Vielä kerran

Kaikki hyvä loppuu aikanaan toisilla äkkiä ulkoisesti toisilla vapaaehtoisesti omalla päätöksellä.
Aloitin aikoinaan kolmekymppisenä matkailuautolla v. 1966 (Volvo B513, vm. 1950), olin välillä kesämökkiläisenä ja palasin matkailuajoneuvoihin v.1990. SF-Caravaniin liityin kuitenkin vasta 1997 tehdasvalmisteisen auton hankittuani. Nyt on tullut aika luopua lopullisesti tästä harrastuksesta, josta olen käytännössä ollut irti jo 3 vuotta.

Viimeisin autoni oli Ducato Dethleffs T6501 (2008 – 2019) Alden lämmityslaitteella. Autossa käyttämästäni sähköstä pidin kirjaa, josta oheinen taulukko. Siihen on merkitty kunkin vuoden yöpymisvuorokaudet, vuoden aikana käytetty sähkö ja sen jakautuminen leirissä ja kotipihalla käytettyyn sähköön. Auto oli käytännössä aina tolpassa kiinni paitsi matka-aikana ja ”puskassa”. Kotipihan tolpasta sähköä tuli 2 tuntia päivässä. Taulukosta voi päätellä, että jos sähköä käytetään vain akkujen ylläpitoon, niin kulutus lienee luokkaa 50 kWh/vuosi.

Muutamana vuonna kotipihassa on mennyt paljon sähköä johtuen siitä, että viritin matkapäiväksi sähkölämmityksen ja tolpan käynnistymään kaksi tuntia ennen herätystä ja sitten kävin siirtämässä tolpan kelloon taas kaksi tuntia lisäaikaa sekä talvipakkasella lisäksi kaasun. Näin pääsimme matkaan esilämmitetyllä autolla. Eräällä matkalla hupiakku pääsi tyhjenemään yöllä hälytysrajan alle, eikä siitä sitten kunnollista saatu, vaan se piti uusia 4 vuotta käytettynä. Starttiakku sen sijaan oli hyvässä kunnossa vielä auton myydessämme. Laturina autossa oli EBL99.

Viime vuosina on jalan liikkuminen käynyt jo sen verran huonoksi ja auton pito taivasalla vaikeaksi, että luovuimme autosta 3 vuotta sitten ja ajokortin voimassaolon päättyessä ensi kuussa päätin jättää sen uusimatta, kun autottakin olemme tulleet toimeen jo nämä vuodet. Myös SFC-jäsenyyteni raukeaa samantien.

Toivotan turvallisia kilometrejä sekä antoisia matka- ja leiripäiviä kaikille karavaanareille. Ehkä piipahdan vilkaisemassa joskus näitäkin sivuja.

Matti

Niin se on Kaikki loppuu aikanaan. Ihmiselämä on ainutkertainen joten toivon, että olet nautinut siittä, ja noista karavaanari ajoista.
Nyt toivotan sinulle hyvää jatkoa, ja terveyttä lopuksi elämää. Muistele niitä hyviä reissuja, nehän säilyvät muistoissa.
Topi

Matti,
leppoisia karavaanieläkevuosia ja terveyttä sinulle.
Samaa tietä me vielä karavaanitietä kulkevat seuraamme perässäsi.

Nin se onn, maan majoille tässä ite kunkin matkaillaan.
Vaan onneksi ollaan pantu uutta suoleen, ennenkuin vanhat kuolee.

Ei tässä kenelläkään ole kiirettä maan tai manan majoille. Eletään ja nautitaan.
Joulu tulee kohta joten kai on tultava kuukauden sisällä kinkun ostoon kun ei ole omaa tämän kummoisempaa sikaa.