FINNLINESIN SPECIAL HINNAT JA SÄHKÖPAIKAN SAANTI

Hei, onko jollakin kokemusta miten nuo special hinnat (ei vaihto- eikä peruutusoikeutta) on muuttuneet lähtöpäivän lähestyessä? Syyskuun alussa olisi suunnitteilla lähtö ja nyt hinta on syyskuun normaalihintaa selvästi (n. 25%) halvempi, mutta onko kokemusta että voiko syyskuun alussa saada parempaa special hintaa jos odottaa lähelle lähtöpäivää? Kertoivat myös että sähköpaikka pyritään antamaan (eikä riipu minkä hintaisen paikan ostat), mutta eivät voi sitä luvata.

Onko kenellekään käynyt niin että ei ole sähköpaikkaa saanut?

Onko kokemusta onko laivat syyskuun alussa miten täysiä? Rahtia taitaa aina kulkea ja karvaanareiden vaikutus täyttöasteeseen taitaa olla pieni?

Hyvää kesää ja mukavia reissuja kaikille :))

Jos ei ole kyse ihan jostakin aivan tietystä lähtöpäivästä voi pienentää omaa riskiään vedättämällä varausaikaa. lähelle lähtöpäivää. Mitään ryysistä tuskin tänäkään syksynä tulee. Omaa riskiään voi pienentää myös matkavakuutuksella.

Syyskuussa on voimassa hintakausi 2. ja 1.10 alkaen hintakausi 1. (halvin) Nopean varaajan etuhinnat on ilmoitettu ajalle 15.5.2015-13.2.2016 jona aikana hinnat tuskin laskee.

Sähköä olen aina saanut kun olen pyytänyt. Joskus pitää hieman odottaa , että ehtivät vetää syöttöjohdon, mutta siinä vaiheessa ei enää ole mihinkään kiire.

Kiitos Matti vastauksesta!

En vain ymmärtänyt yhtä lausettasi: "Nopean varaajan etuhinnat on ilmoitettu ajalle 15.5.2015-13.2.2016 jona aikana hinnat tuskin laskee."

Ymmärsin että tämä mainitsemani special hinta on sellainen joka elää varaustilanteen mukaan. Onko tuo nopean varaajan etuhinta joku muu, ja missä ne on ilmoitettu tuolle mainitsemallesi ajanjaksolle?

Linkistä löytyy tieto:

http://www.finnlines.com/laivamatkat/tarjoukset/suomi_saksa_reitin_tarjoukset/helsinki_travemuende_nopean_varaajan_tarjous

@timppa

Kari

Special-hintojen ja Nopean varaajan etu -hinnat on taulukossa alkaen hintoja. Siksi kirjoitin kun kirjoitin.

Mutta en myöskään usko mihinkään syksyn ryysikseen vaan oletan, että kauppaa tullaan käymään noilla taulukon alkaen hinnoilla.

Hei,

kiitos vielä kaikille vastauksista, vaikka olenkin vähän myöhässä jussi kiireiden vuoksi :)

Varasin juuri lipun Naantali-Kapellskär huimaan hintaan 36,57 euroa. Lähtö 25.11.2015 klo 11:00. Auto alle 6 metriä ja kuski, sisältyy 2 ateriaa :-)

Yritän päivittää matkasta blogia http://minimatka.blogspot.fi/

Noita Finnlinesin hintoja kannattaa kysyä tarjouspyyntötyyliin.

Alan pikkuhiljaa uskoa Ahosen Kai´ta näissä hintajutuissa. Näyttää olevan lista, taulukko, special, rutu-hintoja, nopean varaajan etu -hintoja ja sitten niitä muita.

Muuten ei selity joidenkin luettavana pitämieni henkilöiden saamat em. hintoja halvemmat hintatarjoukset.

Finnlinesin Saksan hinnoittelu on kai tuulen suunnasta kiinni. Siinä ei ole mitään logiikkaa ollut sen jälkeen kun Saksan linjalta todellinen kilpailu katosi. Kun kilpaileminen ei tunnu kiinnostavan muita mahdollisia on syytä olettaa että linjajakoa on suoritettu yhtiöiden välillä turhan kilpailun välttämiseksi. Yhdistyksellämme oletan olevan tietoa volyymeistä (tai pitäisi olla) mitä jäsenet ovat käyttäneet aiempina vuosina. Kun liittomme tekee sopimuksia täytyy osata käyttää mm. noita tietoja hintaneuvotteluissa tai sitten jättää sopimus tekemättä koska nuo aiempien vuosien hinnat ja alemmatkin on jostain kautta saanut. Jollei Finnlinesin kanssa päästä sopimukseen neuvottelussa pitää tarjota esim. Ruotsin kautta liikennöiville porkkanaa ettei tehdä sopimusta Finnlinesin kanssa. Yli 20 vuotta mm. ostosopimuksia tehneenä tiedän mikä vaikutus tuollaisella seikalla on. Lisäksi meillä on oma lehti jossa voi esiintuoda neuvottelukulun eri vaiheet ja vastapuolen suhtautumisen. Ei kannata tuijottaa ja esiintuoda Suomi-Saksa.Suomi -linja volyymejä ja isohkoa omistajaa koska neuvottelukumppanina on työpaikkansa puolesta neuvottelevat työntekijät.

Stena-line joka on luultavasti maailman suurin autolautta varustamo on ilmoittanut että heitä ( Stena-line ) ei suuremmalti kiinosta itämeren liikenne (Gotlannista itään, kate kuulemma huono ) niitä reittejä lukuun otaamatta joila Stenalla jo on käytännössä monopoli Lauttahinnat alkavat olla niinkuin vuoro lentoliput , eli vaihtelevat päivittäin kysynnyän mukaan

Stena-linen lauttahinnat kahdessa vuodessa kaksinkertaistuneet Lyybekistä - Latviaan ja viikkoon saa varautua että paikka löytyy as-autolle.Rekkoja siis riittää sillä reitillä riittämiin.

Kun olin aikoinani yhdistyksen (ei caravan) matkailuasiamiehenä yrtin saada alennuksia eri firmoilta, niin vain yksi firma vastasi myöntävästi. Pelkkä suositus käyttää ko. firmaa ei riitä alennuksen atamiseksi. Firmat kysyivät tylysti miksi antaisivat alennusta, kun kauppa käy ilman niitäkin. Finnlinesillä on monopoli Saksan reitillä joten heidän ei tarvitse tinkiä hinnoista minkään järjestön hyväksi.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.11.2015 klo 17:57:56 Näköjään tämä iPhone osaa toistaa viestin ?

On syytä olettaa, että volyymitietoja Saksan reitiltä ei ole. Jos jollain on niin Finnlinesillä jolle tiedot tuottaa tietokonejärjestelmä suoraan. Neuvottele siinä sitten.

Finnlinesin käytös karavaanareita kohtaan ainakin Saksan pään lastaus huomioiden on sellainen, että karavaanarit on vain lastin tilkkeitä. Viime viikon keskiviikkoaamun lastauksessa kaikki henkilöautot ajatettiin laivaan ja jätettiin kolme matkailuautoa kentälle tunniksi. Ylätaso täytettiin uusilla autoilla ja 5 kannen tilkkeeksi sitten ajatettiin kolme matkailuautoa. Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta.

On jopa omakohtaisesti käynyt Travemunden päässä niinkin, että ajatettiin kahdelta aamuyöstä laivaan ja juuri kun olin kaivanut sähköjohdon esille, niin meidät käskettiin ajamaan laivasta takaisin odotuskentälle, ja 15 min kentällä odottelun jälkeen taas takaisin laivaan. Todella fiksua toimintaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.11.2015 klo 18:14:34 Finnlines lähetti 16.11 s-postilla tyytyväisyyskyselyn palveluihinsa liittyen. Tuskin olen ainoa jolla kysely on lähetetty.

Toivon niiden jolle kysely on tullut antavan palautta yhtiölle kokemansa palvelun laadusta.

Meillä on liitto jonka tehtävä pitäisi olla mm. noiden ehtojen neuvottelu - ei pelkkä tarjouksen välittäminen ja hyväksyminen. Kun vastaneuvottelijalla tuo Markun mainitsema usko ja jos vastaus on todella tuollainen niin se olisi julkaistava jäsenille. Oman urani aikana tein tuhansia sopimuksia mutten yhtään tuohon väittämään uskoen välittänyt ehtoja.
Kyllähän vastapuoli tuli seuraavana vuonna nöyränä neuvottelupöytään vaikka kuinka isoja ja suurimman markkinaosuuden omaavia, osa jopa yksinkin markkinoilla. Eikä tuo mainitsemani tapa ole ainoa neuvottelukeino/valtti ja esille tuotava asia. Neuvottelutaito ei ole myötäsyntyistä vaan se on opittava. Siihen liittyy myös vastapuolen intressien tiedostaminen ja niihin etukäteinen valmistautuminen. Myöskin tuo Finnlinesin tapa kävellä vuosittain tekemänsä sopimusen yli ja julkinen liiton neuvottelun häpäiseminen otetaan varmaan vuosittain esiin kuinka paljon edullisemmin todellisuudessa matkoja saa? Samoin hintaerot riippuen lähtömaasta varsinkin edestakaisissa ns samoina tai verrallisina päivinä.

Samanlaista toljailua se on rekkojen lastaaminenkin aina Saksan päässä, lisäksi Traven porukka on milloin milläkin verukkeella lakossa tai usein siellä on jotain mielenilmausta menossa, aina siitä seuraa että lastaaminen on järjetöntä sekoilua. Se on todella mieltä ylentävää, kun olet seisonut siinä lastauskaistalla ilta yhdeksästä ja 2 aikaan yöllä sut viitotaan ajamaan kyytiin... Joskus tuntuu, että tekevät sitä jostain syystä kiusallaan vain saadakseen jonkun viimein hermostumaan, kait se sakemanni siitä jonkun tyydytyksen saa. Ainoa missä lastaus on sujunut, niin silloin kun kreikkalaiset ajoivat rostockista hankoon, siellä ei arvottu auton värin perusteella, kuka ajaa ensin laivaan, vaan koko kaista jonossa kerrallaan sisään. Siitä saisi monessa paikassa ottaa oppia tänäkin päivänä.

Vaikea taitaa "neuvottelijan" tietää paljonko jäseniä liikkuu laivalla kun suuri osa varaa lippunsa käyttämättä "SFC-alennusta" @seppo

Meinaan itsekin mennä vuoden päästä reittiä Naantali - Kapellskär, enkä vähiten siksi että mukaan lähtee kolme koiraani ja Helsinki - Travemunde reitillä koirat maksaa 90 euroa/koira. Espanjaan tai jopa Portugaliin meinaan ajaa. Seuraankin mielenkiinnolla blogia: minimatka/blogspottia.

Kyllä vastapuolen neuvottelijat tietää tasan tarkkaan suuntaansa kuljettujen matkailuautojen ja vaunujen määrän ja erityisesti sen milloin on kuljetettu.

Totta kai Finnlinesin tietojärjestelmiinsä jää siitä merkintä jota tietoa voidaan tilastoida neuvotteluja varten ja hinnoittelulla ohjata asiakaita laivayhtiölle edullisiin aikoihin ja päiviin.

"Kyllä vastapuolen neuvottelijat tietää tasan tarkkaan suuntaansa kuljettujen matkailuautojen ja vaunujen määrän ja erityisesti sen milloin on kuljetettu."

Mistä ihmeestä vastapuolen neuvottelijat tietää kuulunko SFC:iin jos olen tilanut liput muulla tunnuksella kuin SFC ? @seppo

Laivojen lastauksista minulla on se käsitys että laivalla on joku lastauksesta vastaava ( perämies ) joka tuntee laivan kapasiteetin ja hänellä on maissa apulaisia jotka kertovat autojen lukumäärän ja auto tyypit.

Laivan kapasiiteetti on joku metrimäärä kansitilaa ja autot ovat tyypistä riippuen eri pituisia Kun lastaus perämies tietää paljonko yksikköjä on laiturilla ja mitä tyyppejä ne ovat niin oletan että on olemassa apuvälineitä jotka kertovat paljonko metrejä menee ja mikä mihinkin sijoitetaan .

Ei tämän pitäisi olla kovin vaikeaa ja olen Viikingillä esimerkiksi nähnyt että lastaus sujuu varsin sujuvasti ja nopeasti , Travesta olen kuullut noita juttuja aikaisemminkin , enkä todella voi ymmärtää miksi se siellä olisi vaikeampaa kuin muualla (Traven ja Malmön laivojen kaistametrit ovat 4216 metriä Naantalin laivojen 2200 metriä )

Se neuvotten tulee olla avointa peliä tietojen vaihtamisen osalta. Ainakin osittain. Voi kysyä perusteluja salaamiselle jos liikekumppani salaa osia tiedoista joita toisella ei ole. Ei ne tiedot ole laivayhtiön osalta strategisia liikesalaisuuksia koska kuitenkin lysy on yhteisestä intressiryhmästä.

Laivayhtiön hinta- ja alennusmekanismi on rakennettu niin, että jo se jakaa käyttäjiä eri käyttäjäryhmiin automaatiisesti.

-laivayhtiö tietää aina kokonaisvolyymin -paljonko m-ajoneuvoja kuljetettu yhteensä jakautuen m-auto/m-vaunu+auto -onko tilaaja SFC-jäsen vai ei -onko tilaaja rutusakin jäsen vai -onko tilaaja Finnlinesin Star Clubin jäsen vai -onko tilaaja Autoliton jäsen -johonkin muuhun/muihin alennusryhmään kuuluva -laivayhtiö tietää myös sen mistä päin Suomea olevista asiakasrakenne muodostuu -muut tilaajat

En tiedä miten kukin matkojaan tilaa mutta SF-Caravanin jäsenelle ei ole etua siitä, että tilaa ns. villinä ts. tieto tallentuu jo tilauksen yhteydessä.

Loput on sitten muita. Finnlines tietää asiakasrakenteensa hyvin tarkkaan. Se on sitten eri asia antaako se tietoja siitä vastapuolen neuvottelijoiden käyttöön

Helsingin ja Travemunden välisen kokonaisvolyymin saa selville halutessaan Helsingin sataman ja Liikenneviraston satamia koskevista tilastoista.

Käyttäjän lisäys viestiin 22.11.2015 klo 12:04:44 Ro-ro on erilainen lastattava kun vaikka Ruotsin lautta.

Pelkästään irtoperien suuri määrä muuttaa koko lastauksen luonteen ja erityisesti se, että irtoperiä kuljetaan myös 7. kannella, joka on rampin takana.

Näyttää, että jotain tapahtuu Finnlinesin(kin) matkaehdoissa. Aikanaan kun vielä käytin Finnlinesia ( en muista kuinka kauan sitten) oli muutoksen hinta 20€/ HENKILÖ. Nyt näkyy olevan "Alle 30 päivää ennen matkaa tehdyt muutokset, jotka eivät vaikuta matkan hintaan, 30 euron muutoskulut per LÄHTÖ". Aikanaan ihmettelin tätä, että miten henkilölukumäärä vaikuttaa varaukseen, kun kaikki ovat samassa varauksessa. Samalla enterin painalluksella siirtyvät kaikki inehmot uuteen lähtöön.

Se ro-ro lastaus on justiinsa samanlaista oli se ruåttin lautta vai muutamaa kantta isompi. Kyse on vain viitseliäisyydestä. Otetaanko pari ukkoa välillä toiselle kannelle toisiin hommiin vai ei. Lastiperämiehestä (försti) se kiinni on, ja välitetäänkö muutaman karavaanarin mukavuudesta huitsin kukkua vai ei. Yleensä ei merkkaa styyrille yhtään mitään jos siellä jokunen karavaanarikäppänä odottelee jonkun tunnin. Kunhan varustamo tienaa muutaman puolen tuntia ylitöitä tai muuten työaikaa. He eivät ajattele meidän mukavuuttamme pätkääkään kunhan oma ylityö ym. statistiikka vaan pysyy mahdollisimman matalana.Karavaanarit käyttää kuitenkin niin vähän metrejä verrattuna varsinaiseen lastiin että euurta päänsärkyä ei oteta meidän takia. (tulikohan vähän toistoa).

Huomioitko metrihinnan kun sanoit että täytämme vähän metrejä. Perien ja muiden rahtien metrihinta oli ainakin silloin kun tilasin niitä "aivan eri planeetalta" vaikka tarvitsimme vain muutaman kerran vuodessa yhdelle pitkälle rekalle.
Silloin maksoin auto+vaunu edestakaisin Traveen halvimmillaan tuplahinnan erittäin pitkään rekkaan verrattuna (kuljetimme maksimissa 18 m pitkää tavaraa). Yhdistelmäni oli muistaakseni n. 12 m pitkä.

Noinkuin sinä kirjoitat, minäkin olen sen ymmärtänyt Seppo , Olen kulkenut Ro-Ro :illa Naantalista ,Malmösta Trelleborgista , Göteborgita ja Rostockista mm, eikä ole ollut mitään ongelmia lastauksessa Travessa ei myskään ole ollut ongelmia kun olen kulkenut Trave-Malmö reitilla , Siis mikähän mättää Trave-Helsinki lautoilla ?

Minä oon ollu töissä sekä roroilla että lautoilla kipinänä.

SUORA LAINAUS Finnlines sin s-postista...26.11.2015

"Nyt on myös tullut iso muutos koskien RUTU- lähdön ehdot:

varauksessa ei ole muutos eikä peruutusoikeutta maksu suoritetaan heti varauksen yhteydessä" Miten ny suu pannaan. Heikki

Eihän se ro-ro -aluksen lastaus yhtä helppoa kun omalla moottorilla kulkevien rekkojen ruotsinlautaan ja vallankin kun ei käytetä keulaporttia purussa ja irtoperiä on paljon ja jopa 7. kannella rampin takana.

Mutta aivan hyvin varustamo voisi hoitaa karavaanareja koskien asian toisinkin. Kiusanteon maku jää suuhun Saksan pään lastauksesta.

Eihän se muuta tarvitsisi kun, että henkilöautopuolen lähtöselvitys suljetaan klo 22.00 ja 7. kannelle menevät h-autot ja m-autot ajatetaan laivaan heti 22.00 jälkeen. Siinä jää vielä 4 1/2 tuntia aikaa lastata laivaa ennen laivan lähtöä.

Tilanne voi kuitenkin vielä vaikeutua, jos taloustilanne paranee. Kynnys asettaa toinen laivapari liikenteeseen on monopolifirmalla korkea. Kansin täytösaste kun ratkaisee pelin.

Kyllä tuo Traven lastaustapa ja aikataulut ovat sellaisia ettei karavaanareita juurikaan ajatella. Liittomme matkailuihmiset ovat varmaankin harkinneet ottaa tämän asemamme laivayhtiön kanssa esille. Ei liene karavaanareille mikään ongelma (ainakaan suurimmalle osalle) että pääosin tälläisen lomamatkailun aikataulu olisi sellainen että olisi selvästi kaksi sisäänottoa.
Ensimmäinen inhimillisenä aikana illalla ja se toinen (jos on pakko olla) juuri ennen lähtöä. Ei siellä laivalla lähtöiltana ole juurikaan tekemistä muuten kuin lepäilyyn tai tuhlata rahaa syömiseen ja ostoskeluun, mutta sehän ei yhtiötä kiinnosta kun tuo monopoliasema suo mahdollisuuden näihin vanhanaikaisiin surkeisiin karjakuljetuksiin. Olen edelleen sitä mieltä että liiton puolesta ei enää huonoja sopimuksia ja neuvottelutuloksista ja neuvotteluhengestä raportit jäsenistölle lehtemme kautta ja kukin jäsen voi sen jälkeen tehdä omat sopimuksensa ja valintansa kulkutavalle ja -reiteille tai käyttää niitä lukuisia muita sopimuksia joita laivayhtiö edullisemmin tarjoaa.

Huvittavaa ajanvietettä lueskella näitä juttuja, porukka viettää monta kuukautta etelässä ja siinä välillä, ja sitten on helvetillnen poru , kun joutuu pari tuntia odottamaan satamassa laivaan pääsyä. Se on kuitenkin vain pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa tuo suurempi karavaaniporukka liikkeellä noilla laivoilla, joten aika selvä juttu, että nuo rahtihommat menee meidän edelle. Ja kyllä se on eri juttu lastata Ruotsin laivaa ja ro-ro alusta. Toinen on läpiajolaiva ja toinen ei. Toisessa on irtoperiä paljon monessa kerroksessa, toisessa ei. Ei ne kiusallaan karavaanareita pidä siellä rannalla, uskokaa mitä uskotte. Keväällä taas jonotetaan laivaan, muttei itketä, sinne päästään kuitenkin. Hyvää talvea itse kullekkin ja ei murehdita laivaan pääsyä, kaikki on vissiin päässy sinne kuitenkin-

Jorma

Voi kun joskus olisikin selvinnyt parilla tunnilla. Huonoimmillaan laivaan vasta juuri ennen lähtöaikaa. Kyse ei olekaan niin siitä odottamisesta vaan idiootin määrittelemästä lastausjärjestyksestä. Nuo kyseessä olevat matkailukulkuneuvot ja muut ylös tulevat saa lastattua reilussa puolessa tunnissa.ja samaan aikaan kun alakertaa lastataan. Jos pelätään ongelmista yhtäaikaisesta lastauksesta ei esim. kymmenen "pikkuauton" otto ylös vie viittä minuuttia enempää. Saavat asetella siellä ihan rauhassa sitten niitä paikoilleen. Sen jälkeen ja samanaikaisesti voi taas hurjastella perien kanssa alakertaan.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.11.2015 klo 09:54:21 Oman työajan aikaan kuljin sinne pari kertaa vuodessa karavaanina vain kahdeksi kolmeksi viikoksi että on niitä edelleenkin vain lyhytlomalaisia - kesnties suuri osakin.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.11.2015 klo 09:55:39 Miksiköhän tuota ongelmaa ei ole Vuosaaressa? Siellä riittää yleensä pari tuntia.

"Miksiköhän tuota ongelmaa ei ole Vuosaaressa? Siellä riittää yleensä pari tuntia."

No Vuosaaressa eivät lähtiät ole klo 5 aamulla odottamassa koska se laiva tulee sieltä.

Jos laiva lähtee aamuyöllä tai n. klo 3 tutkipa moniko siellä on enemmän kuin 7 tuntia ennen lähtöaikaa.
Liikun kotiapäin yleensä ennen 15.6. ja tulen satamaan noin klo 19. Silloin siellä on max noin 20 odottajaa joista suurin osa on tullut aivan hetkeä aiemmin.
Itse en pidä hämärässä/pimeässä ajamisesta siksi en jätä tuloa siten että odotusajaksi tulisi vain 3-4 tuntia. Lisäksi tuo aikainen tulo antaa pelivaraa jos jotain sattuisi loppumatkalla, tosin ei ole koskaan sattunut. Olet varmaan sitä mieltä että asia on hyvin hoidettu Travemundessä, tuntuu että suurin osa kirjoittajista on eri mieltä. Ja ne "viideltä tulijat" yöpyvät aamun ja päivän satamassa, kukin tapojensa mukaan.

Kyllähän se varmaan tuntuu pitkältä odotukselta jos on satamassa jonottamassa laivaan pääsyä 2-3 tuntia ennenkuin laiva edes on tullut satamaan. Finnlinesin ohjeista kopioitu

Laivan lastaus alkaa noin klo 23:30. Otathan huomioon, että yli 2,1 m korkeat ajoneuvot pysäköidään toiselle autokannelle kuin niitä matalammat ajoneuvot, ja ne lastataan matalia ajoneuvoja myöhemmin. Suosittelemme korkeiden ajoneuvojen haltijoiden tulemaan tästä syystä lähtöselvitykseen aikaisintaan klo 23.

Se kun pitää vielä purkaakin ennenkuin sinne kiireisiä karavaanareita voiottaa sisään. Ja kai ne hyttien siivoukset yms. sellainen pitää hoitaa ensin.

Joku tuossa mainitsi että siellä on jatkuvasti jotain lakkoilua yms, eiköhän sentään suomen päässä ole paljon useammin lakkoilua, jos ei muuten niin tukilakkoillaan. Ja viimeismpänä, muttei kenties vähäisimpänä seikkana, että tuo laiva on suomen päässä satamassa 8 tuntia. Travessa 5-5,5 tuntia. Että kummassa päässä se olikaan se tehokkaampi purku ja lastaus. Taitaa vaan olla porukalla jo kiire kotiin ja sentakia tuo odottelu tuntuu ikävältä.

jorma

Kyllä tuohon liittyyn yleensä myös se että liikenneruuhkat ym staut ovat Saksassa mahdollisempia kuin Suomessa.eli on vaikeampi ennustettavuus saapumisajasta satamaan. No sehän ei ole laivayhtiön vika. Tuota lastausta on vaikea käsittää kun usein siellä laivaa lastattaessa on selviä taukoja ja on syytä muistaa että Travessa on ollut kaksi lastausramppia joista vain yhtä käytetään kerrallaan ellei ole muuttunut. Tuon satamalaiturilla olevan herran käytöskin on joskus ollut herrakansan käytöstä tai sitten vaan väsynyt itsekin tehottomuuteen. Tosin hän saa tämän Suomen herrakansan pitkästymisen moitteet. Laiva on ainakin niinä kulkuaikoina kun kuljen ollut viime vuosi hyvin tyhjä hyttien osalta eli siivousväki poistuu volkkarillaan jo illalla aikaisin usein jo ennen kymmentä eli parin tuntia laivan saapumisesta. Yksi asia on edelleen epäselvä eli kun sinne pikkuautojen ja karavaanareiden taakse ei tule enää lastausta miksei sieltä ylhäältä perältä voisi aloittaa ja ajaa ne perät viimeiseksi sinne alakertaan ja ylätakakannelle?
Niissähän ei pitäisi olla ihmisiä ellei sitten maahanmuuttajia. Niitäkin on tutkittu viime vuosina ja aikoina mutta ei ole ainakaan näkynyt uutisia että olisivat pitkästyneet lastin joukossa.

" siivousväki poistuu volkkarillaan jo illalla aikaisin usein jo ennen kymmentä eli parin tuntia laivan saapumisesta."

Eikös laivan saapumisaikataulu ole 21.30.

Useimmiten minä olen ollut tuohon aikaan jo Ivendorfissa.
Paitsi silloin kun lähdetään jo alunperin myöhässä. Huomioi talviaikataulut jos ne ovat poikkeavat huhti-toukokuussa sekä matkalaismäärät. Viimeksikin 2 yhdistelmää ja viisi autoa sekä henkilöautot. Voihan nuo aikataulut muuttua myöhemmäksi. Viime kesänä en mennyt hintatason vuoksi tuota kautta. Kun laiva on jostain syystä saapunut myöhässä on tarjottu yösijaa laivassa aina aamu seitsemään saakka jonka jälkeen ulosajo. Tosin vain pari kertaa. En tiedä milloin ko vuorojen paluu Suomeen alkoi.

Käyttäjän lisäys viestiin 28.11.2015 klo 15:43:15 Matka-ajat ovat muuttuneet, muistaakseni aiemmin oltiin yleensä pian klo 20 jälkeen Travessa (Saksan aikaa).

En tiedä koska ovat muuttuneet, viimeisen neljän vuoden aikana olen kulkenut tuota väliä loka, touko, ja kesäkuussa ja aina ollut saapumisaika tuo sama 21.30-22.00 välillä.

Kun aiemmin sanoin, että m-autoja käytetään tilkkeenä, niin todella tehdään. Kun keulaporttia ei käytetä niin eteen jäävä mutka (5. kansi) johon ei rekat sovi täytetään tarvittaessa matkailuautoilla. Niin kävi minullekin ja parille muulle vaanarille pari viikkoa sitten.

Siksi me siellä kentällä oltiin tunti muiden jälkeen odottamassa tilkkeeksi pääsyä.

Ja jos oikein huono tuuri käy voi olla viimeinen jolla täytetään perän turvaportin ja viimeisen rekan väliin jäävä tila (johon ei enää rekka sovi). Ylevä tunne kun saa ajaa kahden jälkeen viimeisenä laivaan.

On minulla ollut hyvä tuuri kun on tultu etuajassa vaikka kellonikin on ollut paikallisajassa. Aloitin liikkumisen Eurooppaan jo "vanhojen laivojen" siis siihen aikaan kun autolautat ottivatt alle 100 turistia. Niissä laivoissa oli tunnelmaa. Usein joutui peruuttaen menemään laivaan. Silloinkin otettiin karavaanarit viimeksi sisään mutta siitä oli se etu että pääsi ensimmäisenä ulos. Rekat pantiin käyntiin ajoissa jotta saivat paineet riittäväksi. Varttitunnin kuluttua koko kansi oli täynnä pakokaasuja ja savuja. Ruokailu: Jos ei ilmestynyt ruoka-aikaan syömään tultiin joskus hakemaan jopa hytistä ja kokki oli usein ruokailun alkaessa ruokasalissa kertomassa ruuasta. Kaipa niiltä ajoilta on jäänyt muisto ja ajatus hyvästä laivamatkasta. Siksi nykyinen "halpamatka" ja muukin on kurjaa - vain välttämätön paha jos ei viitsi itse ajaa.

On niistä ajoista edistytty. Nyt ruuillakin on meno-paluu -lippu.