Paanajärven kansallispuisto

Todella mahtava matkailukohde myös karavaanarille. Kulku sinne onnistuu parhaiten Kuusamon Suoperän kautta. Raja-asemalla liikenne on suht. vähäistä, kun siellä ei ole paljon muuta kulkijoita kuin p-aineen hakijoita. Tie rajalta Pääjärvelle vaatii hieman pitkämielisyyttä, 53 km / 2,5 h, huonon kuntonsa takia. Tie remontti on aloitettu Pääjärven puoleisesta päästä, mutta sikäläisen tienteko tyylin tuntien saattaa kestää 10 vuotta, ennenkuin se on kunnossa.

Pääjärven visit centeristä pitää hakea "pääsylippu" puiston aluelle. Homma hoituu tarvittaessa suomeksi. "Pääsylipun" hinta ei päätä huimaa, kun 2 vuorokauden yöpyminen suht. hyvätasoisessa kelomökissä vuodevaatteineen, kalastusluvat, 2 päivän veneenvuokra (8 h) polttoaineineen, yhden patikkaretken opas (suomenkielinen), ja sauna molempina päivinä maksoi 115 €/ hlö. Alueella on mahdollisuus yöpyä myös teltassa, m-autossa, tai -vaunussa, jolloinka hinta tietty on pienempi.

Mahtavat maisemat, mahdollisuus erillaisiin patikka retkiin (Kivakkatunturi, Kivakkakoski, Olanga-joen (= Oulankajoki) varsille, marjastus, kalastus, ym..

Autolla pääsee esim. Vartiokylään, josta lähtee polku Iivanan- ja Kivakkakoskelle. Vartiokylän, sekä itse Paanajärven rannoilla sijainneiden Kuusamolais-kylien historiassa riittää ihmettelemistä.

Tie Pääjärveltä puistoon on vajaa 100 km pitkä, ja vaikka se onkin soratie, niin se on hyväkuntoinen. Tuo pätkä kesti n. 1, 5 h.

Ja se kalastus. Haukea, ahventa, harjusta saa sen minkä haluaa ottaa, tai ruokakalaksi tarvitsee. Taimenen kanssa tarvitaan jo vähissään tuuriakin....

Kiitos Harri mielenkiintoisesta vinkistä, tuo seutu on kiinnostuksen alla jo jonkin aikaa ollut, samoin kuin Vienankarjalan sydänmaat, Jyskyjärven, Uhtuan, Vuokkiniemen seutu siis. Sattuuko sinulla sen alueen tiestön tämän hetkisestä kunnosta olemaan mitään käsitystä?

Lulletko, että nuo Paanajärven tiet kestävät myös syys-sateet, eli jos sinne menisi lokakuussa syyslomalla asuntoautolla?

t.Kaarina

Yleisesti ottaen tiestön kunto joka puolella, Suomen rajalta Muurmanskin valtielle, on erittäin huono, ja toisin paikoin vähän huonompi. Niistä selviää kyllä kun varaa aikaa matkantekoon. Sitä aikaa tarvitaan kun koittaa ajoissa huomata esim. kaikki tiestä ylösnousevat kalliot (kivien lisäksi), sekä siihen ettei liian lujaa ajamalla puistele kalustoaan palasiksi. Oli mitä oli, niin kyllä siellä tosiaankin selviää, mutta kiire ei passaa olla.

P-aine huoltokin tuo omat haasteensa, kun niitä paikallisia huoltiksia ei ole samaan tahtiin kuin Suomessa. Esim. Pääjärvellä on 2 huoltista, mutta molemmat ovat tällä hetkellä suljettu. Suojärveltä lähdettäessä on vajaan 20 km päässä tankkaus-asemä, ja seuraava taitaa olla vasta Uhtualla. No, siitäkin selviää muutaman kymmenen litran vara-kanisterilla. Venäjän matkailu vaatii asennetta ja pitkää pinnaa, mutta kolikon toisella puolella on antoisat reissut.