti, samoin se teräsovi. On valitettavaa, että näin on. On puhuttu, että tielaitos ei huolehdi paikoista. Ei se kerkiä, ennenkuin hajoaminen alkaa, ellei kalasnikov vahti ole ympärivuorokautinen ampumalupineen. metsähallitus kuljettaa lapissa autiotuville, ja laavuille polttopuita. Ne katoavat heti, kun viejät poistuvat. Jos Suomen parkkipaikkoja aikoo saattaa vaaditulle tasolle, on kansan käytös muututtava. Arvoitus. Mikä on suomen suurin kaatopaikka pinta-alaltaan. Lapinlääni. Toivopoika

Mutta on meillä hienot tienvarsivesakot Vuosaaresta Rovaniemelle.

Jos miettii maiden vetovoimaa matkailuautoilijan kannalta on Norjan ja Suomen suurin ero maisemissa.

Mutta muitakin eroja on: Caampercontact -sivuilla on Norjassa 534 stellplatsia. http://www.campercontact.com/de/norwegen.aspx?filter=|&cnt=50&map=1

Suomessa vastaava luku on 91 ja näistä alta 20 on vapaaparkkeja, loput on kämppäreitä.

http://www.campercontact.com/de/finnland.aspx?filter=|&cnt=62&map=1

Nämä ovat matkailijoiden keräämiä ja systeemiin ilmoittamia.

Oliskohan ihan mahdoton ajatus että tuo Kaarinan ja muidenkin tuolla jäsenosiossa ajama esitys vapaaparkkien keräämisestä keskitetysti voisi meilläkin tapahtua järjestön käyttöön antamalla alustalla ja jäsenten toimesta?

Halloo SFC, ajatteko jäsenten asiaa?

mot

Suomen maisemille emme voi muuta kun joissain näköala harjuilla, ja vesistöjen alueilla raivata pusikot, ja saattaa ne kuntoon. Siistiä paikkoja jokainen omanaan Paremminkin korostaa näitä mitä on. Aikanaan varsinais suomessa kuljeskelin töisssä ympäriinsä koneen kanssa. Kun ihmiset kuulivat, että olen pohjoisesta, kehuivat näitä pohjoisen maisemia. Kyselin, oleteko täällä kattellu ympärillenne. Täällähän on harjuja komeita metsiä kalliomäkiä, ja peltomaisemia niiden lomassa. Maisemat vaihtelevat asutusten myötä. Suomi on omalla tavalla kaunis maa, jota ei pitäisi toisten maiden rinnalla hävetä. Kunnostaa ne alueet, ja tuo esille järvet, sun muut matkakohteet. Tuo ajatus mahdollisista parkkeraus alueista on hyvä ajatus. Mutta on myös niinkin, jos painotetaan vain vapaaparkeja, ja puhutaan ettei kannata leireille mennä. Ei se nosta leirien kannattavuutta tasoa, jos väki, ja some vain mainostaa muuta parkkeeraamista, ja lähes halveksii leirejä Tämänlaista Kaarinankin puheessa on, vaika hyvää asiaa ajaakin Siten kun leirit ovat yksi toisensa jälkeen hävinneet, niin eihän vain tule parku, että missä kaikki leirit. Kaikkea tasapuolisesti toista väheksymättä ulkomaan matkailijalle tarjoten on oikea tapa. Ensimmäinen työ Suomen kansalta on oppia kunnioitamaan vapaaparkkeja, maisemia, ja särkemisen sijaan korjata, ja siistiä niitä. Muuten on turha odotella ulkomaan matkailuvirtoja. Tämän ovat muut pohjoismaat älynneet. Turisti pysähtyy matkallaan, ja viipyy, jos on hyvä syy pysähtyä mennessä maan läpi Norjaan Minä ole epäviralisena roska päivässä liikkeen kannattaja, ja mieli on hyvä lähteä jatkamaan matka, jos kerää parkkipaikalta vähän pois roskia. Toivopoika

Saksalaisen promobil -lehti kerää stellplatz-tietoutta kaikista Euroopan maista. Tiedostossa on ryhmiteltynä maittain ja stellplatz-tyypeittäin on jo nyt yli 6300 paikkaa eri Euroopan maissa ja lisää tulee kaiken aikaa.

Ruotsista paikkoja on ilmoitettu 85 ja Norjasta 55 kpl. On Suomestakin ilmoitettu peräti kaksi paikkaa joista toinen Eckerössä.

Paikkoja voi hakea monilla eri hakukriteereillä kuten alue sijainti, alueen tyyppi, alueen palvelurakenne jne. Kaikista on aina sama perustieto olemassa, kuten osoite, koordinaatit, tärkeimmät palvelut jne. Jos alueilla on omat nettisivut niin myös linkki niille.

Toivosen Martti toivoi SFC:ltä toimia matkaparkkien tietojen keräämiseksi. Mielestäni se on toiminut jo: http://www.caravan-lehti.fi/leirintaopas/matkaparkit/ Tuonne voi kuka tahansa ehdottaa lisäyksiä tai muutoksia. Tietysti tietojen päivitys tapahtuu SFC:n henkilön toimesta, mutta ehkä niin onkin parempi.

Käyttäjän lisäys viestiin 5.8.2016 klo 11:00:12 141 matkaparkkia näyttää nyt olevan. Löytyvät myös googlemapsistä.

Kyllä, Tauno, tuo on ihan hyvä tuo linkkaamasi sivusto.

Se mitä minä tarkoitin on enempi epäonnistunutta termiä käyttääkseni 'puskaparkkilista' eli tiedot sellaisista hyvistä epävirallisista yöpymispaikoista joita ei varsinaisesti kukaan ylläpidä matkaparkkeina.

Ne täydentäisivät tuota puolivirallista tarjontaa. Suuri osa esim. noista campercontactin Norjan paikoista näyttäisi olevan tällaisia ja varmaan Suomesta sellaisia löytyisi paljon.

Katselin karttaa ja totesin esim. että Posiolta Oulun suuntaan on kyllä Aneen Camping mutta ei sitä ihan matkaparkiksi tehtyä levähdysaluetta heti Lapiosalmen jälkeen.

Mutta ehdottomasti en kiellä tuon jo kootun listan arvoa! mot

Laittaisitko tiedon tuosta menemään päivittäjälle. Näkisimme samalla, miten tehokkaasti SFC:n toimisto toimii.

Tuon matkaparkkilistan yksi iso heikkous on se, että paikkojen alusta puuttuu symboli, mikä kertoisi onko paikassa vessan tyhjennys ja veden saanti, eli ne perustarvepalvelut. Nyt jokainen paikka pitää lukea läpi huolella ja osassa joutuu tulkitsemaan epäselvää tekstä tuon asian osalta.

t.Kaarina

Käyttäjän lisäys viestiin 5.8.2016 klo 13:18:18 Ja tiedoksi Toivolle, en ole ikinä halveksinut leirintäalueita. Olen aina puhunut vain ja ainoastaan siitä, että MYÖS leirintäalueiden ulkopuolinen karavanmatkailu tulisi nähdä saman arvoisena kuin muukin karavanmatkailu.

Oletko laittanut korjausehdotuksen päivittäjälle? Tuon ei luulisi olevan hankala homma toteuttaa. Tietysti sen selvittämien, missä paikassa mitäkin palveluita todella on, on isompi homma. Siinä tietysti voivat kaikki karavaanariveljet ja siskot päivittäjää avittaa.

Ainakin tuohon google maps versioon on helppo laittaa eri värisellä symbolilla ne paikat, joissa nuo peruspalvelut ovat.

Olen Kaarinan kanssa samalla linjalla.

Tässä kohtaa voi kysyä kuten Sirpa muutama päivä sitten. Vapaasti Sirpan sanomista muisteltuna "miten meille näin kävi".

Alun pitäen tämän homman keskeisin ja oikeastaan ainoa sisältö oli liikkuminen matkailuajoneuvolla, silloin lähinnä m-vaunulla.

Sitten joillekin tuli suorastaan toiminnan keskiöön tarve olla paikallaan ja luoda omia camping-alueita silloisen hyvin pitkälti kunnallisen leirialueverkoston rinnalle ulkoilualuelain vauhdittamana. Aluksi omia alueita perusteltiin liikkuvuuden edistämisellä ja nyt sillä, että niillekin tarvitaan paikkoja jotka ei enää jaksa tai halua enää liikkua. Kohta ympyrä sulkeutuu! Joillekin on tullut jopa pakkomielle siitä, että kyllä karavaanari saa päivällä liikkua aidatun alueen ulkopuolella, mutta yöksi kiltisti "häkkiin" kun sellaiset on kerran rakennettu.

Arpa on heitetty! Ongelma ratkeaa vain sillä, että ryhdytään toimiin jotka edistää liikkuvien karavaanarien matkustamista, joko omin toimin tai palvelujen tarjoajien ja kuntien kanssa. vrt. vierasvenesatamat ja yhteiskunnan panostus niiden rakentamiseen. Lopputulemana tulee olemaan hyvin monimuotoinen karavaanarien palvelurakenne verrattuna nykyiseen camping on-off -linjaan.

Ei tässä tarvitse ottaa keltään mitään pois vaan luoda uutta rakennetta, joka sopii tähän aikaan, muuttuneisiin matkailutottumuksiin ja jotka huomio ajoneuvoissa tapahtuneen teknisen kehityksen.

Se että ei tehdä mitään, ei ole vaihtoehto vaan alasajon alku.

Nyt tarvitaan näkemyksellisyyttä, ideoita jotka voi joistain tuntua vaikka yliampuvilta, mutta joista sitten seuloutuu keskustelun jälkeen ne toteutuskelpoiset ideat.

Eiköhän juuri Kaarinan kautta ole tullut sitä näkemyllisyyttä.

Älä yritä etuilla. Kaarinalla on parempi näkemys, näköjään.

Mielenkiintoisen kaunainen havainto.

Kun nyt itse otit tuon esille (itse en ota koskaan) niin ketkähän näitä Euroopan eri maiden käytänteitä on tänne on tuonut ja muutosvirtauksia esitellyt.

Tuota ajattelin. Yritin laittaa siitä myös viestin Pirjo Rättyälle mutta posti tuntui temppuilevan. Tuo Toivopoika taitaa ajella sielläpäin, ehkä hän tietää onko tuo parkki vielä toiminnassa. Silloin kun siellä viimeksi kävin ei palveluja ollut juuri mitään mutta yöpyä voi ja maksaa siitä. mot

https://www.google.fi/maps/place/97900+Lapiosalmi/@66.0495843,27.810569,3a,75y,323.24h,90t/data=!3m7!1e1!3m5!1s9TWECIi8ZGraSWEIxTgyhw!2e0!6s%2F%2Fgeo3.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3D9TWECIi8ZGraSWEIxTgyhw%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26thumb%3D2%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D343.12885%26pitch%3D0!7i13312!8i6656!4m5!3m4!1s0x442beacb951c8a67:0x10ba6f6a1f255aa7!8m2!3d66.0504296!4d27.8193694

Janhonen tuo asioita esille ritisoimalla kaikkea. Kaarina puolestaan hakien uusia näkökulmia. Siinä suuri ero.

Pari hyvää puskaparkkipaikkaa kauniissa järvimaisemassa.

Varpassalmi, Kuusamo, 48 km 5-tietä Kemijärven suuntaan Kitkan kannaksella kauniissa maisemissa. Liikennemerkillä merkitty aivan Kirkan rantaan rakennettu taukopaikka. Koordinaatit N 66.305258 E 28.876063

Toivakka, Huikko, Tiellä 618 Viisarimäki-Lievestuore. (oikotie 4-tieltä 9-tielle) Tosi kaunis järvimaisema, katos, uimapaikka ja kioski lähellä. Virallinen P-paikka aivan järven rannassa ilman lisäkilpeä. Koordinaatit N 62.145355 E 26.120646

Kujanpää

Eikös olekin Janhonen vidumainen mies kun nostaa esiin perusteltuja kehittämistarpeita, esittää realistisia ratkaisuehdotuksia liiton toiminnan kehittämiseksi sen sijaan että latoisi ehdotuksia pöytään jotka hajottaa toimintaa. Niin toimien kerää kyllä pisteitä, mutta karavaanarien asia se ei vie eteenpäin.

Tämä aika vaatii suurempia kokonaisuuksia eikä kuppikuntia.

Lienevätkö nuo ihan vain Janhosen itse huomioimia. Silti ihan hyviä vinkkejä.

Janhonen.

Mun mielestä ongelmasi on se, että millä tavalla asiat esittää. Asia sinänsä voidaan osoittaa ja esittää monella tavalla, riippuen mitä haluaa painottaa.

Toivonen. Liene paikka entisellään, tosin en muista millon olen nassakan kairassa käyny Toivopoika