Tinahattumiehille ja muillekin kesän saldo

Noin kymmenellä sentillä per kilometri (ilman ruoka-, pääoma-, vero- ja vakuutuskuluja) reilut 12 000 km.
Ei paha! Eikä tinahattumiesten kommentitkaan yhtään harmita, väätäjiä (kts. tekstistä) löytyy aina ja hauskojahan he ovat.

https://hapinmatkat.blogspot.com/2017/10/151-kauden-2017-saldo.html

AP

Oletko Antero muuten huomannut.

Tämä karavaanrihomma on vähän kun kanan suolan syönti.
Jos syö niin kuolee ja jos ei syö niin kuolee.

Jos olet karavaanari ja liikut paljon, ei hyvä.
Jos taas et liiku, ei hyvä.

Mikähän mahtaa olla kohtuus ja kuka sen määrittelee?

ITSE. Jokainen itse.
On hieman hassua, me karavaanarit haluamme olla vapaita kulkemaan, leiriytymään oman halun, mallin, ja aikataulun mukaan.
Kuitenkin meille on tärkeää, mitä muut ajattelevat meidän tekemisistämme, meillä on tarve kertoilla mitä kulloinkin teemme.
Tosin nykyihmiselle some on tärkein asia, lähes ennen ruokaa. On oltava näkyvissä, jotta toiset voivat komentoida tekemisiämme, ja herrajestas, jos joku on erimieltä meidän puhistamme, ja rohkenee arvostella niitä.
Nykyaikaa on tämä, kuten tämä minunkin vuodatus, jolla ei ole kenenkään elämään mitään merkitystä, ei edes minun itseni.
Toivopoika

Liika on aina liikaa, mutta kohtuus liian vähän.

Meillä karaaani kulkee pitkät matkat vaikka aina eivät pyörät yllä maahan eikä koko ajan tarvitse itse ajaa.

Karavaanareilla on (joillakin) aina ollut kova yhtenäiskulttuurivaatimus, jota on tehostettu kirjoitetuilla ja kirjoittamattomilla säännöillä sisäänrakennettuine nokkimisjärjestyksineen.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa mitä tämä harrastus itsessään on; vapaiden ihmisten vapaata liikkumista.

Onneksi moniarvoisempi kulttuuri tekee tuloaan myös karavanarien keskuuteen, mutta vielä näitä vanhan linjan jääriä riittää ooderoimaan muiden tekemisiä, vaikka omat vankkurit on kuvainnollisesti jo pyörättömiä.

Mukava on seurailla noita Kaj:tsun karavan matkoja, saa niitä matkojaan toisetkin esitellä.

Mukava on seurailla noita Kaj:tsun karavan matkoja, saa niitä matkojaan toisetkin esitellä.

Niinpä Perttu, kova ukko on Kajtsu, ei mun pää kestäisi vanhan bussin tärinää ja tuskin jaksaisin sitä vaihdekeppiä hämmentää joka ympyrässä. Kiva on lueskella Kajn ja Tupun retkistä, heillä kun tuppaa olemaan ohjelmaa campingin ulkopuolellakin, musavideot olleet mielenkiintoisia. Toivottavasti saamme nautiskella kuulumisia tältäkin kohtapuoliin alkavalta reissulta.

Tärinää siinä ei ole 12 tonnia rautaa rauhoittaa kummasti. Videokuva on kuin olisi otettu vakaajalla, niinhän se on otettu 12 tonnin vakaajalla. Tärisi kyllä vähän sen jälkeen kun olin saanut uuden vanteen vuotavan tilalle ja renkaaseen normaali paineet. Alipaineela ajelu Portugalista oli syönyt kulutispinnan ulkosyrjän aaltomaisesti. Tästä aiheutui normaalipaineella semmoinen täristys yli 50km/h nopeudella että sammutin tanssi tjat-tjatsaa, penkki kitisi ja etuovi kolisi. 200 km ajon jälkeen sain hakituksi uudet eturenkaat. Molemmat piti uusia vaikka pintaa viellä 9 mm mutta eturenkaat pitää olla samanlaiset ja samanikäiset. Olivat jo 5 vuotta vanhat.

Musikkia tallennan aina kun se on mahdollista eikä loukkaa tekijän oikeuksia.

Olen pitkälti samaa mieltä edellisten kanssa ja minuakin harmittaa, ettei isäni ollut urheilukaupan omistaja.

AP