Yön yli ja reissuparkki!

Viimeisin juuri (1.3.) ilmestynyt Caravan-jäsenlehtemme keskustelua nettifoorumeilla herättäviksi teema-aiheiksi ovat nousseet alueiden henkilömaksuun perustuva hinnoittelu ja erityisesti toteutuksen mielekkyys omilla SFC-jäsenalueilla sekä yön yli ja reissuparkkipalveluiden tarpeellisuus, tarjonta ja kehittäminen. Varsinkin jäsenaluehinnoittelu on aihe jonka käsittely hyvin luontuu jäsenfoorumille, mutta reissuparkki yleisenä ilmiönä ja kehittelytarpeena koskee niin järjestäytyneitä kuin järjestäytymättömiäkin matkalaisia. Siksi katsoin tarpeelliseksi avata jäsenlehtemme viimeisimmän numeron 2/06 avaaman reissuparkki koordinointia koskevan aiheen tarkasteltavaksi täällä kotimaan avoimella matkailupalstalla.

Caravan jäsenlehtemme päätoimittaja Pekka Heinonen omassa pääkirjoituksessaan s4/02/06 alusti yön yli ja reissuparkkien koordinointiprojektin tarkoitusta. Alustusta sinällään tässä enempää käsittelemättä totean vain, että erittäin tarpeellista asiaa ja aihetta on lähdetty edistämään. Säällisten ja erityisesti taajamissa olevien lyhytaikaiseen muutaman tunnin tai yön yli tapahtuvaan ”parkkeeraamiseen” tarkoitettuja taajamapysäköintipaikkoja kun ei taida olla varsinaisesti olemassakaan - enempää matkailuautoille ja vielä vähemmin matkailuyhdistelmille tarkoitettuna. Siksipä karavaanariväki mitä moninaisimpine oivalluksineen toteuttaa ”puskaparkki leirintää”. Näin ei kuitenkaan pitäisi enää tällä vuosituhannella asiaintilan olla.

Hieman syyllisellä ja huonolla omallatunnolla tähän ”puskaparkkiin” on itse kukin matkojensa varrella joutunut turvautumaan. Nimittäin eihän ole mitään mieltä hakeutua leirintäalueelle yösydännä vain muutaman tunnin urvahtaakseen ja jatkaakseen levänneenä jälleen matkaansa. Taajamassa tällainen ”parkkialue” lisäksi tarjoaisi mainion ja tilapäisen tukikohdan etenkin matkailuvaunuille, kun paikkakunnalla kierrellään turistikohteissa. Tällainen parkki voisi toimia luvallisena (päiväkäynti) taukopaikkana, jossa voisi ilman huonoa omaatuntoa laskea vaunun kulmatuet alas ja pitää vaunua ruokailu- ja taukopaikkana. Matkailuautohan voidaan periaatteessa huomiota herättämättä parkkeerata pysäköintisäännösten mukaan ja pitää taukopaikkanakin. Toisin on matkailuyhdistelmän laita.

Viimeisimmän jäsenlehtemme s124/02/06 postipalstalla parilla yrittäjävetoisella kannanotolla tällaiseen yön yli ja reissuparkkiin näytettiin suhtautuvan tunneperäisen lapsellisesti. Yllättävän näkemyksen ja perusteet esittivät Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n edustajat Oksanen/Saukkonen eikä kehumisia kaipaa myöskään Salla Caravanin Ampuja. Niin paljon mainituilla instansseilla on oma lehmä ojassa, etteivät huomaa esitetyn kehityssuunnan tuomia etuja. Jos nykyisen ”puskaparkin” sijaan tarjottaisiin jopa luvallisia peruspalveluita (raikas-, harmaavesi-, kemsantyhjennys-, jäte- ja mielellään WC-palveluita), jää ilmanmuuta pelko luontoon joutuvien jätekuormitusten osalta pois – ainakin hyvin minimiin. Karavaanarihan on tunnetusti opetettu perussiistiksi matkailijaksi. Ainakin meidät järjestäytyneet ja numeroidut matkalaiset.

Kehitysajatuksen torjunnan perustaksi on nostettu myös ILMAISUUS. Kuka ja missä on pidetty ehdottomana sitä, että reissuparkkitarjonnan pitäisi olla aivan ilmaista. Tänäpäivänä periaatteessa kaikki palvelu on toteutettavissa kolikkojärjestelmillä. Taajamassa tällainen saattaisi jopa pysyä toimivassa kunnossa yhteisvastuuperiaatteen valvonnalla. Ei myöskään olisi mikään konsti tehdä palveluista kännykkäohjauksella toimivia, jolloin rahastuskin tapahtuisi kätevästi puhelinlaskutuksen yhteydessä. Mikäli reissuparkin ”ilmaiskäyttö” tuntuu vastenmieliseltä sossu-ajattelulta karavaanimatkailijan eduksi, on sekin kytkettävissä vaikkapa parkkimaksujärjestelmään. Näin ei tarvitse kenenkään ajatella tukevansa suoraan karavaanimatkailua.

Summa summarum – mielestäni mitään kielteisiä argumentteja ei pitäisi käyttää kehityksen keinotekoisina jarruin. Rohkea epäkohdan ratkaiseminen siirtäisi meidät sivistysmaiden joukkoon tältäkin osin. Kun aiemmin mainitut elinkeinoelämän edustajat kantoivat huolta ILMAISUUDESTA, ei tämäkään peikko välttämättä toteutuisi. Huolenpitoa kohtaava ja tunteva matkalainen on jopa herkempi jättämään niitä matkailu €uroja paikkakunnalle, jota kautta se yhteinen hyvä koituu kaikkien osaksi. Ja olen vankasti sitä mieltä, että välillä tämän reissuparkkipalvelun käyttäjänkin on tultava leirintäalueyrittäjien tarjoamien palveluiden piiriin. Ja kannattaa huomata, sitä useammin mitä järkevämmin ne palvelut on hinnoiteltu. Tietoyhteiskunnassa tieto kulkee ja karavaanari on hinta/palvelulaatu/tietoinen – näin uskoo …

Meikäpaappa