FINNLINESIN Saksanliikenteestä

Ehdotus Rutu etujen neuvottelijalle Finnlines pöytään. Saa ottaa kantaa:

Hinnoittelu harrastustamme vastaavaksi, ok voin maksaa Spesial hinnan lähtiessäni myös paluusta, mutta paluu päivän kerron 30vrk ta ennen kuin nousen laivaan taas Trawesta kohti Helsinkiä - Suomea. Meillä kaikilla on se ominaisuus, että mittarissa on 60+v ja kotiin lähtö voi tulla meistä johtumattomista syistä milloin vain talven aikaan, lääkärin todistuksella tuota 30 pv aikaa voisi neuvotella vieläkin lyhemmäksi tapaus kohtaisesti esim 14 vrk. Miten sitten käy rahojemme jos keväällä (6kk päästä) laiva yhtiötä ei ole, luottamuksen täytyy olla molemmin puolista.
Kovasti sitä myytiin Star clubin korttia, mutta en kyllä asiakkaana ole ymmärtänyt mihin minä sitä voisin tarvita (Sarin kaupasta Trawemyndestä saa puoleen hintaan ja ainoastaan luottokorttia kysellään, kauppa auki illalla myös eteelään mentäessä), laiva yhtiö keräsi meidän yhteystiedot, se kait oli tarkoituskin.

Ruuan hinnoittelusta. 30v ravintoloitsijana toimineena olen pannut merkille Saksan laivassa. Nykyisin monet, minä myös, syö laiva matkalla vain yhden aterian - syy hinta/laatu. Parannus ehdotus. Star club + caravan kortilla ruoka pakettiin alennus 25%, etukäteen ostettuna (tuskin met ikinuoret caravaanarit syömme kuin rekkakuskit).

Neuvottelijalle voisimme antaa tukea. Jos hän ei saa FINNLINESIN edustajalta ymmärrystä tarpeistamme ja toiveistamme. Hän informoi meitä sähköpostilla vaikka viikko ennen Hartolan kokousta elokuussa, kuinka neuvotteluissa kävi, jos kävi huonosti. Valitsemme porukalla korvaavan reitin Suomesta Eurooppaan ilman FINNLINESIN Saksanlaivaa, onhan meitä satoja yksiköitä joka talvi täällä euroopassa, luulisi kiinnostavan. Baltti vaihtoehdon luulisi kiinnostavan Viron laiva liikennettä harjoittavia yhtiöitä, neuvottelut sinne siis. Meille ei ole ennalta määrättyä reittiä tai tiukkaa aikataulua. Olisihan se mukava nähdä Baltit tai Ruotsi. Hinta - no näkeminen ja kokeminen maksaa aina jonkin verran, entäs sitten, neljä tai viisi päivää kokien maailman antimia vaikka Via Baltikilla, Joulu tulee kuitenkin meille kaikille 24.12 onko muulla väliä. Rahallisesti ainoastaan spesial hinta kilpaileee ajamisen vaihtoehdolle. Tässä olisi hyvä syy tulla Hartolaan ja kuulostella mitä reittiä olisi hauska ajella tai millaisia kommervenkkejä tarjoaa esim. Puola yli 3500 kg autolle, tie veron muodossa ym. mukavaa.

Oli vähän pitkä juttu, mutta mielestäni tärkeä, kiitos jos jaksoit lukea, tämä aihe ansaitsee oman viesti ketjun.
Heikki

Autoliitto on jo pitkään tehnyt tutkimusta automatkailusta ja kysymyksenasettelu on sellainen, että karavaanaritkin ovat voineet siihen osallistua. Nämä seuraavat luvut on koostanut Autoliitto ja julkaistu joku vuosi sitten Camper -lehdessä. Luvut löytyy myös netistä ja niissä on mukana myös matkailuvaunut.
Tutkimuksessa kysyttiin sitä: "Kuinka siirryit matkan alkaessa ulkomaille".
Matkailuautoilijoita kyselyyn osallistus 309 ja näin he vastasivat. Huom. luvut on prosentteja.
Laivalla Viroon 30
Laivalla Helsingistä Saksaa 17
Ajamalla Norjaan 14
Laivalla Naantalista Ruotsiin 12
Ajamalla Ruotsiin 8
Laivalla Turusta Tukholmaan 8
Laivalla Helsingistä Tukholmaan 6
Saaristolautoilla Ruotsiin 2
Laivalla Vaasasta Ruotsiin 1
Ajamalla Venäjälle 1
Lentäen 2

Vastaavan tyyppinen kysely tehtiin 2008 ja siihen nähden merkittävin muutos on suoraan laivalla Saksaan menevien määrän prosentuaalinen tippuminen 27:stä 17 prosenttiin. Ilmeisesti Rostockin linjan poisjäännillä (oliko v. 2011) on tähän vaikutusta, samoin Finnlinesin hinnoittelun kovenemisella kun kilpailu linjalla loppui.
Vuoden 2013 tutkimuksessa näkyi myös yksi uusi tekijä, mennäänkin lentäen Manner-Eurooppaan ja vuokrataan sieltä matkailuauto. Näitä oli 2 % koko määrästä.

Tallinnan kautta tapahtuva maasta poistuminen on kasvanut jossain määrin, mutta on syytä olettaa, että kun ViaBaltian nykykunto ja Puolan uudet moottoritiet Varsovasta länteen tulee paremmin karavanaarien tietoisuuteen, niin matkustus sitä kautta keskiseen Eurooppaan karavaanareillakin kasvaa.

Autoliiton tutkimus perustuu 309 vastaukseen. Otantana luku ei ole kovin suuri, mutta suuntaa antava tuo vastausten jakauma jo on.

Karavaanareilla pitäisi olla ihan ikioma vastaava määrävuosin tehtävä tutkimus niin jäsenten edunvalvonnan kun oman palvelutoiminnan kehittämisenkin kannalta. Tuskin sähköinen vastauslomake ja tietojen käsittelypätkä mikrolle muokattuna maltaita maksaa kun käsiteltävä aineisto on kuitenkin aika pieni.

"Karavaanareilla pitäisi olla ihan ikioma vastaava määrävuosin tehtävä tutkimus niin jäsenten edunvalvonnan kun oman palvelutoiminnan kehittämisenkin kannalta. Tuskin sähköinen vastauslomake ja tietojen käsittelypätkä mikrolle muokattuna maltaita maksaa kun käsiteltävä aineisto on kuitenkin aika pieni. "

Timo Piilosen ei tarvitse tuollaisia miettiä, kun ei ole tulosvastuuta mistään, eikä huvita muuta tehdä kuin pitää kahvikassaa. Täällä voidaan miettiä ja ehdotella mitä kukakin, mutta tulos on ja tulee olemaan nolla tasan niin kauan kun tuo Timo tuolla loisii.

Joku mieltä että Timo Piilonen hoitaa annettuja työtehtäviään hyvin? Parhaasta vastauksesta palkinnoksi pullo viinaa ;)

Onkohan jonkin yhdistyksen SFC:n sisältä syytä neuvotella ehtoja vain osalle karavaanareita?
Ymmärrettävää on Rutujen tarttuminen asiaan, koska liiton neuvottelut ja saadut ehdot olivat vuodesta toiseen heikkotasoisia.
Uusia elementtejä pitää saada kaikkien ulkomaan matkaajien hyväksi neuvotteluun. Niitä on kunhan ymmärrettäisiin käyttää. Myös esitystapa on tärkeä.
Neuvotteluun mennessä täytyy mukana olla faktaa muista vaihtoehdoista ja niitä on käytettävä hyväksi ja kuten aiemminkin olen ehdottanut jättää joskus sopimus tekemättä ja antaa ajan hoitaa laivayhtiön kiinnostuksen nouseminen. Noita saman tasoisia etuja saa ilman SFC-kortin käyttöä.
Jos tavaraliikenne kasvaa niin neuvotteluasemamme heikkenevät edelleen kun niin pieni osa käyttää ko väylää Eurooppaan verrattuna koko muuhun linjan liikenteeseen, se on Finnlinesille vähäarvoista.
Tuossa Heikki Ikosen kirjoituksessa on hyviä ajatuksia joita pienellä joustavuudella voisi Finnlines käyttää hyväkseen mm. tuo paluuajan vaihtelu. Moni työelämässä oleva jättää linjan käyttämättä joutamattoman tai ylihinnoitellun vaihtoturvan takia ja kulkee joustavampia reittejä.

Sfc-alennukset laivayhtiöille ovat sulaneet mitättömiksi, nykyään saa matkatarjouksen itse kysymällä edullisemmin. Rutusakin alehinta määrätyillä lähdöillä Saksaan on edullinen, mutta loppuvuoden tarjous Saksaan huhti-toukokuussa matkustavalle 373€ on kohttuullinen. 8m auto ja 2henkilöä.

Halinen on aivan oikeassa siinä, että ei neuvotteluihin voi mennä hierojan varustein.
Vastapuolen eli Finnlinesin tietokone kyllä tuottaa heidän neuvottelijoiden käyttöön selvää faktaa.
On syytä olettaa, että rutut tuntee oman volyyminsä, ja se tietenkin parantaa heidän neuvotteluasemiaan kun voi puhua konkreettista määristä, joka on muutettavissa euroiksi.

Ihan aapisasioita on tuntea oma volyymi, eri vaihtoehdot korvata neuvottelujen kohteena oleva tuote muilla vaihtoehdoilla, niiden hinta ja tietenkin ehdot joilla jäsen tuotetta ostaa sekä tietenkin se pienellä painettu = varauksen vaihto- ja peruutusehdot.
Eikä ole pahasta jos tuntee myyjän tilannetta, koko volyymin, sen käyttöasteen eri viikonpäivinä ja kuukausina.

Tällainen sopimus aina puitesopimus jonka täytäntöönpanosta vastaa viimekädessä ostaja = karavaanari , jolloin ehtojen täytyy olla sellaisia, että varausta tehdessä myös Finnlines muistuu mieleen.
Ja kun järjestö on neuvottelija niin neuvotteluihin liittyy myös keskustelu markkinoinnista. Tällöin puhutaan myös siitä millä summalla laivayhtiö ostaa ilmoitustilaa Caravan-lehdestä/vuosi. Lehden ilmoitustuotot kun sitä rahaa jolla meille jäsenlehti pääosin kustannetaan. Tätä asiaa voisi ja pitäisi tulevaisuutta ajatelleen analysoida tarkemminkin mutta jääköön toisen kertaan.

Tyhmä homma ko ei saa omaa viestiä lisätä ko muutaman sanan. Pyyntö 10 riviä kiitos.
Aloitus tekstini jatkuu...
SFC - vastinetta jäsenmaksulle, kohdennettu kysely osoitettuna ainakin SFC liiton jäsenille jotka on tilanneet kansainvälisen camping kortin liiton kautta, heistä on liitolla yhteystiedot, saa toki kysyä muiltakin jäseniltä, mutta kysely laajenee valtavsti, samoin työ ja kustannukset. Totta tietennii on muitakin "järjestelmiä" tiedon keruuseen neuvottelun pohjaksi.
Kiitos siitä että nyt on otettu kantaa asiallisesti ja rakentavasti.
Heikki

Kun Heikki puhui tuosta ruoakapaketin 25 % alennuksesta niin innostuin katsomaan millaista alennuspolitikkaa Finnlinesin omistava Grimaldi Group harrastaa vaikka omistamansa Minoa Linesin lautoilla Välimerellä.

Siellä alennuksissa löytyy ja mm. näitä käytetään (vapaasti käännetty)
Ennakkovaraajan etu -20 %
Card Club -jäsenyys -20 %
Paluumatka-alennus -30 %
Minoa line bonus -20 %
Perhe- ja ystäväalennnus -20 %
Lapsialennus -50 %
Eläkeläisalennus -20 % >60 v.
Minoa Grimaldi alennus -30 %
Yhdessä matkaan alennus -30 %
Sattuiko mikään alennustyyppi omalle kohdalle?

Camping All Inclusive -paketti pitää sisällään Minoa linesillä 30 % alennuksen laivan kaikissa ravintoloissa ruoan ja juomien hinnoista.
Siihen en ota kantaa johtuuko Välimerellä noudattava runsas alennusvalikoima siitä, että siellä eletään kilpailutilanteessa ja täällä taas ei. Tuskin se kuitenkaan eri hintakausilla noudatettavista perushinnoista johtuu.

Täytyykö olla Rutu-jäsen jotta saa ko edut noille erikoishintaisille vuoroille?
Vastaus varmaan löytyisi netistäkin mutta jos joku tietää voisi vastata kysymykseeni miten ko edun saa,

Jaa´a kumpa tietäsi.

Homma on kääntynyt niin päin, että varaajaan kannattaa pyytää tarjousta, kysyen varaustilanteessa minä päivänä pääsisin halvimmalla Traveen. Eikä missään ole sanottu etteikö annettu hinta ole alle rutu-hinnan.

Laivayhtiön on parempi saada jotain kun saamatta mitään ja näin sotketaan samalla asiakkaan hintakuva tuotteesta täysin.

Tuo Finnlinesin sotkeva hinnoittelutapa on ollut pitkäaikaista. Kuuluu italialaiseen logiikkaan joka ei mene Suomessa läpi. Sääli niitä jotka joutuvat omistajien politiikkaa toteuttamaan.
Uusi tarjouskin joka tuli jokunen päivä sitten sähköpostiini oli sellainen ettei paluumatkan varaaminen koneellani onnistunut ja sitä kautta jäi hinnoittelu kokonaan saamatta.
Taidan ottaa kuskin kun en viitsi itse ajaa ja maksan kuskin lennon Suomeen Saksasta. Oikein hankittuna tulee helpommaksi kuin tuhlata aikaa toimimattomilla sivuilla ja tuskin edes paljoa kalliimmaksi tulee. Täytyy vielä tuo takaisinpaluu ratkaista ja pohtia asia uudelleen.

Harri, pari kertaa olen mennyt rutu-lähdöillä ja rutu-hinnoilla, kukaan ei ole vaatinut mitään dokumentteja, oma ilmoitus on riittänyt.

Itse kun joku viikko sitten Saksasta Finnlinesille soittelin mulle jäi mielikuva että myyjä oikein tarkoituksellisesti ohjasi meidät Trave-Malmö ja Kappellskär-Naantali linjoille. Eka hinta Helsinkiin oli jonain päivänä 650 ja toisena n. 530. Sitten myyjä kertoi että päivävuoroille olisi oikein edullinen tarjous isoilla hyteillä n. 175.

Näki tietysti koneeltaan mun historian ja tiesi että nyt saadaan päivävuoroihin täytettä. Ja sai.

Matkamessujen aikaan tulee varmaankin taas maksa heti lähtöjä 300 euron pintaan. Täysin Rutu-lähdöistä riippumattomia tarjouksia.

@timppa

Ikivanha hinnoittelu 90-luvulta oli jo outoa Finnlinesilla.
Työasioissa "ostin" superpitkän rekan kuljetuksen Hki-Tra-Hki aina pari kertaa vuodessa.
Painoa lastina ei ollut montaa sataa kiloa. En muista rekan kokonaispituutta mutta lähelle 20 metriä tai saattoi olla ylikin kun jotain erikoispapereita ym muuta piti olla kotimaan teillä liikkuessa.
Samoihin aikoihin kävin omalla matka-autolla (alle 8 m) myös kesäisin tuolla reitillä kerran vuodessa. Matka-auton kuljetus edestakaisin oli noin 70-80 % rekan vastaavasta kustannuksesta.
Eli jo hinnoittelu silloinkin karavaanareita hylkivää.

Katsoin tuossa Finnlinesin laivojen täytösasteen Helsinki -Trave välin laivojen osalta.
Syyskuun tilanne oli Saksaan menijöitä keskimäärin 220 pax per lähtö mikä vastaa n. 40 % täytösastetta.
Eli kyllä sen puoleen kyytiin sopisi enemmänkin kun laivojen paikkamäärä on max 554 per lähtö.

Minä en Naantali-Kappelskär-Naantali linjalla huoli muita kuin päivävuoroja. Yksi maailman kauneimmista saaristoista jää paljoltikin yöllä näkemättä.
Lisäksi kotiinpäin tullessa ehtii illaksi vielä kotona saunaan usean viikon tauolta.

Itse menen Kapellskäriin päivävuorolla ja saapumisen jälkeen ajan yöksi Jönköpingin hieman eteläpuolelle olevalle Hyltenan Statoilille yöksi (Gigantin varaston lähes vastapäätä) . Siitä voi helposti seuraava päivänä ajaa joko Lyypekkiin tai Hannoverin pohjoispuolella olevalle Allertalille yöksi.

Palatessa yövyn Hyltenasta josta ajan iltalaivalle Kapellskäriin, ja palaan yölaivalla Naantaliin josta ajo aamulla kotiin.

Minulle tuttavaksi on jo tullut sen n. 8 km päässä satamasta oleva leirialue omistajineen, siis ei se vieressä oleva. Muistaakseni nimi on Björkö.
Omistajaherra on huumorimiehiä ja saattaa sanoa jotain asiakkaille jotain yllättävää, esim. hinnan koko kruununumeroina muuttaen ööritkin kruunuiksi .
Alue on yleensä 98 %:sesti ruotsalaisten vakioasukkaiden miehittämä rauhallinen ja ystävällinen aivan rannalla oleva alue.
Illalla laivan saavuttua saa rauhoittua "raskaan" laivamatkan jälkeen ennen nukkumaan menoa vielä muutaman tunnin. Sitten seuraavana päivänä nenä kohti etelää ja usein seuraava yö Jönköpingissä.
Takaisin tullessa Björkössä on hyvä viettää viimeinen yö matkalla joskus jopa useampi vuorokausikin säistä riippuen.
Koodeilla sitten aamulla portti aukeaa ja pääsee satamaan kun siihen aikaan alueella vielä nukutaan.

Autoliiton listaus kertoo kaiken oleellisen, Baltian reitti on suosituin. Eikä siinä tarvitse lauttayhtiöidenkään kanssa juuri neuvotella - lyhyt matka ei maltaita maksa, eikä sen aikana tarvitse välttämättä ruokaillakaan. Lisäekstraa tulee halvasta polttoaineesta ja muutenkin edullisesta hintatasosta (Baltian maat ja Puola). Miksi siis maksaa Finnlinesin sikahintoja tai matkustaa Ruotsin ja monen lauttamatkan (tai sillan) kautta Eurooppaan? Lisäksi reitti on nopeampi suurimmalle osalle euroopanmatkaajista.

Mutta mihin asti Tallinnasta mennään? Konseen vai ? Baltikalla ei Pärnun jälkeen suomalaisia juurikaan näe.

@timppa

Tuon autoliiton pienen otannan tilaston mukaan 37% menee ulkomaille Ruotsin kautta. Tilasto on melko onneton, määränpäätä ei ole kysytty lainkaan.

Niinpä.

Ei vaikuta kovin uskottavalta tuo AL:n tilasto. Vaasasta Ruotsiin kokonainen 1 matkailuajoneuvo! Jos näin on, ei tarvitse ihmetellä, ettei homma kannata.

"Lisäekstraa tulee halvasta polttoaineesta ja muutenkin edullisesta hintatasosta (Baltian maat ja Puola). "

Meitä on monenlaista matkaaja liikenteessä. siinä AL listassa on 1 joka meni lentäen ja muka vuokrasi matkailuauto sitten. Sen vastauksen annoin minä eikä siinä kysytty mitä vuokraan kun olen perillä. Vuokrasin minä kylläkin hotellihuoneen.

Vuosina 2008 - 2012 seurasin polttoainehintoja ja huomasin että Finnlines lipun hinta (alennettu) ola aina sama kuin se että ostan hki - tallin autopaikan ja ajan hampuriin (pelkkä diesel).
Nyt syksyllä maksoi Finnlines SFC alennuksella meno 626.56 korkea 12m auto plus 2 matkustajaa halvin hytti. arvioin että Tallinnasta voisi olla auto 200€ matkaa hampuriin tulee 1656km ja Via baltikan keski hinta 1.1€/L autoni kuluttaa 23.4 L/100km. Matkaa travesta Hampuriin on 78 km.

Tuollaisilla kustannuksilla olisi ollut Via Baltika 20€ halvempi.
Paluumatkalla meillä on liput Rutu lähdölle 439.96€ jotta sillon pääsisin samalla kustannuksella Via Baltikaa pitäisi dieselin keskihinnan olla 0.666€/L

Kyllä Finnlinesillä näyttää olevan laskutaitoa laskea eri vaihtoehtojen hinnat mennä Manner-Euroopaan.

Tuo Baltian reitti ei ole niin yksioikoisen edullinen kun miltä näyttää. Riippu myös siitä mihin Euroopassa on menossa.

Kaikki on suhteellista sanoi Einsteinin Alperttikin. Oma kalustoni kulkee liki 300 km sillä polttoainemäärällä minkä Kaitsu polttaa satasella.

Ja tietty, asiaan vaikuttaa sekin mihin päin Eurooppaa on menossa. Jos Pyreneitten niemimaalle (Espanja/Portugali), ei sen takia tarvitse koukata Hampuriin kun suorempiakin reittejä on olemassa. Näin menetellen säästää myös Ranskan moottoritiemaksuista - vaikka toisaalta - eihän niitä ole pakko ajella.

Ajankuluksi voi ottaa karttaohjelman esille ja syöttää sinne peräjälkeen kaksi reittiä, Tukholma - Malaga ja Tallinna - Malaga reittivaihtoehdoin:
-lyhin reitti
-nopein reitti
-ilman tulliteitä.

Stockholm - Malaga ja
Tallinn - Malaga
Kilometrilukemat on monelle yllätys.

Juu mutta ei kannata Puolan osuutta laskea ilman tietulleja koska maksut ovat erittäin pieniä ja kiertoa tulee paljon. Ei kai kukaan niitä maksuja väistele.

@timppa

Kyllä valitsen taas seuraavankin kerran tuon 4,5 tunnin matkan Suomesta Espanjaan, Auto odottaa siinä alle 200 m:n päässä mutta tullessa täytyy kulkea puolisen kilometriä jalan jopa laukkua kuljettaen kärryillä. Ei ole lauttaan jonottamista eikä myöskään seisovaan pöytään.
Huomattavasti lyhyempi aika keksiä itselle viihdykettä.
Tuon matkan pärjää pelkillä kahveilla ja joillain suola- ja makeapaloilla.
Perillä sitten kunnon ateria ravintolassa.

Kyllä se molemmilla tavoilla on 600 km pitempi Tallinnasta
ja lisäksi Autoroute ei tunne ViaToll teitä Puolassa maksullisina. Lisäksi reitti oikaisi Kalingradin kautta Hampurin sijaan mentiin Berliinin ulointa kehätietä. nopein ei maksuteitä 4257 km.

Tukholmasta
Ensin lautta Helsingborg - Helsinjör sitten Rödby - Putgarden Hampuri eteläpuolelta kiertäen, Luxenburgin pohjoispuolitse Parisin keskustan kautta Bordeaux Burgos Madrid keskustan läpi Granada Malaga siinä se ken haluaa ajaa 3667 km samoilla astuksilla kuin edellinen.

Tukholmasta lyhin reitti
Tätä en ikinä suostuisi ajamaan 3525 km

Karttakuvassa minun nyt syksyllä ajama reitti Travemunde - Portimao reitti joka on sekoitus nopein/ei maksuteitä. Maksuteitä Ranska-Espanja rajalla 73,21€ edestä Kat. 3.

Jos ei liitosta löydy pätevää neuvottelijaa annettakoon Rutu-edustajalle oikeudet neuvotella kaikkien yhdistysten jäsenten puolesta.
Kyllä ostovoimalla ja jäsenistön tuella on merkitystä kun se oikein esille tuodaan valmistuen kunnolla neuvotteluun.

Nappiin, Harri.

Monellekohan on jäänyt mieleen 2000 luvun vuodet jRutusakin Koplan päällikköpari Erkki ja Helena Kaarakainen, jotka saivat puhallettua uutta ja tervettä henkeä

hiukka kulahtaneeseen Rutusakkiin, ja lisäksi neuvottelivat meille hyvät laivasopparit.

Kutsuivat Finnlinesin edustajat paikalle neuvoja jakamaan ja vastailemaan n. 300 vaunu/autokunnan kyselyihin.

Seuraava vuosi olkin sitten Finnlinesin historian paras.

Tähän liittyy eräs kova fakta.
Oli neuvottelijat ketä tahansa he voivat tehdä vain puitesopimuksen jonka yksittäiset karavaanarit pistää täytäntöön tai sitten ei. Ja karavaanarin reitinvalintoihin taas vaikuttaa moni muutkin seikka kun hinta.

Tällöin se volyymi joka on neuvottelujen kohteena on alle 20 % karavaanarien tekemistä ulkomaanmatkoista ja siitäkin hyvin suuri osa on rutu-volyymiä josta on eri sopimus.
Tästä tein sen johtopäätöksen, että on helpompi vaihtaa jäsenyys rutuihin kun odottaa, että kaikille saadaan rutu-alennukset.

Etu Finnlinesille tulee siitä että maalis- toukokuun Rutu-lähtöjen henkilömäärät ja ajoneuvopaikat ovat jo tilauskannassa ja maksetut. Heillä on siis jo pieni pohja kuorma niihin lähtöihin ja voivat pelata sen mukaan miten muut lähdöt tarjotaan.

"Monellekohan on jäänyt mieleen 2000 luvun vuodet jRutusakin Koplan päällikköpari Erkki ja Helena Kaarakainen, jotka saivat puhallettua uutta ja tervettä henkeä"

Itselle jäi mieleen yksi puhelinkeskustelu jossa Erkki totesi etten ole rutusakkikelpoinen, kun ei ollut kämppärikuitteja, eipä tuo ole aiheuttanut isompaa traumaa, 17 talvea mennyt ilman tarraa, pitäköön tunkkinsa ;)

Ruokailu laivalla 21.12.2016 Brunssi, hinta 23,00e/hlö. EI MENNYT ihan putkeen.

Brunssin tarjoilu joulu viikolla 2017 klo 11.19 -12.30. Tarjolla EI mitään JOULUISTA ruokaa, ainoastaan pieni punainen servetti pöydässä muisutti ajankohdasta.

Alkupala kylmä tiskissä mm EI ollut tarjolla mm leikkeleitä (makkara, kokoliha) tarjolla oli keitettyjä kanan munan puolikkaita, graavilohta ja yhtä laatua juustoa salaattien, pateen ym "mössön" lisäksi. Seuraavaksi oli eilistä keittoa, sehän paranee lämmitettäessä (yöllä oli keittoa yö ruokana), varmaan hyvää, en maistanut.
Lämminruoka, mm. karjalanpiirakoita ilman munavoita, rasvaista possun niskaa "täytettyjä lihamureke palleroita?" muusia ja kermaperunoita ja jotain pastaa. Jäin kaipaamaan muna voita, munakasta, makkaroita, pekonia, kokoliha vaihtoehtoa muutakin kuin erittäin rasvaista possua. Joku Jouluinen laatikko olisi paikannut paljon.
Kysyin keittiö/tarjoilu henkilökunnalta miksi tarjoilu on "ontuva" sain tylyn vastauksen tässä on tämän brunssin tarjoilu, muuta ei ole.
Reklamoin asiasta "kassa" henkilölle poistuessani ravintolasta, ei muuta kuin olan kohautuksia. Klo 14 jätin reklamaation Purserille kannella 7. Hän kirjasi sen - ei siitäkään seurannut toimenpiteitä.
Tein netissä reklamaation Finnlinesin asiakaspalveluun. Eka vastauksessaan he väittivät että väitteeni ei ole totta ja tarjolla olisi ollut mm poron käristystä ja juusto vati, toisessa viestissään he myönsivät minun puhuvan totta, olevan oikeassa, pahoittelujen kera että tarjoilu ei ole ollut ohjeiden mukaista korvaukseksi lupsivat lähettää pyyhkeen ja suklaata.
Tulihan se paketti 9.1.2017. Onneksi ei ollut jälkivaatimuksella, kokonsa puolesta oli niin pieni että se kannettiin postilaatikkoon, ei tarvinnut hakea postilta. Pyyhe ja Fazerin Sininen suklaa levy 200g jonka parasta ennen päiväys on 13.1.2017 huom päiväykset.
Näin Finnlinesillä arvostetaan asiakkaita Saksan liikenteessä ja samalla kate eurot maksimoidaan. Suklaata Rutulle, sillä se maailma pelastuu.
Heikki

Heikki, noita varastoon unohtuneita tuotteita saa paljon halvemmalla kuin linjalta tulevia.
Meillä on Tuusulassa supermarket joka on erikoistunut hankkimaan myyntiinsä noita vain muutaman käyttöpäivän omaavia myytäviä. Sillä kun joutuu asioimaan (kirjaston lähellä) saa olla tarkkana ettei osta sellaista viikonlopuksi joka on vanhaa maanantaina.

Helppo tuohon Heikin näkemykseen on yhtyä.
Ruoat on jo pitkään alkaneet kiertää lenkkiä keittiö, tarjoilualue, keittiö, tarjoilualue...

Ruokapakettien hinnat on Hki - Trave 72 e ja Trave - Helsinki 72 e = 130 e/henkilö m/p.
Kahdelta hengeltä se tekee yhteensä 260 e/meno-paluu.

Se nyt vaan on liian suuri maksu niistä ruuista, käytännössä kahden päivän ja kahden hengen ruokakuluksi.
Ja tietenkin tämän ja Heikin kirjoituksen perään ilmestyy ne tavanomaiset vesityskirjoitukset:
-mitäs söitte ja
-kyllä se ruoka minulle kelpaa.

Kun laiva on ro-ro niin miksi leikkii jotain risteilypaattia. Menisivät tuohon Naantali-Kapellskär -käytäntöön jossa ruoka on tavallista hyvää ruokaa, sitä on riittävästi ja se on edullista.

Sama brunssi saman yhtiön samanlaisella laivalla välillä Trave- Malmö maksaa muistaakseni 9€. Tosin itsellä ei viimeksi ollut valittamista H:ki-Trave välin brunssistakaan, vaikka oli kalliimpi.

Saksalainen ja Suomalainen jouluruoka on aika erilaista. Ehkä on viisain jättää se teema kokonaan pois kun paatilla on matkustajia molemmista maista.

@timppa