Montenegro ja Albania

PYYKKÖNEN ANTERO 21.06.2016 09:52

Joitain kokemuksia.

http://hapinmatkat.blogspot.com/2016/06/097-albaniaan-entiseen-bunkkerien-maahan.html

AP

JANHONEN MATTI 21.06.2016 10:24

Sinähän teet ihan samoja virheitä kun minä aikanaan - kun en tästä hommasta mitään ymmärtänyt.

Ajoin maasta toiseen vauhdilla ja tein samalla omaa kulttuuritaustaani vasten "syvänalyysejä" tuulilasin läpi siitä miten ihmiset kussakin maassa elää.

Pidä varasi, se voi johtaa harhaan.

ADLER KARI 21.06.2016 13:49

No en sanoisi Anteron reitti ja aikataulu valintaa "virheeksi" onpahan yksi tapa edetä ja kyllä tuollakin tavalla paljon näkee ja kokee. Muuten on mukava seurata matkan etenemistä, osittain itsekin kokemissa maissa ja maisemissa. Ja Anteron kerronta ja kuvat ovat loistavia, innolla odotan lisää.

HAAPANEN TIMO 21.06.2016 14:50

Kyllä näin on. Itse tiedän kokemuksesta että yksin reissatessa homma on ikäänkuin 'tehokkaampaa' Pitkät ajopäivät menettelevät maisemia katsellessa.

@timppa

JANHONEN MATTI 21.06.2016 16:13

Siis autoiluksi menee. Ja vallankin kun huomio miten alhaiseksi keskinopeus Adrian meren rantatietä kierrellessä jää.

Vaan kukin tyylillään.

KUJANPÄÄ MARKKU 21.06.2016 20:07

Voi voi sentään kun ei mee niinkuin pitäisi. Voi voi.

HAAPANEN TIMO 21.06.2016 20:35

Kyllä minäkin lapsiperheitä jarruttelisin, mutta antaa äijän mennä. Luulisin ymmärtäväni millaista se on.

@timppa

PYYKKÖNEN ANTERO 22.06.2016 00:38

Matille ja Timolle ja mahdollisesti muillekin huolestuneille voin lohdutukseni sanoa, että päivämarssi Kroatiassa jäin yleensä alle sataan kilometriin ja nautiskelin toki rantakohteista vaikken leijona olekaan.

Sitten kun siirryin Montenegroon ja Albaniaan ja nykyiseen (missä nyt olen) Makedoniaan, olosuhteet täällä ovat sellaiset, etten minä ainakaan kovin pitkään täällä viihdy. Ja tämä ei ole mitään syväanalyysiä, vaan totista totta.

Varmaan taustalla alkaa olla myös toive päästä kohta kotiinkin.

Kohta tulee muuten julki juttu nr. 98, kunhan video latautuu.

AP

SILMUNEN HANNU 22.06.2016 01:44

Mikä Albaniasta tekee sellaisen, ettet viihdy siellä? Tämä siis vilpitön kysymys.

Itse olen siellä kaksi kertaa asuntoautolla vieraillut ja viihtynyt mahdottoman hyvin. Tänä kesänä olisimme menneet fillareilla, ellei olisi tullut Baltia-projektia väliin.

Toivon myös itsekkäästi ettei maa ihan heti kohta muuttuisi samanlaiseksi kuin kaikki muut, sillä nyt siellä on aivan älyttömän upeaa ja mielenkiintoista kulkea seikkailijan mielin. Ja vapaus yöpyä rannoilla yms. on jotain sellaista, mitä Pohjois-Norjaa lukuunottamatta ei Euroopassa muualla ole. Ihmisten ystävällisyys on myös omaa luokkaansa, positiivisessa mielessä siis. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun ostoksemme ruokakaupasta on kannettu autoon, naapurikaupasta ja talosta on etsitty englantia puhuvia, jotta asiamme on saatu selvitettyä. On vahdittu autoa, neuvottu, toimittu oppaana, tarjottu vettä jne.

Maa vaatii toki tutustumista sen historiaan ja myös nykypäivään, mieluusti keksustelua useammankin paikallisen kanssa -joista yllättävän paljonkin löytyy englannin taitoisia, jotta ymmärtää mitä miksi milloin missä-kysymyksiä. Ja monet ovat myös halukkaita puhumaan. Meillä lisäapuna maan "sisälle" pääsemiseen on auttanut myös siellä tehty pieni vapaaehtoistyö yhdessä paikallisten kanssa, mutta paljon olemme saaneet kontakteja sen lisäksi tai ilman sitä.

Hyvää ja antoisaa loppumatkaa sinulle!

t.Kaarina

Käyttäjän lisäys viestiin 22.6.2016 klo 01:47:02 Anterolle siis.

Ja ihan valtavat määräthän Albaniassa on nähtävää, niin historiaa kuin luontoakin.

Ja missä mualla on mahdollista herätä aamulla sikopaimenen lauluun possuilleen kuin albanialaisella rantaniityllä!

PYYKKÖNEN ANTERO 22.06.2016 08:36

Kaarina! Ei minun kuvani nyt ehkä ihan niin kauhea ole Albaniasta, kuin mahdollisesti olet ymmärtänyt. Kokenut olen sielläkin ja erityisesti nyt myös Makedoniassa suurta auttamishalua ja ystävällisyttä yksilötasolla.

Enemmän tarkoitin tuolla ja muillakin vastaavilla jutuilla, että maan tai maiden matkailusta saisi ainakin minun kannaltani katsottuna mukavampaa ja laadukkaampaa, jonka ei välttämättä tarvitsisi tarkoittaa massaturismia, rajoituksia ja tietynlaisen "leiriintymisvapauden" menettämistä ja monikansallisten yritysten invaasioita näihin maihin.

Kuvani muodostui varmaan siitä yleisestä hieman apaattisen oloisesta maan olotilasta, joka kuitenkin oli aistittavissa mielestäni melko vahvana siellä taustalla. Tietysti omaan arviooni saattaa vaikuttaa jo kolmetta viikkoa jatkunut reisaaminen ja sen aiheuttama väsy, sillä kuten tuolla jossain arveltiin, alkumatkasta jouduin ajamaan melko pitkiä matkoja, mutta en enää täällä pääkohdemaissa, jossa matkat ovat olleet inhimillisiä ja olen pyöräillyt paljon alueilla

Matkani tarkoitus - koska on tällainen melko pitkähkö reissu - oli nähdä noita maita, joita en ole ennen nähnyt ja kokea se, mihin yksinreisaavalla on mahdollisuus. Lisäksi en itse tällaisessa tilanteessa ja oudoissa maissa reissatessa ole ehkä niitä aidoimpia puskissa-asujatyyppejä.

Kuten sanoit Albaniassa ja noissa muissakin maissa on ulkoisesti todella upeat puitteet: maisemat ja yksilötasolla myös ihmiset, mutta on siellä roppakaupalla ongelmiakin, jotka johtuvat varmaan maan yhteiskuntajörjestelmän rajuista muutoksista, korruptiosta, eriarvoisuudesta, joka periytyy jo kommunistiselta kaudelta ja ehkä joistain muistakin seikoista.

Historiaan olen joutunut aikanaan tutustumaan ihan kohtuullisessa määrin ja yritän toki nähdä asiat sen kautta. Mutta kun meillä samaan aikaan on muitakin samanlaisen historian kokeneita maita, joissa asiat ovat selvinneet ja selvitetty ja maa on noussut aivan erilaiseen asentoon entiseen verrattuna, odottaisin ehkä hieman enemmän samanlaisia ratkaisuja ja tekoja näiltäkin mailta. Silloin kun maassa on suurimmaksi osaksi kaikki hyvin, hyvässä kunnossa, se näkyy myös monella tapaa kaikkien ihmisten, niiden köyhempienkin, elämässä ja kokonaisuuden yleisilmeessä.

Antoisa kokemus tämä kaiken kaikkiaan on ollut ja kohta taas valitettavasti alkaa se jakso, että mahdollisesti ajelen hieman pitempiä matkoja. HIeman merkit viittaavat sellaiseen!

Kiitos kommentistasi sinulle Kaarina!

AP

SILMUNEN HANNU 22.06.2016 18:27

Jotenkin ymmärrykseni mukaan Albanian monimutkainen historia on kyllä aivan omaa luokkaansa, eikä sen historian loppuvaiheiden 40 vuotinen täydellinen eristys sitä ainakaan helpottanut. yritystähän siellä on paljon, mutta taloudellista kasvua on hidastanut sekin, ettei maan kehnon tilanteen takia sinne ole saatu riittävästi ulkomaista pääomaa.

Tuhatvuotisen historian peruina seurannut verikostokaan ei ole kadonnutta menneisyyttä vaan esim seitsemän vuotta sitten Tiranan keskustan alueella oli talo, minkä ymäri kiersi kävelytie - muut talot sitä korttelista oli purettu kävytien ja puiston alta, mutta tämä yksi sai jäädä paikoilleen nököttämään, sillä siinä asui perhe verikostoa paossa.

Toisaalta Kanunin vanha lakikokoelma, minkä osana olevaan Besa-lupaukseen verikostokin kuuluu, takaa myös turistin hyvän kohtelun ja suojelun, ja sen avulla maan kansallissankari Skanderbeg sai jo 1400 luvulla riitaisat heinopäälliköt yhdistämään voimansa turkkilaisia vihollisia vastaan.

Uskonnot ja uskonnottomat siellä kulkevat aika ihailtavan hyvin käsi kädessä, tyyliin kaikki viettävät joulua ja pääsiäistä samoin kuin ramadaniakin. Edelliskesäisten kesksutelujen perusteella sain sen käsityksen, että suljettujen vuosien aika tavallaan on pakottanut ihmiset osaltaan ymmärtämään toisiaan, mutta toisaalta sen(kin) takia maalta puuttu yhteinen selkeä näky tulevaisuudesta.

Toiset nuo suljetutu vuodet lannistivat, toisista se teki ylettömän oma-aloitteisia.

Mutta paljon siellä on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu aikaiseksi, joskin tavattoman paljon on tehtävää.

t.Kaarina

VALORANTA JUHA 23.06.2016 17:31

Hyvää paluumatkaa Anterolle sekä hyvää juhannusta siellä jossain. Valaiskoon takaisin tuloasi suurten hyper markettien parkkipaikkojen värivalot sekä megalomanisten leirintäalueiden rauhaiset nukkuma hetket.

Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.