Hälytyksestä ON hyötyä!

Yksi epämiellyttävimpiä tilanteita reissun päällä on se hetki, kun saavut päiväretkeltä autolle, ja huomaat jo kaukaa sen asuinosan oven olevan auki. Maha muljuu ja jalat menevät hervottomiksi, haluaisi ja ei haluaisi olla auton ovella nopeammin kuin sinne ehtii.

Kauhu kurkussa saavut lopulta sisälle valmistautuneena näkemään koko matkakodin täydellisen hävityksen ja häväistyksen, mutta mitä ihmettä, ensi vilkaisulla kaikki näyttää siistiltä, ehjältä ja lähes koskemattomalta, vain yhden kaapin ovi on auki, ja vaatekaapista on lentänyt lattialle yksi kenkä.

Seurava vilkaisu osoittaa todellakin kaikkien paitsi niiden kahden kaapin olevan koskemattomia, kiitos sisälle-ulos painettavien lukitusnappien, havinto on helppo tehdä. Eli kaikkien muiden kaappien painonapit ovat sisällä paitsi kahden. Rosvolla on ollut kiire, tai hän on löytänyt sen mitä etsi.

Kädet täristen lähdemme etsimään ovatko tallella ne, mitkä autoon jäivät, iso kamera, tietokone ja minun kukkaropussukkani. Kukkaro tallella jes, sen avatun kaapin yhden hyllyn takaosassa, kaukana kahden esille otetun meikki/pesupussukan takana, terveysside-ja nenäliinapaketeiden takana, niin kaukana, ettei yhdellä kaivamisella sitä pysty esille löytämään. Huh, vaikka se olisi ollut harmeista vähäisin, ei rahaa, vain korttien kuollettamista ja niiden uusimista kotona.

Tärkein , tietokone, seuraavaksi, on tallella, alkovin patjan alla, Luojalle siitä kiitos. Sillä siinä on ainakin muualle tallentamattomia tekstiiedostoja ja valitettavasti myös joitain kuvia on vain siinä Ja sillä piti tehdä matkalla hommia.

Kolmanneksi se "iso" kamera", se on siellä missä sen pitikin olla,Hannun sänkymme pääpuolessa nurkassa olevan vaatelokeron taaimmaisessa nurkkauksessa, sen sijainnin vuoksi todella kulman takana, hyvin vaikeasti esille kaivettavissa. Tuon kaapin oven nappi oli kiinni-asennossa, mutta Hannulla kaamea epäilys josko kamera olisikin ollut alkovissa, mutta onneksi ei. Vakuutushan tuosta olisi osan korvannut, mutta kameroiden arvot tippuu aika nopsaan, eli hyvin toimiva arvokas järkkäri, mikä ei ole kuitenkaan uusi, ei ole kannattava menetys kohde.

Huhhuhuhuh.

Kun nuo kolme esinettä on paikannettu, voi alkaa tehdä havaintoja. Ulkona on satanut monta tuntia mutta auton eteismatto on kuiva. Oven ollessa auki sade pääsee suoraan sisälle, joten rosvo on käynyt täällä aivan juuri. Ulkona on myös kuraista, mutta auton aamulla tomutetut matot ovat puhtaat, ja kaikki edellä mainittuja kaappeja lukuunottamatta on siisttiä ja koskematonta, paitsi parivuoteemme patjan alta pursuilee aluslakana siten, että patjaa on nostettu, klassinen kukkaronpiilotuspaikka siis.

Kaikki kajotut kohteet sijaitsevat siten, että rosvo on ottanut sisällä vain yhden ainoan askeleen, ja sitten sille on tullut kiire, eli se ei ole kestänyt oven avaamista seurannutta hälytyksen hirvittävää meteliä, vaan on lähtenyt lätkimään sen yhden askeleen ja kolmen kouraisin jälkeen. Jos hälytystä ei olisi ollut, olisi rosvo vetänyt oven kiinni ja häärinyt kaikessa rauhassa autossa sisällä niin kauan, että olisi löytänyt jotain etsimäänsä, sillä niitä kuitenkin siellä oli.

Niin,paikka on siis rauhallinen, asutuksen ja asumattomuuden rajoilla, Italian länsirannalla, 160km Roomasta pohjoiseen, Monte Argentarion saarelle vievien kolmen penkereen alalaidalla, Ansedonian loma-asutus-kukkulan ja muinaisen etruski-roomalais-rauniokaupungin ja etruskien kallioon kaivaman kanavan vierellä. Tämän lähemmäs noita retkikohteitamme ei asuntoautoilla saa ajaa, ja niitty, mille automme yhden aikaan päivällä jätimme, oli niin turvallisen ja rauhallisen oloinen, vierellä neljä asuntoautollista italialaisia perheitä, että emme tulleet laittaneeksi edes kahletta etuovien väliin, emmekä asunto-osan oven ulkonpuolista lisälukkoa, mitkä normaalisti aina hiukankaan pitemmälle retkelle lähtiessämme viritämme paikoilleen. Niin, emmekä aikoneet olla seitsemää tuntia retkellä, niin kuin kuitenkin olimme.

Nyt ei ole matkailusesonki sen vertaa päällä (vaikka pääsiäien ja vappu yhdessä keräävät paljon asuntoautoja liikkeelle), että täällä kesällä olevat maksulliset ja vartioidut p-paikat olisivat edes avoinna, niiden niittyjen sisäänkäynnin edessä on ketjut, eli jos pysäköidä haluaa, on pysäköitävä sinne minne voi pysäköidä.

Jotenkaan ei ajatellut rosvojen olevan liikkeellä tähän aikaan vuodesta ja tällaisessa paikassa. Mutta, emme ole syvällä Toscanan sydänmailla, vaan seudulla, missä infotaulutkin on kirjoitettu italian lisäksi englanniksi ja saksaksi. Eli turistiseuduilla. Ja siellä missä on turisteja , siellä on rosvojakin.

Meillä oli kuitenkin onnea onnettomuudessa, olimme paikassa, missä on luontaisesti hiljaista jolloin hälyttimen häly on korvia särkevää ja siihen kiinnitetään huomioita, niinpä säästyimme muilta aineellisilta vahingoilta kuin asunto-osan oven lukon särkymiseltä. Se pysyy kiinni vain laittaessamme sisäpuolelle vahvan puunrungon kappaleen pönkäksi kahvaan.

Inho siitä, että joku kävi meillä, tonki tavaroitamme ja halusi ryöstää meidät , oli eilen illalla niin suuri, että halusin kirkua. Kotimme oli raiskattu ja koskemattomuutemme murrettu. En halunnut jäädä siihen paikkaan edes ruokaa tekemään, vaikka olimme näänytä nälkään pitkän retken jäljiltä (rvaintolatkaan eivät olleet auki, avaavat vasta kesemmällä).

Ajoimme tunnin tuttuun paikkaan Viterbon liepeille kuumaan luonnonlähteeseen kylpemään, teimme ruokaa, vaihdoimme sänkyyn puhtaat lakanat, ja päätimme, ettemme annan rosvon viedä iloa matkustamisesta emmekä anna sen jättää meihin kauhua ja pelkoa. Meitä ei noin vain nujerreta. Nukuimme yömme hyvin, ja nyt eilinen tuntuu kaukaiselta ja rosvon vierailu epätodelliselta. Matka jatkuu ja materiaalia kirjaan kerätään vielä viiden päivän ajan, nyt tutustumaan Bleran ja Lunin muinaiisin etruskikaupunkeihin ja nekropoleihin sekä Via Clodian tiehen!

Matkustustapojamme emme tapauksen jälkeen muuta, jätämme automme monelaiisin paiikkoihin edelleen ja nukumme milloin missäkin. Sen kuitenkin otamme opiksi, että laitamme ne kahleet joka paikassa vakiona, samoin lisälukon asunto-osaan. Tietokoneen laitamme tästä lähtien aina alkovin pohjan (ei siis patjan) alle, se on raskas nostaa, ja kun laitamme ohjaamon väliverhon kiinni, kiinnittyvät sen nepparit alkovin reunaan, eli ilman neppareiden irrottamista ei alkovia voi nostaa lainkaan.

Isolle kameralle ei parempaa paikkaa löydy, mun kukkarolle (tai niille tärkeille korteille) pitää etsiä vielä varmempi paikka, siilä ajatuksenamme on ollut se, että molempien koriti eivät ole samassa paikassa.

Mutta muistakaa ihmiset hyvät, patjan alunen ei ole turvallinen paikka, ja hälytyksellä ON merkitystä!! Ja jos käytössä on vain oven ulkopuolinen lisälukko ilman ketjua ohjaamon ovien välissä, olisi meidän varkaamme todennäköisesti murtanut ohjaamon oven lukon, ja se olisi ollut suurempi harmi kuin asunto-osan lukko.

Mutta ennen kaikkea muistakaa, matkailu on todella kiehtovaa ja maailma kaunis!!!

t.Kaarina

Kyllä taas nousi karvat pystyyn, kun luin kertomuksesi! Koti on onneksi hälytysjärjestelmällä suojattu, mutta Tessussa meillä ei ole mitään. Tsekataan fiiliksen mukaan, jääkö Pasi vahdiksi, kun mä meen kauppaan/kahvilaan. Tähän asti kaikki mennyt hyvin! Mutta se tuuri voi kääntyä. Me ei todellakaan raahata järjestelmäkameraa pitkällä putkella ja kahta iPadia kauppaan. Passitkin yleensä jää kappiin. Varovaisempikin voisi olla :(

Olen jo aikaisemmin sanonut, että jokaisessa matkailuajoneuvossa on "kassakaappi". Jos ei sitä oikeaa ole, ota vähän nuhruinen räsy, kiedo siihen arvotavarat ja vie sen luukun taakse, jonka takana on WC:n kasetti. Yksikään varas ei etsi mitään tämän luukun takaa. Läppäri ei kylläkään sovi sinne.

Parhaat rahakätköt onkin hyvä kerätä tähän kaikkien nähtäville.

Hyvä Marko Uusitalo: aika mauton vitsi. Vai luuletko ihan tosissasi, että italialainen varas käy lukemassa suomenkielisen tekstin tältä palstalta?

Mutta Esko, jos Marko sattui tarkoittamaan, että Suomestakin löytyisi jokunen rosvo, saavat hyviä vinkkejä, varsinkin kun tämä on julkinen sivusto.

Yksinkertainen maksukorttien turvallisuutta lisäävä toimenpide on raaputtaa kortin takaa se kolminumeroinen luku pois. Jos se on näkyvissä voi varas tilata netistä vapaasti tavaraa varastetulla kortilla.

Joku voi kyllä ehtiä kuolettamaan kortin, mutta varkaat ovat aika nopeita kun tietävät aikaa olevan vain muutaman hetken, ennen kuoletusta.

Tunnusluku kannattaa pitää tallessa korvien välissä.

Ikäviä juttujahan nuo ovat,jälkikäteen voi aina pähkäillä kaikenlaista. Voimia palutumiseen. Tapahtumapaikka lienee tällä seudulla https://goo.gl/maps/YyZhF

@rami

Käyttäjän lisäys viestiin 29.4.2014 klo 12:02:01 Aihetta sivuten: "Yksinkertainen maksukorttien turvallisuutta lisäävä toimenpide on raaputtaa kortin takaa se kolminumeroinen luku pois. Jos se on näkyvissä voi varas tilata netistä vapaasti tavaraa varastetulla kortilla."

Ei tulisi kyllä mieleenikään jemmailla maksukortteja johonkin autoon,Se kulkee aina mukana,kortin koko ja paino ei voi olla este tälle toimenpiteelle.Hankalampi on kuljettaa rahaa,etenkin jos sitä on runsain mitoin mukana.

@rami

Kyllä se kortti voi lähteä taskustakin.

Toki! Etenkin rintataskusta,varsinkin pienessä kaffeessa.

@rami

Käyttäjän lisäys viestiin 29.4.2014 klo 12:20:16 Tuon kännykän kanssa on syytä olla tarkkana,ettei käy näin.Sehän on huomattavasti helpompi pölliä kuin maksukortti. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/30/varas-vei-puhelimen-espanjassa-laskua-15-000-e-muutamassa-tunnissa

@rami

Markun vinkki raaputtaa luottokortin koodi pois on OK ja ollut käytössämme pitkään. Ei sitä nyt ihan kokonaan kannata muistin varaan jättää. Piilopaikka numero(i)lle löytyy mukana olevista kännyköistä muiden pikavalintanumeroiden joukosta "omilla koodeillaan. Aina ja kaikkialla.

No, kun pitkällä matkalla pitää olla ainakin 2 luottokorttia matkassa, niin kannattaa niiden salasanatkin kätkeä puhelimen pikavalintoihin. Sieltä ne löytää vaikka olisi pää muuten pyörällä -kotimaassakin. Siltä varalta, että kännykät varastetaan, ne numerot löytyy "koodattuina" jostain muualtakin. Voi kuulostaa hankalalta, mutta ei sitä ole, kun systeemi on tehty helpoksi.

Varakortit on majoituspaikan kassakaapissa tai m- auton kätköissä, joista fyysinen kassakaappi ei ole läheskään luotettavin säilytyspaikka, ei edes 10 parhaan joukossa. Matkakodin kassakaapin pultteja ovat hitsari- varkaat leikanneet poikki jopa auton alustan alta, kerrotaan.

Ketju alkoi siten, että varashälytin oli estänyt suuremmat vahingot. Niinhän sen on alun perin ollut tarkoituskin. Meidän ainoassa m- automurrossa ei hälyttimellä ollut estävää vaikutusta. Keskellä päivää, Strasbourgin keskustassa, pari metriä lähimpään liikkeeseen. Hälytin oli saanut huutonsa huutaa ja huumeveikot veivät aika pienen saaliin. Poliisi kertoi, etteivät ihmiset kiinnitä huomiota hälyttäviin autoihin, koska haluavat välttyä "kostolta ja todistajan kuulusteluilta".

MUTTA. Emme me eikä kukaan muukaan autossaan hälytyslaitetta pitävä tiedä kuinka monta murtoa laite on estänyt jo tarroillaan ja vilkkuvalolla. Feikkilaitekin ( pelkät tarrat ja vilkkuva ledi ) ajaisi tämän puolen, mutta täyspäinen rosvo saattaa kavahtaa aitoa hälytystä. Onhan siitä turvaa myös silloin kun m- autossa nukutaan.

Asuntomme kohdalle asuntokadulle pysäköidyn, Virossa rekisteröidyn suuren amerikkalaismallisen tila-auton varashälytin huusi pari vuorokautta yötä päivää. Soitin siitä poliisillekin, mutta heilläkään ei ollut mitään keinoa saada sitä hiljenemään.

Rami kirjoitti:" Ei tulisi kyllä mieleenikään jemmailla maksukortteja johonkin autoon,Se kulkee aina mukana,kortin koko ja paino ei voi olla este tälle toimenpiteelle.Hankalampi on kuljettaa rahaa,etenkin jos sitä on runsain mitoin mukana."

Tietysti, jos on vain yksi maksukortti matkassa, niin parempi vaihtoehto se kortti on mukana suojatussa paikassa kuin paljon käteistä rahaa. En ottaisi missään tapauksessa varakortteja tai paljon käteistä mukaan "kaupungille illanviettoon". Korttien päiväkohtaiset nosto- oikeudet kannattaa laskea riittävän alas ennen pitempiä reissuja.

Autossa on vain mielikuvitus rajana, minne kätkönsä tekee. Jos roisto tekee mafiamaisen tarjouksen "kortit ja rahat tänne", niin siinä ne menee pahimmillaan kaikki mukana olevat, ellei ota suurta riskiä. Todennäköisyys, että myös autosta vietäisiin samaan aikaan on olematon. Turistien ryöstöt ovat yleistyneet varsinkin köyhempien maiden turistikeskuksissa.

Jos voi ulkomailla luottaa siihen, että tarvittaessa pääsee omaan verkkopankkiinsa, voisi:

Vain varalla olevan maksukortin käyttöpaikaksi rajoittaa Suomen siihen saakka, kunnes itse tarvitsee sitä korttia. Pitää taskussa mukana Visa Electron -korttia, joka on liitetty sellaiseen tiliin, jonka saldo on aina pieni. Voi esim. määritellä, että toiselta tililtä siirtyy sille tilille päivittäin sopivan kokoinen "päiväraha".