paikat vähenee

luin juuri huutokauppasivuja,siellä oli ilmoitus että manamansalon keitaalla on konkurssi myynti menossa.onko totta tämä asia.Muutama muukin yrittäjä on sanonut lopettavansa alueet,kohta ei ole kuin STELLPLATZ paikkoja.

Ole iloinen stellplazien lisääntymisestä, se on tätä päivää, ei pyöränjäljistä mitään isoja lunnaita pidä maksaakkaan.

Ainahan on surullista jos joku alue poistuu. Toisaalle syntyy kuitenkin uusia paikkoja. Uusia tai uudehkoja on mm.Keskisen kyläkaupan alue ja Ideaparkkiin Lempäälään suunnitellaan uutta aluetta. Tulevaisuutta näyttää olevan liikekeskusten lähituntumassa olevat alueet. Ihmisten tottumukset ovat muuttuneet siten että samoilu suoritetaan erämaan sijaan ostoskeskuksessa ja kalatkin pyydystetään joen tai järven sijasta ostoskeskuksen pakastealtaasta. Ellei sitten astuta ruokaravintolan valmiin pöydän ääreen. Arvelen, että lopetusuhan kärkipäässä ovat alueet jotka ovat kaukana pääteistä, ovat huonokuntoisten tieyhteyden varassa ja kaukana palveluista. Kaupunkien, varsinkin vanhojen kaupunkien lähellä olevat alueet elävät paremmin. ...Ääretöntä hiljaisuutta arvostavana, arvostan tietenkin myös äänetöntä liikkumista. Äänettömin liikkumismuoto toteutuu veneessä joka lilluu rauhallisesti virtaavassa joessa, virran viemänä. Tokivain paluumatkalla on soudettava vastavirtaan kaksinverroin, mutta siinähän tulee liikuntapuoli hoidettua: ) ...Meidän perheen matkailuauton navigaattori suosii ostoskeskusmatkailua, erämaajokien seikkailut ovat jääneet viime vuosina aikaisempaa vähemmälle ; )

Se on näillä erämaakohteilla, joihin on tehty suuria investointeja, "tapana" tehdä muutama "pöydän puhdistus" ennenkuin toiminta on kannattavaa. Uskon, että Martinlahtikin on toiminnassa taas kesällä.

Olen miettinyt (Viralan menetystä edelleen surevana) SFC-leirintäalueiden maapohjan omistussuhteita. Nähtävästi kunnat vuokraavat maitaan yhdistyksille melko lyhyeksikin aikaa (10vuodesta eteenpäin) kerrallaan. Alueelle saatetaan joutua rakentamaan isojakin investointeja vaativa infastruktuuri. Rakentaminen kestää useita vuosia ja kas, sitten vuokra-aika saattaa olla melkein lopussa. Kunta saattaa myydä maat ja niin taas menetettiin toimiva alue. Onko tässä mitään järkeä. Olisiko mahdollisuutta ostaa kunnilta maapohja, jolloin toimintaa ei heti joutuisi lopettamaan. Eikö Liitto voisi olla mukana maapohjien ostossa esim. lainoituksen muodossa Edellä kirjoitettu on omaa päättelyäni, kun olen seurannut Vihti Parkin syntyä ja Lohjan alueen vaikeuksia vuokra-aikansa pidentämisessä. Tiedot olen löytänyt näiltä sivuilta ja Caravan-lehdestä. Jos olen väärässä, olisi se vain hyvä asia.

Kuntien halu vuokrata maa-alue yhdistykselle on ymmärrettävää, koska yhdistys harvoin pystyisi siinä vaiheessa maksamaan nk. käypää hintaa ja kunta ei tiedä yhdistyksen haluista ja menestysmahdollisuuksista mitään varmaa. Kun aluetta on rakennettu ja kehitetty, tilanne muuttuu. Yleensä vuokrasopimuksissa on maankäyttöön liittyviä optioita, jotka takaavat jatkuvuuden, jos asiat on hoidettu hyvin. Hyvät suhteet kuntiin ovat välttämättömät. Ollaan luottavaisia ja pidetään caravanlippu päättäjienkin nähtävillä.

Se ei stellplats ole uhka oikealle alueelle. Markkina vaan muuttuu ja sitten on yrityksiä ja yhteisöjä jotka ei pysy mukana. Jos alue ottaisi huomioon liiketoimintaympäristönsä muutokset, ja vastaisi niihin oikein, ei tuollaista ongelmaa olisi. Tuntuu uskomattomalta että täälläkin on joskus joku alueyrittäjä ruikuttanut noista stellp, puskaparkki, yön-yli jne. paikoista vaikka selvää on ettei alue pysyisi sen paremmin pystyssä sillä että siellä joku nukkuu yön yli.

Asunto/matkailu autojen määrä on lisääntynyt valtavasti, vaunujen ja autojen määrä on lisääntynyt, ja varsinkin nuo autot on lisänneet nimenomaan sitä liikkuvuutta porukoissa. Jos yrittäjä pikkasen kattelis ympärilleen niin se huomaisi että potentiaalista alueelle leiriytyjää on paljon enemmän kuin aiemmin. Tämä alueen pitäjä vaan ei ole niitä saanut pysähtymään kohdallaan tai peräti lähtemään varta vasten käymään. Moni SFC aluekin on katellut tilastojaan ja huomannut että kävijämäärä on laskenut hieman tai pysynyt samana kuin aiemmin. Potentiaalin lisääntyminen tarkoittaa sitä että on taannuttu vaikka määrä olisikin pysynyt samaoissa lukemissa kuin aiemmin. Paitsi jos käyttöaste on 100 eikä enempää voi ottaa.

Esim. SFC alueitten idea ei ole muuttunut miksikään vuosien saatossa, mutta markkinat on. Alueet on pääsääntöisesti kaikki samanlaisia, talkoilla on rakenneltu vaunupaikat, sauna, keittokatos, savustuspönttö ja erot onkin sitten siinä että jollain on parempi sauna kuin jollain toisella. Asiakkaat on kuitenkin hyvin erilaisia. Tarpeet, odotukset, kiinnostukset on hyvin erilaisia.

Talkoilla on alueilla tehty paljon, ja hyvä niin, arvokasta työtä. Mutta tämänpäivän lapsiperhe kun alueelle tulee, ei halua lähteä vesurin kanssa pystymettään. Ne haluaa palveluita, ja maksaa siitä. Hyvästä maksavat hyvin. Yön yli huilaamisesta normaalilla leirintämaksulla, sitä ne ei maksa. Jos leirintäalue valittaa että stellplatsit vie leivän, on kyse samasta kuin hotellit valittaisi retkeilykauppojen kaatavan heidät kun myyvät telttoja.

Olen joskus koettanut mainita näissä yhteyksissä sanan "markkinatalous" Jokohan kohta olisi aika kokeilla kun kuitenkin jotkin alueet tuntuu sillä pärjäävän. Ja vieläpä hyvin.

Niin, piti vaan mainitsemani että mikä vaan ala, aina synnyttää uusia yrityksiä, liikeideoita, ja toimintatapoja. Niitä myös kuolee. Näin on aina ollut ja varmaan tulee olemaankin. Miksi leirintäyrityksissä asia olisi toisin, tottakai sielläkin on huonosti hoidettuja yrityksiä jotka joutaakin pois.

Jokaisella yrityksellä, tuotteella, liikeidealla on elinkaarensa. Niitä syntyy ja niitä poistuu. Niinhän se kuuluu ollakin. Onhan se nähty kaksi kertaa sekin että apteekki on mennyt konkurssiin. Toisessa tapauksessa apteekkari hörppäsi putiikin pois, ja toisessa oli se perinteinen sukulaisille takausten antaminen.

On mielestäni aika iso ihme ettei SFC yhdistyksiä ole nähty isoissa vaikeuksissa, siinä mielessä omituinen tilanne. Toivottavasti ei nähdäkään, mutta vaara on suuri, osassa yhdistyksiä johdetaan tunteella ja talouden hoitaa ei-ammattilaiset.

Olen aiemmin kirjoitellut SF-C alueista. Vuosien mittaan olen vieraillut 32:lla yhdistysten ylläpitämällä caravan-alueella. Lisäksi muutamilla yleisillä leirintäalueilla. Yleensä SF-C alueet ovat paikkakunnan parhailla paikoilla - luonnon rauhassa - puhtaiden vesien äärellä. Alueilla on erilaisia harraste- ja viihtymismahdollisuuksia. Tätä arvostetaan Keski-Euroopassa. Useilla paikoilla kävijämäärät ovat kyllä lisääntyneet. Poikkeuksia toki on. Jos saisimme jollakin ilveellä nämä omat alueemme Euroopan kartoille, (liitto voisi olla aktiivisempi), siellä markkinarako. Alueet puhuvat puolestaan, ei tähdet. Minä ainakin uskon tuotteeseen.

Juuri näin !

Kari tuolla aiemmin aivan oikein kertoili toimintaympäristön muutoksesta ja sen tuomasta muutostarpeesta. Tässä AKE:n ja MAT:n tilastoista koottu numerosarja, joka tilan säästämiseksi jaksotin 5 vuoden aikajaksoihin, kuvaamaan meneillään olevaa m-vaunujen ja m-autojen määrän muutosta. Vuosi 1990: n-vaunuja 61.000 kpl / m-autoja 10.000 kpl Vuosi 1995: m-vaunuja 59.000 kpl / m-autoja 12.000 kpl Vuosi 2000: m-vaunuja 58.541 kpl / m-autoja 16.000 kpl Vuosi 2005: m-vaunuja 60.776 kpl / m-autoja 26.701 kpl Vuosi 2007: m-vaunuja 64.284 kpl / m-autoja 33.671 kpl

Vuoden 2007 lopussa rekisteröidyistä matkailuajoneuvoista 34,3 % oli jo matkailuautoja. On syytä olettaa, että matkailuautojen käyttäjät käyttävät jo nyt n. 50 % alan tarvitsemista palveluista. Kun tähän lisätään se, että vaunujen keski-ikä on n. 15 vuotta ja autojen <10 vuotta niin lähitulevaisuuden kehityssuunta on aika selkeä. Ainostaan talouslama tai kustannustason voimakas nousu voi hidastaa meneillään olevaa kehitystä. Kirjoitin tuolla jo aiemmin, että ulkopuoliset palvelujen tuottajat ovat havainneet alalla tapahtuneen muutoksen aiemmin kun me käyttäjät. Tästä syystä näitä stop n go -tyyppisiä palveluja tulee myös Suomeen koko ajan lisää.

Tämä "yönylipaikka" lista jota SFC ylläpitää kannattaisi kyllä pistää uusiksi, kun siellä on näitä 20-30€:n yöpymismestoja.

Ei tulisi pieneen mieleen että klo 23-09 välisestä ajasta maksaisin enempää kuin 2-5€ jos olen vaan jonnekin menossa, saatika että tämä paikka on vielä jossain hevon kuusessa.

Noh, kuljen omaa tietäni samoin ajattelevien kanssa ja meillä on kivaa ;))

Juuri näin kun Janhonen sanoo. Toimintaympäristön muutoksen on huomannut moni taho jo ennen meitä karavaanareita. Ja jotta me karavaanarit saadaan asia yhdistystasolle, ottaa vielä aikaa. Yksilöthän on tarpeissaan muuttuneet, yhdistykset ei juurikaan.

Tuo tilasto kertoo itseasiassa aika paljon siitä mitä aiemmin kirjoittelin.

Vuodesta 2000 vuoteen 2007 on siis matkailuajoneuvojen määrä lisääntynyt 75.000sta - 100.0000 eli kasvua 25000 ajoneuvoa. Leirintäyrittäjälle siis potentiaalisten leiriytyjien kasvu on ollut tällä vuosituhannella 33%. Jollei tolla pärjää voi mennä kattelemaan peiliä ja suunnitella retkeä käyttää kunnan palveluita sen yrityksen alasajossa. Velkaneuvonta on järjestetty joka kunnassa jollain tavalla.

Tilastot yöpymisvuorokausista ei sinällään kovin mielenkiintoinen tässä keskustelussa ole, se on alueitten heikkoutta jollei ne saa karavaanareita liikkeelle. Vaikka voisi olettaa että sadassatuhannessa kopissa yövytäänkin enemmän kuin 75000ssa.

Kyllä minusta pitäisi puhua tässä kahdesta eri tuotteesta.Yliyön ja leiriytymisestä.Jos kyse on yliyön paikasta ei tarjolla pidä ollakkaan muuta kuin parkkiruutu ja vc,koska muuten ympäristö on läjiä täynnä.Vaikka miten muuta väittäisitte,ne vastuulliset kakkii ja jättää roskat mihin vaan.Leirintä on toinen tuote ja siihen nämä omat alueet on tarkoitettu.Kalusto paranee sisältäen suihkuista lähtien kaiken vaunussa tai autossa,se kuitenkin vaatii yöpyjältä viitseliäisyyttä ja omatoimisuutta.Olen käyttänyt useasti rekkaparkkien palveluita ja myös maksanut saamastani palvelusta kun sitä on pyydetty,miten lie karavaanareilla?Isoissa autoissa ei vielä ole vc ja suihkuvarustusta.t:rahtari Markku

Kaksi tuotetta ei riitä. Yli yön, pari päivää, ja kausipaikat. Niin se jako menee. Ei saa unohtaa että suuret ikäluokat alkaa olla kausipaikka vaiheessa.

Totta,mutaa kausipaikka ja paripäivää toimii samalla alueella.Nyt puhuttiin näistä puska vai yliyön parkeista.Joillakin tosiaan tuntuu olevan omituinen asenne näistä "levähdyspaikkojen"yöpymispalveluista.Saahan sitä palvelua mutta ei pidä porata jos siitä pyydetään hinta.Se jos alueella on vc jonka käytöstä ei tarvitse maksaa on hölmöläisten touhua,se on toisen kävijän jäljiltä siinä kunnossa että siivoojaa tarvitaan.kuka maksaa?Jos olet huoltiksen parkissa niin käytätkö vc palvelua etkä osta edes kahvia kiitokseksi?Useasti olen katsellut että niinse vaan on,nmittäin kallista.

Minä kun olen luullut, että asuntoautoissa ja vaunuissa on huussit ja suihkut. Eikö sittenkään ole? Vaiko ei viitsitä omaa käyttää?

Niin minäkin luulin.Mutta kun näitä lueskelee luulisi ihmisten liikkuvan hinattavissa parakeissa joissa ei ole mitään mukavuuksia.

Olet oikeassa, kun aiheessa pysytään niin kausipaikat ei kuulu tähän. Ne on ihan eri tarina.

On vaan niin että kun tällainen satakiloi ukko rykäsee auton-vaunun pyttyyn aamup...n,niin tukkoonhan se menee.Kyllä minä kokemuksesta viisastuneena etsin aikusten huussin,tai käyn kyykkypaaaskalla.

Vaunuissa vesisäiliö useimmiten n. 40 litraa. No poileri ottaa siitä 8 litraa. Ja pumppu ei vedä säiliötä ihan tyhjäksi. Toisinsanoen suihkun käyttöön on käytettävissä kolme ämpäriä vettä. Että siitä vaan vaunussa suihkuun ja sitte kantamaan lisää vettä. Sitä vaan että se on höpöhöpö hommaa se vaunussa suihkun käyttö useimmissa vaunuissa.

Autoissapa näkyy pääsääntöisesti olevan isommat säiliöt.

Kyllä kausipaikat on eri juttu.Minäkin olen useita kertoja näissä yliyön paikoissa kun ei ole rahalla saanut pesupaikkaa tai sitä ei ole ollut,kaasukeittimellä lämmittänyt veden ja parinkymmenen asteen pakkasessa ulkona pessyt naaman kainalot ja munat pesuvadissa.Tässä järjestyksessä,kun suihkukoppia ei ole ollut.Sitä varaa kokemuksen karttuessa kaiken laista mukaan.Isojen autojen varjossa yksityisyyskin säilyy.

Meillä autossa on vesisäiliön tilavuus 120 l, harmaavesisäiliö 100 l, ja kemsan kasetti 20 l. Meidän kahden henkilön käytössä kemsan ja harmaavesisäiliön täyttymisen kestää yleensä 5-6 vrk. Liikkeellä ollessa tyhjennyspaikkoja osuu kohdalle useampia päivittäin. Jokaiselle ei viitsi pysähtyä, kun tyhjennettävää ei riitä, edes lirua kaikkiin paikkoihin.

Luontoparkeissa ollessa jääkaapin pienuus 85 l ajattaa käymään kaupassa, jo ennen pakollista säiliöiden tyhjennys tarvetta. Usein samalla kauppareissulla saamme hoidettua säiliöiden tyhjennyksen asianmukaiseen paikkaan, ja vesisäiliön täytettyä.

Patikointireissuilla kairassa tehdään tarpeet luontoon sopivaan paikkaan. Sen vähäisen tiskauksen joutuu suorittamaan veden äärellä, ei vedessä. Muun vähäisen pakkausjätteen kuljetamme mukanamme iltanuotiolla poltettavaksi.

Sinähän olet vielä riisitautisten vaallakin punnittava. Eikö Sun huusissa oo teekupponen säiliönä?

Hinkilläkö Sinä vielä uneksit vettä vaunuusi kantoo? Ei kait se vaunu nokkiinsa ota, jos sentää letkulla luikaottaa vettä sen sieraimiin?

Tarkoituksena oli kai keskustella, miksi leirintäalueet vähenevät, ainakin etelä-Suomessa. Mutta taas meni keskustelu sivuraiteelle, niin kuin yleensäkin. No, haitanneeko tuo mitään. Moni suureen ikäluokkaan kuuluvista haluaisi kausipaikan järven rannalta "korvesta", ei heitä kiinnosta leirintäalue ostosparatiisin liepeillä. Toki on hyvä asia, että eri kuluttajaryhmille kehitetään heidän tarpeitaan vastaavia alueita ja yön yli-paikkoja. Ongelmana on, että jo valmiit hyvin toimivat leirintäalueet joutuvat lopettamaan toimintansa, koska ovat toimineet vuokratontilla. Toiminnan jatkamisen rahoitus ei ehkä järjesty tai kiinnostusta toiminnan jatkamiseen ei ole. Ja taas aloitetaan alusta jossain toisessa paikassa... Ajatuksenani ja toiveenani on, että leirintäalueiden rakentaminen olisi jo alusta lähtien kestävällä pohjalla vaikka niin, että maapohja olisi oma. Liitto voisi ehkä osallistua lainoitukseen. Silloin kausipaikkalaiset tietäisivät, että toiminta jatkuu ja olisivat ehkä valmiita maksamaan paikastaan enemmän.

Tarkoitus on monta kertaa aivan eri kuin mikä toteutuu.Vähissä taitavat olla Sfc paikat jotka täyttävät vapaa-ajan paikan kriteerit järvenrannan osalta.Ymärretävää kyllä,kunnat ja kaupungit näkevät sellaiselle parempaa käyttöä.Minäkin olisin innoissani paikasta joka olisi suurehkon veden rannassa vaikka rantapaikkaa ei saisikaan,kunhan venepaikan.Sauna halutessa lämmin ja muut pesutilat kunnossa.Etäisyys kotoa reilusti alle 100km.Olisin valmis rahoittamaan tällaista hanketta noin 1000€ osuudella joka antaisi oikeuden vuokrata alueelta vaunupaikan sähköliittymällä.Kuten sanottua pieniä on pennit näillä markkinoilla.

Onko liitolla tai kellään tehty seurantaa, miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat? Riittävätkö paikat, tai jossain loppuvat, ja toisella alueella on paljon käyttämättömiä paikkoja, miksi niitä sanotaan, vuosipaikkoja vai puolivuosipaikkoja?

Näillä korkeusasteilla, kun meillä on, rakennuskulut, ylläpitokulut ovat kylmän ilmaston tähden aika mittavat. Se sesonkihuippu, kuukausi-pari jolloin joka paikka tuntuu olevan täynnä, ei anna todellista kuvaa tarpeesta. Sillä jos 80 %:ssa ajasta paikat ovat huomattavalla vajaatäytöllä, niin jotain pitäisi kyllä tehdä, että alueen käyttöaikaa saadaan laajennettua sesongin ulkopuolellekkin.

Houkuttimia??? Onko niitä käytetty?

Liitto ei ole rahoituslaitos. Jos yhdistyksen talous on hoidettu kunnolla niin kyllä se lainansa saa. Jollei ole niin ei sen kuulu lainaa saadakaan. Yhdistys on juridisesti ihan itse vastuussa toiminnastaan ja taloudestaan. Se että yhdistyksillä on yhteinen liitto ja että riskiä liiton kautta jaettaisiin kaikille yhdistyksille, on jo sitä mitä tossa ulkomaalaiset kokeili tossa pikkasen meistä itään. Sanoivat sitä sosialismiksi.

Kuten sanottu niin näitä syntyy ja näitä kuolee. Niin kuuluukin olla.

Mutta siinä olet väärässä että alueet vähenee, ei, ei ne mihinkään vähene. Jos tällä vuosikymmenellä matkailuajoneuvot on lisääntyneet 25 tuhannella, niin ei ne voikaan vähetä. Mutta tarvitaan osaamista, erikoistumista, parempia palveluita jne.

Tontin omistusta en näe avainkysymyksenä, eikä kovin monilla yhdistyksillä ole resursseja tonttia ostaakaan. Ja jollei resursseja ole, se on sama kuka on rahoittamassa, paitsi että rahoitusyhtiöt on siinä hommassa ammattilaisia ja kantavat riskinsä kyllä. Liitto ei ole elin jonka kuuluu ottaa kannettavakseen yhdistyksen riskejä. Jatkuvuus ei ole omistusta, se on sopimustekniikkaa.

Liitolla ei. Eikä oikeen voi ollakaan. Yhdistykset vastaavat itse toiminnastaan. Siis paikoistaan, käyttöasteestaan, taloudestaan ja tietty koko toiminnastaan. Vaihtokauppaa kausipaikoista en tiedä eri yhdistysten välillä olevan. Totta on se että toisiaan hyvinkin lähellä olevilla alueilla jollain ei tarjonta vastaa kysyntää ja toisella vajaakapasitettia.

Houkuttimia? Ei ole juurikaan käytetty. Yhdistysten olisi aika herätä ruususen unestaan (Tää ei ole se Susan Ruusunen vaan se satu) ja alkaa tekemään muutakin kuin sitä mitä on aina tehty.

Kyllä minun mielestäni tontinomistus tai pitkä hallintaoikeus on avainkysymys alueiden rakentamiselle.Sellaiset alueet jotka sijaitsevat paikoissa jotka täyttävät kriteerit,niille kyllä löytyy ottajia.Sitten siihen alueen rakentamiseen,hatusta heittämäni 1000€,sinänsä ei liian suuri osuusmaksu.Mutta jos rakennetaan esim.200 vaunupaikkaa sähköpaikkoina ja salaojitus,saunat ja muu huoltotila taitaa osuusmaksujen jälkeen jäädä runsaasti muuten rahoitettavaa osuutta.Tontti taitaa olla kokonaan vielä maksamatta ja talkoolaiset taita olla samassa paikassa kuin talvisodan vapaaehtoiset.

Aivan. Omistus tai pitkäaikainen hallintaoikeus. Niin tietty.

Mutta kumpi, sillä ei merkitystä. Kumpi vaan niin se on kuitenkin perusedellytys.

Aikanaan suunnittelin pienen leirintäalueen laittoa Kirkkonummelle Veikkolaan ratsastuskoulun yhteyteen. Asiasta luovuttiin koska ei se ollut kannattava investointi. Asiaa on sen jälkeen lähinnä pohdittu siten että annetaan mahdollisuus viikon kesäleireille tulijoille majoittua alueelle matkailuautolla tai vaunulla tarjoten sähköä. No alue on kooltaan 15 ha. www.stallsandbacken.fi

Aivan,yhditys siinämielessä helpompi ettei tuottavuus ole ainoa kriteeri.Yhdistyksien jäsenille vieraspaikkojen vuokraus ei silloin ole verollista toimintaa,kuten ei kai ohjelman ja buffetin pitokaan.Kaikki eivät kiinnostu kaljan kittaamisesta ja katteen kasvattamisesta.

Kyllä kuule myynti, ja varsinkin buffe myynti on ihan liiketoimintaa ja siten verollista. Tulkinnat vaan vaihtelee kamalasti. Mutta jos vaikkapa buffee myyntiä niin ihan selkeesti verollista toimintaa.

TVL:n 23 § 3,mom mukaan yhteisön elinkeinototulona ei pidetä -yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- tai muuusta niihin verrattavasta toiminnasta sekä edellämainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilusta-, myynti ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa -jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa -adressien, merkkien, korttien viirien ja muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojen keräyksestä saatua tuloa

Tästä on jopa KHO:n päätös vuodelta 1997 taltio 188. KHO:n päätös on tietenkin juuri tietystä tapauksesta mutta se vaikuttaa myös verottajan tulkintaan. Alviahan maksetaan vasta sitten kun ns. vähimmäisäännös 8500 e/v. ylittyy.

Eli aika paljon yhdistys saa touhuta ilman tuloveroa ja alvia kun tekee sen siinä tarkoituksessa mitä säännöt sanoo. Silloin kun toimintaan tulee näitä piirteitä on verollepano lähellä: -toiminta on itsenäistä, jatkuvaa, säännöllistä ja riskialtista -myynti kohdistuu rajoittamattomaan asiakaskuntaan ja kilpailee yleisillä markkinoilla (tässä on se SFC:n alueiden ongelma) -käytetään palkattu työvoimaa -toiminta tapahtuu ansiotarkoituksessa eikä liity yhdistyksen varsinaiseen yleishyödylliseen tehtävään.

Tuossapa hyvät rajat joo. Mutta jollei tuota, niin miksi puuhastella ylipäätään tuollaista. Siitä kyse.

Jos taas olisi kyse toiminnasta jolla yhdistykselle jotain merkitystä, niin nuo rajat saa unohtaa alkaa oikeesti hommiin.

Rajat ja rajat... jos yhdistys on alv-velvollinen ja toiminta on vähäistä ylittäen kuitenkin minimin niin eiköhän vähennyskelpoiset alvit ole suuremmat kuin maksettavat.

"vähennyskelpoiset alvit ole suuremmat kuin maksettavat."

Ei ihan auennut ???

Tällöin on kyseessä negatiivisen veron siirtäminen seuraavalle kalenterikuukaudelle/kuukausille. Jos tuo kalenterikuukauden vähennettävä vero on suurempi kun myynnistä suoritettava vero, arvonlisäverovelvollinen siirtää vähentämättä jääneen osan tilikauden seuraavalle kuukaudelle ja edelleen seuravalle jne. Negatiivinen vero palautetaan tilikauden aikana vain poikkeustapauksissa. Kun tilikausi päättyy ja jos silloin vielä on jäljellä veroa jota ei ole voinut vähentää niin voi hakea palautettavaksi. Sitä ei saa enää siirtää seuraavalle tilikaudelle. Voihan olla, että koko tilikaudelta vähennettävät verot ovat suuremmat kun myynnistä suoritettavat verot jolloin niistä saa hakea ennakkopalautusta kalenterikuukausittain. Tämä nyt koskee lähinnä niitä, jotka myy tavaroita tai palveluja pelkästään ulkomaille.

On aivan sama, onko maapohja oma tai siihen on pitkäaikainen hallintaoikeus, kunhan se takaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen leirintäaluetoimintaan. Mielestäni ei ole kovinkaan järkevää, että yhdistys saa vuokralle alueen esim. kymmeneksi vuodeksi, rakentaa sähköpaikat, saunan yms. ja sitten taas toiminta loppuu. Ja sama aloitetaan alusta jossain toisessa paikassa.

Niin, ero on siinä, tapahtuuko ed. mainitut tapahtumat oman jäsenistön keskuudessa. Silloin niitä ei katsota liiketoiminnaksi.

Mutta kuten yleensä myynti tapahtuu muillekkin, kuin oman jäsenistön palvelemiseksi, ja on palkattua työvoimaa toiminnan ylläpitämiseksi, kyllä se verottaja meillä katsoo silloin ihan puhtaaksi liiketoiminnaksi. Käytiinpä siitä asiasta vielä "hattu" kourassa verottajan pakeillakin kuulemassa sen kanta.

Yhtenevä käytäntö se ei varmasti ole joka alueella Suomessa. Näin meille verottaja sanoi.

Ei kai verotus ole mikään ongelma? ALV veron maksaa aina loppukäyttäjä(siis asiakas)ALV verovelvollisella on vain velvollisuus tilittää se eteenpäin.

Liiketoiminnassa ei käsittääkseni kukaan pakota tekemään voittoa josta muut verot määräytyy.Jos taas tulee voittoa niin kai siitä voi kymmenykset maksaa.

En ole verotuksen asiantuntija mutta haluan vain sanoa,että se on siitä kiinni miten sen ajattelee.

Eri asia jos tuote tai palvelu ei käy kaupaksi korkean hinnan vuoksi mutta eikö tällainen yhdistys saa hyvän edun esim.palkkakustannuksissa?

Kyllä taitaa asia olla caravan-alueilla monasti juuri niin kuin Oiva mainitsee. Ja määräaika alv:n takaisinhakemiseksi on kolme vuotta. Negatiivinen alv tulee caravan-alueella siitä, kun pääosa tulosta tulee majoituksesta eli aluemaksuista, vuosipaikkamaksuista jne ja on verokannaltaan 8%. Vähennettävien kulujen verokanta on pääosin 22%. Kun yhdistys käyttää tulonsa alueensa kohentamiseen, uuden rakentamiseen ja palvelujen kehittämiseen, johtaa se juuri tähän. Samalla tulee elinkeinotoiminnan osuus myös tuloverolle, mikä kuitenkin on suhteellisen pieni, tietenkin tuloksesta riippuen.

ALV ja tulovero on ihan eri asioita kokonaan.

Juu, siksipä kysyin kun en näe yhteyttä käytyyn keskusteluun.

Arvonlisävero ja tulovero ovat kuitenkin asioita jotka oleelisesti vaikutavat yhdistysten toiminnassa.Mutta jos maksuja palveluista kerätään niiden osoite varmasti on juoksevien menojen kattaminen,jolloin pääsemme väittämään "ei tarvitse tuottaa liikevoittoa"Jopa"osuus maksu"on tarkoitettu jonkin maksun kattamiseen.

Verojen määrytymisperusteet on samansuuntaiset kaikilla alueilla. Se ei siis selitä tätä mitä tässä ketjussa haettiin. Mutta tietysti, veroista on helpompi keskustella kuin alueitten tulevaisuudesta tai liiton ja yhdistysten roolien kehittymisestä.

Nyt on pakko heittää rakentava ehdotus kehiin: Verot valtion maksettaviksi.

Eiköhän noilla edellytyksin hyvä tule.

PS: Me olemme valtio.

Voi olla kuitenkin ihan asiallista kerrata ennen bisneksen aloittamista kannattaako yrittää olla yleishyödyllinen vai yleinen.Siitä se kehittely alkaa.Seuraavaksi voisi yrittää käyttää suhteita jos niitä on.Tämähän ei kai ole tekstari viesti?jätetään ne verot noille erootisille taiteilijoille.Meillä kannustimena voisi olla maailman pelastaminen saastumiselta, ja Vuotoksen rakentamiselta pistämällä matkailu uusiin puihin automatkailun osalta.Tarkoittaa kustannukset nousee,että alueille pitäisi päästä junalla.

Yleishyödyllinen - business ? Eihän yleishyödyllisen kuulu olla business ?

Oisko toi valinta tehtävä jo aiemmin.

Ja ulkoministerille saldoraja.

Vuotokselle vois muuten tehä sellasia saunahuvila lauttoja joista juhannusyönä voi kusta suoraan jortaaniin. Kaiteen välistä ettei putoo jonkhaan. Tai voihan sitä laittaa vetskariin ilmapallon kiinni niin että se pallo vetäsee putoavan sepalukset kiinni ettei niin ruma ruumis.

Ja päähän bampers teippivaippa juhannuskypäräksi niin se imee itseensä kaiken kusen mikä päästä tulee. Tai jos kaatuilee kivisillä rannoilla niin suojaa lakuaisen isommilta vammoilta. Joojoo, tästä se business syntyy. Ja on jollei yleis, niin ainakin hyödyllinen. Tähän on markkinoilla tilaus. Junalla vuotokselle ja siitä laulellen vesiä.

(Ei ihan aennut miten vuotos tähän juttuun osuu mitenkään, mutta ei ole eka kerta kun en jotain ymmärrä.