Etelä-Norja, kartta missä merkitty nousut/teiden jyrkkyys? Ongelmia, pikaista neuvoa kaivataan!

Terve,

Olemme parhaillaan etelä-Norjassa yhdistelmällä auto+asuntovaunu ja harmiksemme olemme huomanneet, että automme moottorin lämmöt eivät meinaa pysyä kurissa pitkissä ja jyrkemmissä nousuissa! Enää emme tietoisesti vaunun kanssa lähdekään sellaisille teille, missä tiedämme olevan raskaampia nousuja. Ilman vaunua olemme jo nyt käyneet pienemmillä ja jyrkilläkin teillä ja ei mitään ongelmia kun ei tarvitse vaunua vetää perässä.

Nyt pitääkin suunnitella sellainen reitti, että ei vaunu perässä joudu sellaisiin mäkiin, missä tulisi ongelmia.

Onko tietoa mistä saisi sellaisen kartan mihin raskaammat nousut on merkitty? Tai onko jokin hyvä sovellus saatavissa puhelimeen missä raskaat nousut helposti nähtävissä?

Vai tietääkö joku suoraan, että mikäli pysyttelemme yhdistelmän kanssa teillä jotka on kartassa merkitty: Valkoinen numero vihreällä pohjalla (eurooppateissä E-kirjain lisäksi edessä), niin raskaita nousuja ei tule?

Olemme ajatelleet ajaa yhdistelmän kanssa täältä niin Suomeen, että kuljemme teitä 9, E134, 13, E16, 35, 23 ja sitten E18 Ruotsin puolella.

Ilman vaunua kyllä sitten tarkoitus jatkossakin poiketa pienille ja jyrkillekin teille.

Nyt vaan huolettaa, että onko näillä etelä-Norjan isoillakin teillä mahdollisesti liian raskaita nousuja yhdistelmällemme?

Pikainen ohjeistus olisi tarpeen.

Kiitos jo etukäteen!

-Tomi

Käynnistyvätkö jäähdyttimen puhaltimet?

@timppa

Tuo Haapasen kommentti on hyvin aiheellinen tarkistaa, ja samalla jäähdyttimen neste, että on riitävästi, ja jäähdyttimessä säleikkö puhdas hyttysistä.
Jos puhaltimet toimivat, niin pienellä vaihteella pitäisi nousta mäet, jos kaiki toimii normaalisti.
Jäähdyttäjän puhaltimet tahtovat alkaa joissain autoissa toimimaan jossain 90 asteessa, että siinäkin.Puhaltimen termostatin jos saisi ohitetua litin konstilla, että se aina puhaltaisi
Toivopoika

Mikäs on vetoauto?
Kyllä pitäis onnistua ylämäet kun ajelee pienemmällä vaihteella, eli sellaisella ettei tarvii ylämäessä pitää kaasua pohjassa. Tietenkin tuo jäähdyttimen puhaltimen tilanne kannattaa tarkistaa.
Ylämäkeä kun ajelee ja sitten pysähtyy ja antaa käydä tyhjäkäyntiä, niin puhallin kyllä yleensä käy tai käynnistyy hetken kuluttua.
Jos on mekaanikon vikaa, niin yksi mahdollisuus on jäähdytyspuhaltimen lämpökytkimen joka sijaitsee siinä jäähdyttäjässä ja ohjaa puhaltimen käyntiin lämmön noustessa johtojen irrotus ja liittäminen yhteen, jolloin puhallin on ns. pakkokäytöllä. Ja sitten pitää huomioida että puhallin saattaa jäädä sen jälkeen käyntiin vaikka auton sammuttaakin. Nestemäärä paisuntasäiliössä on hyvä tarkistaa, mutta varovainen pitää olla ettei saa kuumaa nestettä päälleen. Lämpöjen nousu lähelle punaista kovassa kuormituksessa on normaalia, kunhan ei ala nesteet kiehumaan. Eli kun lämmöt menee vähän punaiselle ei välttämättä vielä nesteet, koska järjestelmä on ylipaineinen kunhan korkki on kunnolla kiinni...
Ota nyt sitten selvää tästä sepustuksesta. Toivottavasti näistä on jotain apua. Kaikesta huolimatta hyvää reissua teille...

hei

Kun lämmöt alkaa nousta, niin hyvä keino on laittaa autosta lämmöt ja puhallin täysille. Ainoa huono puoli on, että autossa on kuuma, mutta moottorin lämmöt pysyvät kurissa. Itse joudun tätä keinoa aina joskus käyttämään Alppiteillä.

Terve,

Kiitos kommenteista/ohjeista.

Vetoautona Mazda 5 2.0 td, 143 hv ja 360 Nm. Perässä 1-akselinen n. 900 kg Solifer.

Rankimmissa ylämäissä olen joutunut käyttämään 1-vaihdetta, mutta ei todella ole ollut tarpeen pitää kaasua pohjassa. Siitä huolimatta lämmöt ovat muutamaan kertaan nousseet liikaa ja on ollut pakko pysähtyä tien sivuun. Ja sitten paikaltaan jyrkkään ylämäkeen ei oikein lähtö onnistu yhdistelmällämme. 1-vaihde on turhan iso lähtöön jyrkässä mäessä. Voi kun olisi puolikas ykkönenkin vaihdelaatikossa.

Moottorin tuuletin toimii toimii ja myös jäähdytysnestettä on riittävästi. Aikoja sitten olen jo huomannut, että kivet yms. ovat ajaessa päässeet hakkaamaan jäähdytyssäleikön "ryppypellityksen" lähes kokonaan pois joten jäähdytys ei toimi niin tehokkaasti kuin voisi toimia. Olen joskus kysellytkin alan ihmisiltä, että kannattaisiko säleikkö vaihtaa, mutta ei kuulemma kannata on ollut vastaus. Ilman rankkoja vaunun vetämisiä ei mitään ongelmia ole ollutkaan, mutta nyt täysin uutta vastaava säleikkökin voisi auttaa.

Vielä en ole käyttänyt sitä apua, että lyö auton sisälämmittimen täysille ja puhaltimen myös. Kuulin kyllä siitä jo serkultani ja tässäkin siitä oli Juhani maininnut. Toivottavasti saamme siitä reilusti lisää "pelivaraa" moottorin ylikuumenemisen suhteen eli jatkossa aion kyllä sitä hyödyntää.

Joka tapauksessa toivon päästä ajamaan yhdistelmällämme nyt jatkossa vain kohtuullisia mäkiä eli mihinkään 10% tai 12% tai vielä jyrkempiin pidempiin nousuihin ei kiinnosta lähteä tieten tahtoen yrittämään vaunu perässä. Mieluummin ei edes jyrkkyydeltään 7% olevia pidempiä mäkiä vaunun kanssa.

Eli eikö löydy sellaista karttaa mihin olisi jyrkemmät nousut merkitty? Vai voinko luottaa siihen, että mikäli pysyn yhdistelmän kanssa niillä Norjan isoilla teillä mitkä merkitty: valkoinen numero vihreällä pohjalla, niin yhtään edes 7% jyrkkää pidempää nousua ei tule?

Uskon kyllä saavani paljonkin hyötyä siitä, että laittaa ne auton sisälämmöt täysille mäissä, mutta jos sitten siitä huolimatta joutuu jyrkkään mäkeen pysähtymään, niin ei kiva. Eli mieluummin vältän ne yhdistelmällemme riskialttiit mäet.

Ilman vaunua automme on tuntunut pienillä ja jyrkilläkin teillä täällä "Ferrarilta". :D Varsinkin kun on sitä ennen vaunu perässä ajanut isompia mäkiä. Ja Mazda 5 tehokkain kone autossamme onkin eikä auto paina edes kovin paljoa. Toki huomattavasti tehokkaampia vetoautojakin on olemassa, mutta jotenkin tuntuis, että tuon pitäisi täällä kyllä riittää. Mutta tosiaan ne moottorin lämmöt ollut ongelma ja kyllä turhan iso on myös 1-vaihde autossamme.

-Tomi

Terve!
Kurkka nyt tuolta ainakin nuo: http://www.dangerousroads.org/europe/norway.html
Sivun kautta taitaa löytyä lisäätietoakin.

Ja haku "Norway steep hills map" taitaa tuoda lisää osumia joiden avulla vältät pahimmat.

Ja jos oikein kaivelee niin voisi löytyä esim. kännykkäsovellus pyöräilijöille missä olisi myös kuvattu reitille osuvat pahemmat nousut. Kannattaa yrittää sitäkin.
mot

Norjan tielaitos julkaisi ennen kartaa jyrkistä nuosuista oli mekitty tiet jonne ylipäätäänsä saanut vaunu yhdistelmällä meni .Tiet oli merkitty jonkinlaisella väri järjestelmällä . Kysy huoltoasemilta jos niillä olis tai ehkä löytyisi joku verkko sovelletus .

Me ollaan myös parhaillaan etelä norjassa ja parhaaksi avuksi ollaan todettu googlen kartta. Siitä ollaan katsottu maastokartasta korkeuskäyrät ja streetviewsta tien leveyttä. Enemmänkin ne alamäet on ongelma, vaikkakin ollaan hyvin selvitty kun on jäähdytelty välillä vaunun jarruja. Meillä vaunu painaa 1600 kg. Ylämäet on ajettu 60-80km/h.

Asiaan auttaa jos vaihtaa 50/50 nesteen vaikka 10/90 seokseksi elI nestettä vain 1/10 osa ja loput vettä mutta mutta. Eipä taida kannattaa alkaa konstailemaan.
Parempi ajella vaunun kanssa pääteitä, ja jos joku kohde kiinnostaa, niin käydä siellä pelkällä vetoautolla.

Kiitokset jälleen kommentoijille!

Kyselin yhdeltä huoltoasemalta parempaa karttaa tai siis sellaista, missä olisi ne rankemmat nousut merkitty. Ei löytynyt ainakaan siltä huoltoasemalta sellaista.

Kävin kuitenkin ajattelemani reitin täältä Suomeen (siis se reitti mikä mennään vaunu perässä. Ilman vaunua toki pienemmille ja hienompia maisemia ja elämyksiä tarjoaville teille!) huoltoaseman tyypin kanssa ja samoin yhdellä leirintäalueella leirintäalueen pitäjän kanssa, niin ei kuulemma pitäisi olla kovia nousuja sillä reitillä.

Tuota nestehommaa mietin itsekin, että saisko tehokkaammin toimivaa jäähdytysnestettä. En ala sitä kuitenkaan nyt muuttamaan. Meillä siis vielä käyttämättä se "kortti", että sisälämmöt täysille ylämäessä ja uskon sen auttavan aika paljonkin!

Jannelle (ja toki muillekin) vinkkinä, että mikäli vaunun jarruja on helppo säätää, niin oman kokemukseni mukaan kannattaa niitä säätää täällä vähemmän jarruttaviksi. Ei toki liikaa saa ottaa vaunusta jarrua pois, mutta meilläkin jo täällä ensimmäisissä rajummissa alamäissä kävi vaunun jarrut kuumina. Säädin vainun jarruja vähemmän ottaviksi eli vaunukin mäissä nyt enemmän auton jarrujen ja etenkin auton moottorijarrutuksen varassa! Muistakaa muuten muutkin tuo moottorilla jarrutus eli pieni vaihde alamäkeen jotta mahdollisimman vähän tarvitsee jarrua painaa. Yhdessä näköalapaikassa joka sijaitsee serpentiinitien varrella tuli viereemme asuntoauto jarrut savuten. :(

Mielellään luen kommentteja ja ohjeita tilanteeseemme liittyen edelleen, mutta olen nyt kuitenkin luottavaisin mielin, että auton lämpöjen kanssa pärjätään täällä kyllä oikeilla reittivalinnoilla ja tarvittaessa sisälämmöt täysille.

Huikeita maisemia ja kokemuksia on kyllä Norja jälleen tarjonnut!

-Tomi

Lämpöjen nousun myötä moottorille koituvia uhkia on monenlaisia.
Yksi ja yleisin on tietenkin lämpöjen nousu ja mahdollinen keittäminen.

Kun lämmöt on nousseet niin moottoria ei saa sammuttaa vaan antaa sen käydä tyhjäkäyntiä ja samalla sähköpuhallin jäädyttää vesipumpun kierrättämää nestettä, jolloin kone jäähtyy tasaisesti ja suuria lämpöjännityksiä mm. sylinterin kanteen ei synny.
Moottorin pysäytys tässä tilanteessa on se vihonviimeinen temppu, joka voi johtaa kannen vääntymisen ja vesivuotoon.

Toinen asia on turbo (jos autossa on) jonka lämpötila nousee pitkissä nousuissa niin, että se on punahehkuinen.
Jos tulikuuma turbo pysähtyy, niin samalla turbon voitelu ja moottoriöljyllä tapahtuva laakerien jäähdytys lakkaa ja se voi olla sen turbon loppu. Itseasiassa sama koskee kovan ajon jälkeistä tilannetta jossa auto äkkiä pysäytetään vaikka huoltoaseman pihaan jolloin turbo pysähtyy kuumana samalla kun sen jäähdytys lakkaa.
Kannattaa katsoa mallia siitä mitä raskaan liikenteen kuljettajat tekee.

Nykyään lähes kaikissa autoissa on moottorin alla suojapahvit, jotka ei edistä moottorin jäähtymistä vaan toimivat talviolosuhteissa juuri päinvastoin.
Kun "konehuone" on nykyisin ihan täyteen tupattu joutuu jäähdytyspuhaltimet toimimaan vastapainetta vastaa, mikä heikentää jäähdyttäjän läpi menevää ilmavirtausta ja samalla jäähdytystä.
Pitkissä hitaissa nousuissa vielä ajoviiman vaikutus jäähdytykseen lähes menetetään.
Moottorin alapuolinen ilmavirtaus jäähdyttää moottorin alakertaa ja öljypohjaa mikä taas edistää moottoriöljyn jäädytystä. Mottoriöljyn jäähdytys taas edistää turbon jäähdytystä ja monissa nykyautoissa myös mäntien jäähdytystä, jota tehdään ruiskuttamalla niiden alapintaan moottoriöljyä.
Öljyn tehtävä kun ei enää ole vain voidella, vaan siirtää myös lämpöä.