Dolomiitit

Ihanan loman paikassa vietimme. Kaksi viikkoa meni äkkiä, eikä keritty kuin samaa vuorta kiertää koko tuo aika.

Tästä loman 3-osasta näkee millä vauhdilla "saksalaiset karavaanarit" mökkiautolla ajelee passoja ylös ja alas. Paikoin mopot ajelee kyllä ohi, mutta henkilöautot ovat välillä edessä tientukkona. Minulla taitaa olla hyvä kuski. ;) ;)

http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-3.html

Ja lisää on luvassa ja paremmalla ilmalla. Filmillä on myös sellainen hurjapää joka sattumalta tuli eteemme, rullalautailija joka laskettelee passoa alas kahdeksan kilometriä.

Huh Huh olipa maisemat. Tarina ja kuvat sopivat hyvin yhteen. Vauhtikin oli hurja tuossa filmissä, jäämieskin jäisi jäähylle. Olemme ajaneet Sveitsistä Italiaan Spügepass kautta vuonna 1991.

Kiitos mukavasta matkakokemuksesta

Kliffaa hei. Kiitos.

Tämän reissun maisemat taitavat vain parantua tulevissa jaksoissa. Mökkiautokin teki viimeisenä tuon reissun lomapäivänä uuden korkeusennätyksen. ;)

Osassa kaksi on kuvia Euroopan suurimmalta niitty-ylängöltä.

Menee vain aikaa käydä yli 2000 kuvaa läpi ja nyt lisänä noita kurvailu filmejä sekä muita filmejä. Tänään tuo mukava homma ei ole edennyt kuin muutaman kuvan verran. Pysykäähän mukana!

Mukava, kun on lukioillani kliffaa. ;) Minulla on myös tuon myötä vielä mukavampaa, jos joku iloitsee jakamisiltani kuvista. Onhan tuolla jo muutama käyntikohde vinkkikin lukijoille tullut ja lisää tulee kokoajan.

Tässä se nyt on pieni pala meidän mukavasta reissusta. Ikävä on jo tätä hienoa aluetta, jonka sanotaan olevan jopa yksi maailman hienoimmista vuoristoalueista.

Harmi reissullamme oli loman loppumisen lisäksi ilta sateet, jotka tulivat useana päivänä meidän vuorilta laskeutumisen jälkeen. Parempi kuitenkin näin kuin se, että olisi päivällä satanut.

Kuljimme kymmenen eri passon kautta. Kahden viikon aikana, jonka samoja vuoria kierimme, ajoimme vain alle 130 kilometriä ja olimme neljällä eri leirintäalueella. Tarkemmin tuosta jutun lopussa.

Jutusta löytyy paljon kuvia, valokuvaelokuvia, lähes kokonaan filmaamani Canazei-kylällä ollut juhlaparaati ja kymmenkunta filmin pätkää, kun mökkiautomme lystikkäästi kurvailee mutkateillä, kipusi aivan 2509 metriin. Löytyy sieltä myös filmi, kun passoa alas laskettelemme ja rullalautailija on edessämme, emmekä meinaa tuota edes kiinni saada. Vastaan tuli matkalla miljoonan euron autokin mutkatiellä.

Yleensä taitavat nämä autojen kurvailufilmit olla miesten juttuja mutta minulla on ollut aika hauskaa niiden kanssa monestakin syystä. Filmit kuvasin vanhalla pokkarikameralla, ongelma oli kaksi aika nopeasti tyhjenevä akkua ja tuulilasiin paistava aurinko.

osa 1 : Matka Dolomiiteille http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-1-matka.html

osa 2 : Alpe di Siusi - Etelä-Tirolin Dolomiitit http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-2-alpe-di.html

osa 3: Vauhdikkaasti Val di Fassan laaksoon http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-3.html

osa 4: Ihastumista Val di Fassan ympäristöön http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-4-ihastumista.html

osa 5: Korkeuksissa ikuisella jäätiköllä http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-5-vuoren.html

osa 6: Kurvailua Alta Badiaan ja lomailusta nauttimista http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-6-kurvailua.html

osa 7: Mutkaista tietä kotiin kymmenennen passon kautta http://soleilblogi.blogspot.de/2014/09/298-1492014-kesaloma-osa-7-mutkaista.html

Toivottavasti näistä välittyy matkailun iloa ja positiivisuutta, niin kuin vaikkapa, 14.9.2014:ASUNTOAUTOLLA PASSO GARDENA YLÖS JA ALAS LAAKSOON LYSTIKKÄÄSTI LASKETELLEN filmi, kun lystikkäästi letka seuraa linja-autoa Passo Gardenalle tai pienestä vuorikierros valokuvaelokuvasta osassa-4.,..tai vaikkapa kokea suuri Alppiniitty.

Ps. Filmien ja valokuvaelokuvien kuvan laadun saa vaihdettua YouTube- näytönruudun oikeasta alalaidasta asetukset nappulasta paremmaksi. Ja tassä hyvä valmis pieni reitti, kun kopsaa vain paikkakuntien nimet ylös.

©Soleil

Kiitos Auli hienoista kuvista ja selostuksista!

Noille seuduille on monesti jo pitänyt mennä vaan aina on joku paika mennyt niiden ohi. Fillaroida tahtoisin nuo solat ja kävellä vuorilla. Saas nähdä koska on niiden aika!

Yksi tuttu fillarireitti sulla siellä olikin, teidän alkumatkasta, Rescenpass ja Fernpassa, niitä pitkin ollaan poljettu Saksasta Italiaan, upeaa on :)

Hyvää syksynjatkoa sinne teille!

t.Kaarina

Ole hyvä vain Kaarina. Kiitokset! :)

Olen elämäni aikana, niin paljon katsellut toisten kuvia ja juttuja lukenut, ollut nojatuolimatkalla ympäri maailmaa, että mukava on antaa pieni pala tästä meidänkin elämän matkasta kuvin. Suuri rakkauteni on räpsiä paljon kuvia.

Tuo on upeaa aluetta, eikä turhaa kerrota sen olevan yksi maailman kauneimmista vuoristo alueista. Mielessä jo on, että lähdemmekö tässä kuussa jo uudestaan tuonne mutta taidamme pysyä kotomaan vuorilla nyt.

Fillaroida tuolla on jo aivan toista, kun noustaan kilometri korkeammalle kuin vaikkapa Fernpassilla, nousua ja laskua pitkälti. Retkipyöräilijöitä tuolla ei mielestäni passoteillä näkynyt, mutta varmasti se onnistuu. Niitä kilpapyöräilijöiden näköisiä oli kylläkin. Hisseissä kulkivat maastopyörillä paljon ylös kyllä. Teiltä, niiltä passoteiltäkin, jaa maisemat aika latteaksi nähdä eli vuorille ehdottomasti kannattaa nousta. Se on tällä tapa, että hissillä mennään vuorille ylös kävelemään tai vaikka vain pyhävaatteissa ravintolaan mukavien maisemien äärelle syömään.

Minulla ne pitemmät pyöräilymatkat ei onnistu ollenkaan, kun reilusti alle 30v lähtien on jo 15-30 minuutin pyöräily saanut oikean käden ja jalan turraksi. Välillä se noin käy tasaisella kävellessäkin, mutta vuorilla epätasaisessa ja erityisesti nousuissa kävely vielä hyvin onnistuu ja toivon ettei tuota onnea minulta viedä koskaan pois.

Pitkä viikonloppu vietettiin kotivuorilla nytkin. Pieni vajaan 700m metrin nousu ja lasku hienoissa ruskamaisemissa tehtiin, tympääntymistä pyöräilyyn, kun nousua on 300 metriä ja tuntuu ettei matka lopu koskaan, ainakin tuhannen portaan nousu, lempimässä ja aurinkoisessa säässä kävelyä, mutta silti kamera ja itse kastuu märäksi sekä suuri huippuhetki pitkästä "matkasta", arkajalkaisuuden voittaminen.

Mukavaa syksyn jatkoa teillekin(kaikille muillekkin) ja muistorikkaita reissuja! :)

©Soleil

Ps. MIEHILLE TIEDOKSI, että osista 6 ja 7 löytyy YHDEKSÄN aika pitkää filmiä mökkiautolla kurvailusta mutkateillä. Paremmissa maisemissa ja paremmalla ilmalla, kuin osassa kolme. :) :)