Pakollisia kortteja matkalle

Monenkohanlaisia kortteja tarvitaan, kun rouvan kanssa lähdetään Ruotsin ja Tanskan poikki Saksaan autoilemaan? Karavaanarikortti tietysti ja low season-aikaan ACSI card, mutta sitten tulevat kaikenmaailman Skandinavia camping card, Camping key, Tanskassa taas joku omansa ja Saksassa tietysti. Mitä hyötyä matkaajalle näistä muista ihan oikeasti on.? Ei se minusta hjyöty ole, jos voi maksaa vasta lähteissään; ei minun rahani siellä alueella lisäänny. Onko joku ihan oikeasti saanut näiden korttien mukana tulevan vastuuvakuutuksen kautta korvauksia aiheuttamistaan vahingoista? Minusta nämä ovat ihan puhdasta rahastamista - siis aivan kuin tietullit

Olen aika montaa reissua tehnyt ja mukana on vain -ajokortti -maksukortti (visa) -Eurooppalainen sairaanhoitokortti (saa Kelasta) -SF-Caravanin jäsenkortti (respaan pantiksi jos pyytävät) -matkavakuutuskortti.

Sekä -passi -creen card

Samaa mieltä. Vähemmän olen reissannut kuin Matti, mutta noilla samoilla korteilla on pärjätty tähän asti. Nyttemmin olen passinkin vaihtanut henkilökorttiin.

Välillä hieman huvittaa nämä jokavuotiset korttikeskustelut, kuinka esim. Ruotsissa on kuulemma pakko olla joku leirintäkortti. En tiedä, ehkä pitääkin?Toissakesänä ajettiin Ruotsin läpi Malmöstä Tornioon majoittuen matkan varrella välillä puskassa, välillä kämppäreillä. Vasta Luulajassa piti ekan kerran vaihtaa aiottu yöpaikka toiseen kun kämppärille ei päässytkään ilman jotain kamping-korttia.

Matin lista on riittävä paitsi että Green Card ei ole voimassa EU-alueella, toisin sanoen auton rekisteriote toimii EU:ssa kuten Green Card PS! vahinkoilmoitus planketteja eri kielillä saa vakuutusyhtiöltä pyytämällä.

On eri asia onko joku asia pakollinen vai ei, jos se on hyödyllinen. Rekisteriotteessa oleva vaikka IF ei paljon kerro vaikka ranskalaiselle.

Creen Card taas kertoo heti. että ko. autolla on voimassa oleva liikennevakuutus.

Siksi olen suositellut sen hankkimista ennen matkaa omasta vakuutusyhtiöstä, ja vallankaan kun se ei mitään maksa.

Mulle on CKE ollut nimenomaan hyödyllinen. Yli kaksikymmentä vuotta olen reissannut ilman kortteja mutta nyt muutaman vuoden ajan olen CKE:n hankkinut Ruotsissa leiriytymisen vuoksi ja siksi että se on riittänyt keskisessä euroopassa respaan passin näytön sijasta.
Aurinkolipan taskusta se helpompi kaivaa kuin passit lukitusta poksista.

Nykyään se on yhteistyössä ADAC:n kanssa ja kaikki edut ovat yhteneväiset. http://www.adac-shop.de/Vignetten/Camping-Key-Europe-CKE.html

@timppa

CKE-logolla varustettu kortti tulee ilman eri maksua ja todennäköisesti ilman vakuutusta myös ADAC:in Führer-kirjojen ja niitä vastaavien älypuhelin/tablettisovellusten mukana.

No tämähän on hyvä vastaus - kiitos!

Kokemus on osoittanut, että mutkittelevalla matkalla Tallinnan kautta Kroatian seuduille ja takaisin CCI on se kortti. Oli viime kerralla myös ACSI kokeeksi, mutta kokeiluun se jää meille tarpeettomana. Ja siksi toiseksi, Green Card ei auton lokerossa mitään pyydä, se tunnetaan aivan samoin kuin passi on aina passi. Kustannukset siis kaikkiaan kymppi per kesä, niin kai se kortin hinta oli.

Ei kesällä Keski-Euroopan sesonkiaikana ACSI-alennuskortilla tee mitään. Mutta ruuhkakauden ulkopuolella ACSI-kortilla yöpyy täyden palvelun leirintäalueilla 12-18 euroa per yö. Ilman korttia hinta on melkein tuplat. Pari vuotta sitten meillä oli France passion-kortti, jolla sai yöpyä ilmaiseksi ranskalaisilla viinitiloilla. Vaikka ostopakkoa ei ollut, niin yleensä tuli ostettua laatikollinen viiniä jokaiselta viinitilalta. Noita viinejä riitti sitten Suomessa vuodeksi ja yleensä ne olivat laatuviinejä. .Ainoa huono puoli noissa viinitilayöpymisissä oli se, että tilat sijaitsivat vähän sivussa idyllisistä pikku kylistä, joten pyöräilymatkaa kertyi vähän enemmän. Noista korteista vielä. Olemme yleensä tulleet kevätreissulta Euroopasta Ruotsin kautta ja yöpyneet muutaman yön Ruotsin leirintäalueilla. Näissä on pakko ostaa camping Key-card, jos meinaat jäädä alueelle. .Toisaalta, jos hankkii saksalaisen Stellplatz-Fuhrerin, niin sen mukana tulee ADAC-kortti, joka sisältää myös tuon Camping Key-kortin.

Tuosta ACSI-kortista ollaan montaa mieltä. Kun itse liikun aina matalasesongin aikaan Euroopassa en ole löytänyt sille käyttöä. Kokeillut olen. Onpa käynyt niinkin, että kun olen sen respassa esittänyt, niin on sanottu kun pistät kortin pussiisi niin saata halvemmalla ja paremman paikan.

Kortin markkinointiin liittyy piirteitä joista en oikein tykkää. Kohteen vuorokausihintana käytetään kohteen korkean sesongin hintaa ja annetaan ymmärtää, että meidän kortilla saat saman vaikka 16 eurolla. Eihän se ole mahdollista, camping-alueet on kaupallisia yrityksiä.

Monilla camping-alueilla ACSI-paikkoja on vain matalan sesongin aikaan. Kaikki alueen paikat ei suinkaan ole ACSI-paikkoja Monella alueella olevat ACSI-paikat on ns. "kehitysaluepaikkoja" Jos alue täytyy normaalihinnan maksavista, niin asiakkaalle ilmoitetaan, että ACSI-paikkoja ei ole, vaikka olisikin. Monet alueet kertovat, että hinnassa on jo huomioitu ACSI-alennus, kortilla ei enää mitään lisäalennusta saa. Kauden sisällä juhlapyhät voi katkaista paikan ACSI-hinnoittelun jne.

Taitaa olla kuitenkin vähiin jäänyt kokeilut kun on noin kummallisia kokemuksia.

Portugali on mun kokemusten mukaan ainoa maa jossa ASCI-kortista ei ole hyötyä, siellähän kämppärihinnat ovat kympin paikkeilla.

ACSI:n nettisivulla käytetään viitehintaa joka ei ole realistinen, tämä on totta. Kämppärien omilta sivuilta näkee oikeat hinnat ja voi verrata niitä kortin hintoihin.

Millään kämppärillä en ole nähnyt erikseen ACSI paikkoja, joissain paikoissa voivat ohjata pieneen parselaan. Jos alueella on tilaa pääsee sinne korttihinnalla aivan yhtä hyvin kuin ilmankin. Ei alue voi kertoa eri tietoa hinnasta joka on painettu oppaaseen. Hinta on 12,14,16, tai 18 €, sillä selvä, ja sähkö kuuluu aina hintaan.

Espanjassakin, vaikka kämppärit ovat melko edullisia parhaimmillaan kolmessa yössä kortti maksaa itsensä takaisin.

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 24.2.2015 klo 12:56:28 Balttiassa kortti ei tietenkään toimi.

Olkoon minun puheeni ja kokemukseni mitätön.

Mutta miettikää asiaa camping-alueen pitäjän kannalta. Tiskille tulee asiakas joka esittää pahvin palan, jonka joku firma on toisessa maassa myynyt ja sanoo, että tällä läpyskällä pitäisi saada paikka kun paikka vaikka 14 tai 16 euron hintaa, ja samaan aikaan on muitakin tulijoita.

Minä selvisin Matti siitä viime syksyisestä Espanjan reissusta yhdellä kortilla, Visalla, mitään muuta ei tarvinnut käyttää, vaikka niitä pussi pullollaan on.

Totta kai selviää ilman kortteja. Minä taasen syksyn reissulla yövyin 45 eri paikassa aika monella systeemillä. Kyllä se kämppärille meno sillä kortilla oikein hyvin onnistuu.

Koskas olet Matti viimeksi ACSI-korttia käyttänyt?

@timppa

Matin kanssa samaa mielipuolta ACSI kortista. Viime talvena itä europan puolelta espanjaan ja portugaliin, omat tarjoukset kaikilla alueilla halvemmat tai saman hintaiset kuin acsin kortilla. Olen huomannut saman tilanteen muulloinkin matalalla kaudella, joten ei jatkoon.

Viime keväänä Gardalla. Kahdellakin eri alueella. Oli niin huonoja ACSI-paikkoja tarjolla, että sanoin kiitos ei.

Tässä yksi 5 tähden alue Espanjan Valenciasta, jossa Visalla maksettaessa Silver pitc (keskikokoinen paikka), m-auto. kaksi aikuista ja sähkö 10 A maksoi viime syksynä 14,30 euroa/vrk.

http://www.torrelasal2.com/en/

Eipä kortti olekkaan tarkoitettu pitkään majoittuville, on selvää että kuukauden tarjoukset menevät alle kortin hintojen.

Sveitsissä taisin syksyllä saada isoimman kerta-alen. Paikkaa en muista.

@timppa

Jos on lääkkeitä joita pitää käyttää,niin on hyvä olla resptit mukana.

Jos joutuu tullin kanssa tekemisiin niin pääsee vähemmällä kun paprut mukana.

Käyttäjän lisäys viestiin 24.2.2015 klo 13:18:39 Ainakin kopio respteistä.

Nykyisin lääkäreillä on valmiina tiedostoissaan ko. paperi jossa luetellaan lääkkeet siten että ei ongelmia tulleissa. Lisäksi on syytä tietää jos tarvitsee matkan aikana lisää reseptilääkkeitä niin niitä ei kannata kysella kauppanimikkeillä vaan vaikuttavan aineen perusteella.

Resepteistä puheen ollen: Suomessa lääkeresepti on nykyisin jo lähes aina sähköisessä muodossa, ns. eResepti. Siitä järjestelmästä otettu tuloste ei ole resepti vaan potilasohje, jolla ei saa mistään apteekista mitään. Jos sen näyttää kotimaisessa apteekissa, farmaseutti avaa yhteyden järjestelmään, jossa sähköinen resepti on. Ulkomainen apteekki ei saa yhteyttä siihen järjestelmään.

Sähköisen eReseptin vaihtoehtona on paperille kirjoitettu "Eurooppalainen lääkemääräys". Lääkäriä pitää pyytää kirjoittamaan sellainen, jos on odotettavissa tarvetta ostaa reseptilääkkeitä ulkomailla. Tarkemmat ohjeet Kelan sivulla http://www.kela.fi/eurooppalainen-laakemaarays

Siis tuon reseptiyhdistelmän mm. tullia varten tulostaa lääkäri.

Indonesiassa ottivat erityis tarkastukseen kun kapsekisda niin monta pilleripurkkia oli. Tulli pyysi resepteja mutta sanoin en .uista etta missa lakussa mutta reseptien tiedot nakyy joka pakkauksen kyljessa. Kelpasiv

Viime kevään vajaan kuuden viikon Saksa-Italia-Kroatia matkallamme yövyimme Saksassa Stellplatzeilla ja siitä eteenpäin pelkästään leirintäalueilla Acsi-aslennuskortilla, koska kortilla yöpyminen oli keskimääri 6-7 euroa edullisempaa verrattuna normaalihintaan. 28 kertaa ACSI-alennuskorttia käyttäen reissullamme säästimme noin 170 euroa yöpymisissä.. Esim takaisin tullessamme vietimme Vapun tienoilla neljä päivää neljän tähden Campingilla nimeltä La Ca, 14 euroa vuorokausi. Kiva paikka autolle aivan rannassa hienoin näkymin ja alapuolella jalankulku-ja pyörätie. Unohtumattoman Vapun vietimme italialaisten, muutaman saksalaisen ja britin kanssa läheisessä rantabaarissa.

Ja se alennus on helpolla vähennyslaskulla selvitettävissä viimeistään respassa.

Osoitettiinko sulle jossain joku huonompi paikka kuin ilman alennusta olisi ollut?

@timppa

Harri, sen yhteenvedon voi kyllä itsekin tulostaa. Tarkemmin: http://www.kanta.fi/ulkomailla

Joo, kahdessa paikassa ei päässyt aivan rantaan, mutta me emme halunneetkaan, kun tuuli viileästi mereltä. Tuo La Ca oli siis Gardalla, vähän matkaa itäpuolta ylöspäin.

Timo Ahjokselta hyvää tietoa sähköisestä resptistä ulkomaan reissulle,kumarran.

Timo kysäisepäs lääkäriltä seuraavan kerran mainitsemaani. Jospa sitä saattaisi todella tarvita. Se itse tulostettava on ihan erilainen. Varmaan sekin kyllä kelpaa tullissa. Pahus kun hävitin sen viime syksyksi saamani tulosteen, kun olin pari kuukautta reissussa. Olisin voinut otsikoida ko. tarkoittamani paperin oikein kun siinä oli myös nuo vaikuttavat lääkeaineet eikä pelkkiä kauppanimiä jotka esiintyvät itsetulostetuissa jossa näkyy osa ko. lääkkeen vaikutusaineista.

Käyttäjän lisäys viestiin 24.2.2015 klo 20:50:31 Kun yleisesti Suomen terveydenhoitoa arvostetaan hyvin korkealle kannattaa tutustua muiden maiden terveydenhoitoon. Eräs suomalainen keksintö on "Ei kiireellinen hoito". Suomalainen kunnallinen terveydenhoito toimii seuraavasti mm silmäsairauksien kanssa: Monet niistä määritellään ei kiireelliseksi mm. harmaakaihi. Otan sen esimerkiksi. Kun yrittää selvittää kaihin tilaa terveyskeskuksessa sieltä ilmoitetaan ettei heillä ole silmälääkäriä (esimerkkikunta 30000 asukasta). Terveydenhoitolaki kuitenkin yksiselitteisesti kolmannessa pykälässä määrittelee sen kuten erikoisterveydenhoidon kunnan velvollisuudeksi. Sitten astuu kuvaan tämä kuntien kehittämä systeemi. Saadaksesi lähetteen silmälääkäriin se on saatava terveyskeskuksesta. Kun yrittää aikaa terveyskeskukseen "tässä kuussa ei aikoja enää ole". Ensi kuun työlistoja ei ole vielä olemassa. Soittakaa parin viikon kuluttua alkuviikosta klo 12-15 välillä. Parin viikon kuluttua sen kuun ajat ovat menneet, Soittakaa parin viikon kuluttua alkuviikosta klo 12-15 välillä. Eläköön kauan suomalainen terveydenhuolto, mutta mitä sanon kaverille joka sokeutuu hitaasti ja ei pysty enää lukemaan?

Käyttäjän lisäys viestiin 24.2.2015 klo 20:52:55 Kyseessä siis Terveydenhuoltolaki ei Terveydenhoitolaki.

Tuo Harrin kuvaus koskee julkista puolta, jolla silmälääkärit ai halua työskennellä, eikä heitä sinne voi pakottaa.

Yksityiselle silmälääkärille meno ei vaadi lähetettä. Yksityiselle silmälääkärille ainakin täälläpäin pääsee 1-2 päivässä. Hinta oli muistaakseni 70 euroa kun tässä kävin tarkastuttamassa silmät.

Mitä taas erikoissairaanhoidossa tapahtuvaan jatkohoitoon esim. kaihileikkaukseen tulee niin sillä seikalla ei ole MITÄÄN merkitystä onko lähetteen erikoissairaanhoitoon kirjoittanut yksityinen silmälääkäri vai julkisen puolen yleis- tai silmälääkäri. Samaan piikkiin ne menee priorisoitavaksi.

Ja jos julkinen puoli ei määräajassa voi apua antaa sen on ostettava palvelu kustannuksellaan yksityiseltä puolelta tai vaikka toisesta maasta.

Harri, katsoin äsken Kanta.fi -sivustolta itse tulostettavaa reseptiyhteenvetoa. Siinä todella lääkkeet ovat tuotteiden kauppanimillä. Kelan "Eurooppalainen lääkemääräys"-lomakkeelle lääkärin pitää kirjoittaa lääkkeen vaikuttava aine.

Neuvoit kysymään lääkäriltä! Kun viime kesänä eräs reseptini uusittiin, pyysin sitä tuollaisena Eurooppalaisena lääkemääräyksenä. Lääkäri ei ollut kuullutkaan sellaisesta. Kerroin hänelle perusasiat. Hän totesi siihen, että heitä ei ole informoitu siitä asiasta eikä heillä ole niitä lomakkeita (Suomen suurimmassa yliopistosairaalassa).

Käyttäjän lisäys viestiin 24.2.2015 klo 21:36:24 Sanoin sittenkin väärin! Kun katsoo sivuston Kanta.fi reseptiluetteloa näytöllä, siinä näkyy vain kauppanimet, mutta toiminto "Tulosta yhteenveto sähköisistä resepteistä (pdf) " antaa luettelon, jossa on kauppanimen alla lääkkeen vaikuttava aine.

Käyttäjän lisäys viestiin 24.2.2015 klo 21:41:32 Siinä itse tulostetussa resepti yhteenvedossa on kustakin lääkkeestä:

Määräyspäivä, lääkkeen määrääjä Lääke, vaikuttava aine Annostus, käyttötarkoitus Määrätty määrä Lääkettä saamatta Resepti voimassa saakka

Anteeksi, että tämä menee jo kauas aloittajan tarkoittamasta aiheesta, mutta täytyy hiukan kommentoida tuota Matti Janhosen edellä olevaa tekstiä: Helsingissä olen joutunut jonottamaan yksityiselle silmälääkärille yleensä noin 3 viikkoa. Kaihileikkaukseen voi täällä päästä joko HYKS Silmäklinikalle tai yksityiselle klinikalle. Esim. minulle yksityinen silmälääkäri sanoi 2 vuotta sitten, että hän voi kirjoittaa minulle vaikka heti lähetteen kaihileikkaukseen yksityiselle klinikalle, mutta näköni on vielä niin hyvä, että sillä ei pääse Silmäklinikalle. Julkinen puoli käyttää puolestaan yksityisiä klinikoita "aliurakoitsijoina", jolloin samasta hoidosta peritään yksityisellä klinikalla potilaalta eri suuruinen maksu riippuen siitä, tuliko hän sinne yksityisen vai julkisen puolen lähetteellä.

En käy näitä perusteita aukikirjoittamaan ne näkyy alla olevasta linkistä.. KYS:llä on netissä uunituore ohje. Ohjeessa on myös nuo potilasmaksut, josta on oma laki. Ja siitä avautuu sieltä Terveydenhuoltolaki.

Näihin lakeihin tuli muutoksia 1.1.2014 alkaen, jotka lisäsi potilaan oikeuksia mm. hoitopaikan valinnassa. Tiedän, että kumpaakin esiintyy, yksityislääkäri saattaa ohjata vain yksityiseen jatkohoitoon tai kunnallinen voi ohjata vain kunnallisen erikoissairaanhoitoon tai jopa olla antamatta lähetettä.

Valtaosa erikoissairaanhoitoon tulevista lähetteistä mm. silmä- ja naistentautien osalta tulee nimenomaan yksityiseltä puolelta. Tuohon hoidon aikataulutuksen kannattaa perehtyä myös

https://www.psshp.fi/potilaat-ja-vierailijat/potilaan-tuki-ja-oikeudet/hoitoonpaasy