Hirveä onnettomuus Saksassa

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/rekka-murskasi-asuntoauton-suomalaispariskunta-kuoli-saksassa/5015960

Syvä osanottoni uhrien omaisille ja ystäville

Jukka

Huh huh. Osaanotto täältäkin jos oli palstalaisille tuttu pariskunta. Muutama viikko sitten tultiin samoja paikkoja

Kirjoitin tästä viestin jäsenkeskusteluun tänään noin klo 13.40 otsikkona 'Hannoverin kuolonkolari', mutta en näe sitä siellä enää. Siinä vain kysyin, tietääkö joku, olivatko onnettomuuden uhrit tällä foorumilla tutuiksi tulleita.

Eräs entinen työkaverini perheineen pelastui kerran täpärästi henkilöautollaan samankaltaisesta tilanteesta Saksassa: Mutkan takaa paljastui seisovan jonon pää. Hän väisti penkalle välttääkseen peräänajon. Seuraava auto ajoi täydellä vauhdilla jonon perään. Ruumiita siinäkin tuli.

Onkohan näitä mautonta laitella tälläisessä tapauksessa. No, on siinä tietoa tapahtuneesta.

Siinä lähtikin seinät autosta seuraavan auton lavan ympärille. http://www.haz.de/Nachrichten/Der-Norden/Fotostrecken-Der-Norden/Finnisches-Paar-stirbt-bei-Unfall-auf-A352#p6

http://www.bild.de/regional/hannover/lkw-crash/lkw-crash-mit-wohnwagen-40621940.bild.html

@timppa

Olikohan suomalainen kuljettaja muistanut laittaa hätävilkut päälle ollessaan pysähtyneessä jonossa viimeisenä? Suomessahan se ei ole tapana, mutta Saksassa pitää tietääkseni niin tehdä. Takana tuleva tajuaa liian myöhään jonon seisovan paikallaan, jos hätävilkut ei vilku.

Timo, sitäpä ei tiedetä. Itse käytän aina staun äkkipysäyksissä hätävilkkuja. Ujuttaudun kaistan reunalle ja käännän etupyörät valmiiksi pientareen suuntaan. Vielä jätän 10 metrin raon edellä vilkuttavaan. Niin monet ketjukolarit on vahingoitta koettu, että jotain pystyy ja osaa ennakoida. Vaan ei kaikkea ..

Myös vähänkin isommassa monikaistaisessa kiertoliittymässä laitan aina hätävilkut muita varoittamaan, sillä niissä ympyröissä mulle aika usein sattuu virheitä, mistä kiukkuisia tööttiinojailuja. Onpahan mukavampi hissunkissun katsella se oikea Ausfahrtti, nimittäin navit sekoilevat hiljaa ajaessa, ja usein joutuu tekemään toisen kierroksen, että ehtii kyltistä varmistamaan oikean poistumisväylän, ja vielä ryhmittyäkin suunnilleen oikein- mutta ainakin kolareitta ennen rinkulan taaksejättöäkin.

Nyt kun perässä muuten vaivatta kulkeva Smarttitraisku joskus pakottaa kolmosella ryömimään ylämäkiä, niin silloinkin käytän huomiovilkkuja, joiksi niitä voisi ruveta kutsumaan.

Timppa, opiksi nuo kuvat ovat, ja muistutukseksi etäisyyksien huolehtimisesta.

Käyttäjän lisäys viestiin 22.4.2015 klo 13:27:17 Pitkän saksankielen lukeneena, ja aikuisikänä ko kieltä aktiivisesti puhuneena yllätyin Timpan linkin kautta viidestä minulle uusista sanoista.

Zermalmen, zerquetschen, zerfetzen, Horror-Unfall ja se peräänjanut kuski oli saksaksi Schattelzugfahrer.

Kuukkeloidahan nämä pitää, oppia sekin.

Käyttäjän lisäys viestiin 22.4.2015 klo 13:34:56 Kuukkelin suomennokset samassa järjestyksessä :

Murskata, murskata, raastaa, kauhu-onnettomuus, traktorin kuljettaja ( ? )

Google löytää valokuvin varustetun selityksen käsitteelle Sattelzug. Se on vetoauton ja puoliperävaunun muodostama kokonaisuus. Sattel on varmaankin se vetoauton osa, jonka päällä puoliperävaunun etupää lepää.

Käyttäjän lisäys viestiin 22.4.2015 klo 14:58:19 der Sattel = satula

WSOY sanakirja kertoo Sattelzug on rekka-auto.

Eikö Suomessa sanota rekka-autoiksi kaikenlaisia yhdistelmiä? Tuo "Sattelzug" tarkoittaa vain ja nimenomaan puoliperävaunullista rekka-autoa. Yleisempi termi on "Fernlastzug". Se on siis pitkän matkan liikenteessä oleva kuorma-auto, jossa on vetoauton perässä puoliperävaunu tai täysperävaunu. Vastaavasti rekkakuski on "der Fernlastwagenfahrer" tai lyhyesti "der Fernfahrer", mikä korostaa matkan pituutta (fern = kaukainen).

Käytännön nykysaksan puhekielessä käytetään rekoista yleisnimeä LKW, rekkakuski on LKW-Fahrer. LastKraftWagen, elkaavee. PKW on nykyisin edelleen PKW tai das Auto. Siis henkilöauto, PersonenKraftWagen, peekaavee. Liikennemerkeissä on useimmiten kuvasymbolit.

Telkku oli vielä tällä vuosituhannellakin pitkään das Fernsehgerät, nyt se on TV ,teefau downloaden yleistyy, samoin monet nettitermit englandisiertuvat.

Samoinhan se on sveduissa ja Suomessakin.Kieli muuttuu koko ajan, osin ihan luontevasti, huomaamatta.

Vähän aiheeseen, kun tullaan San Sebastianista Espanjasta, Ranskaan Biarrizin baanalle, niin siellä liikennemerkein ohjataa rekat reunakaistalle ja rajoitus on 80 kmh. Ja sitä noudatetaan. Kameravalvonta pelaa, ja pienikin todellisen 80 kmh nopeuden ylityksestä seuraa isohko sakko. Soisin tämän yleistyvän muuallekin, vaikka kuskit siitä eivät takuulla tykkää.

Joo , kyllä minä olin jo 70 luvulla LKW - Fahrer , kun Saksan polliisit sakottelivat !

Viime toukokuussa palatessamme Kroatiasta Italian kautta Itavaltaan jouduimme ajamaan idästä länteen kulkevaa A4-moottoritietä. Kaksi kaistaa menosuuntaan ja aivan täynnä rekkoja niin että oli vaikeaa päästä rampista ulos. Rekat ajoivat navin mukaan 93-nopeutta ja aivan peräkkäin niin että väliä oli tuskin rekallinen.Jos sinne väliin olisi joutunut hengenvaara oli käsin kosketeltavissa. Pahuksen vaikeaa oli vasemmallakaan pitkään viipyä, kun takapuskurissa oli koko ajan Porsche kiinni. 50 km sitä kestimme ja sitten ulos stradalta. Että tällaisia kokemuksia.

Jukka Hänninen kirjoitti: "Käytännön nykysaksan puhekielessä käytetään rekoista yleisnimeä LKW, rekkakuski on LKW-Fahrer. LastKraftWagen, elkaavee."

Eikö jokaisen kuorma-auton kuljettaja ole LKW-Fahrer, siis vaikka ajaisi vain kaupungissa jakeluautoa?

Jukka tietää, miten siellä käytännössä puhutaan. Ihan sanakirjan perusteella lienee niin, että jokainen kuorma-auto on LKW. Jos halutaan täsmentää, että kysymys on rekka-autosta eikä jakeluautosta, voidaan sanoa esim. Lastzug tai Fernlastzug. Jos halutaan korostaa, että kysymys on nimenomaan puoliperävaunullisesta rekka-autosta, voidaan käyttää sanaa Sattelzug (jonka sananmukainen käännös olisi satulajuna).

Englanninkieliset sanat tunkevat kaikkiin kieliin. Saksassa ne lausutaan kuulemma englantilaiseen tapaan päinvastoin kuin Suomessa, missä ne usein lausutaan suomalaisittain. Esim. WiFi sanottaisiin siellä ehkä "vaifai", kun se Suomessa sanotaan usein "vifi". Venäjällä on hauskin käytäntö. Siellä nimittäin vieraskieliset sanat ja nimet kirjoitetaan siten kuin ne alkuperäiskielessä lausutaan. Esim. "Eau de Cologne" kirjoitetaan venäjäksi Odekolon.