Olipa tänään mielenkiintoinen kokemus yrittää tilata kotimaisella kännykkäliittymällä (DNA) laivalippuja kotimaahan. Ollaan nimittäin tällä hetkellä Itävallassa Tirolissa Voldersin kylässä Innsbruckin lähellä ja ajateltiin tilata hyvissä ajoin paluumatka Travemündestä Helsinkiin jonnekin noin viikon päähän.
Soitin ensin omalla kännykälläni laivayhtiöön ja Finnlinesin asiakaspalvelu vastasi normaalisti, mutta he eivät ilmeisesti kuulleet mitään täältä päin, koska hetken huudeltuaan puhelimeen vastannut asiakaspalveluihminen katkaisi linjan. Hetken päästä yritin uudestaan, koska ajattelin, että linjoissa oli joku tilapäinen häiriö. Sama toistui, kuulin selkeästi, kuinka Suomen päässä huudeltiin haloota, mutta mitään ei täältä päin kuulunut sinne.
Sitten päätin vaihtaa puhelinta ihan siinä mielessä, että jospa puhelimessani olisi jotain vikaa ja soitin vaimon puhelimella samaan Finnlinesin palvelunumeroon, mutta sama toistui taas. Kuulin kyllä Finnlinesin vastauksen, mutta siellä päässä ei kuultu minua.
Aikani ongelmaa ihmeteltyäni päätin soittaa Suomeen tutuille ihan yksityisnumeroon ja puhelu yhdistyi täysin normaalisti ja molemmissa päissä kuultiin toisemme. Seuraavaksi vaihdoin paikallisen puhelinoperaattorin verkon toiseksi ja kokeilin josko pelaisi eri verkossa paremmin. Ei pelannut. Ei kummallakaan puhelimella. Eikä yhdelläkään useista saatavilla olevasta verkosta. Kaikkiin tosin ei DNA:n simmikortti edes suostunut kirjautumaan sisään.
Tuossa vaiheessa alkoivat soittajalla lämmöt nousta sen verran korkealle (ulkona 33 astetta) DNA:n liittymän toimivuudesta yhdessä itävaltalaisten operaattoreiden ja Finnlinesin keskuksen kanssa, että päätin marssia leirintäalueen toimistoon ja soitin sieltä lankapuhelimella Finnlinesin lipunmyyntiin. Hommahan alkoi heti toimia ja nyt on liput ostettuna kohti kotimaata. Vaan tavallista kalliimmiksi taisivat tulla nuo liput, kun piti useampaan kertaan jonottaa asiakaspalveluun minuuttitolkulla ilman, että syntyi mitään tulosta!
Joskus se vaan on mentävä vaikean kautta voittoon!
