Miten toimitaan 1.10 alkaen leirintäkohteissa ?

No niin, nyt lähestyy se hetki, että useimmat "kirtolaiset" vetäytyvät talvipesilleen.

Tämä kiertolainen yrittää räpistellä ympäri vuoden. Kun lueskelen tota Caravan Leirintäopasta, usein on ilmoitettu että: Avoinna 1.1-31.12. Isäntäpäivystys 1.5-30.9. ja talvella viikonloppuisin.

Monien leiriytymispaikkojen kohdalla ei kerrota mitään, pitääkö soittaa etukäteen vai mennäkkö vaan? Onko sähköä tolpassa, minne maksetaan ?

Miten siis toimitaan ?

Ihan "KUMMIN" paikkahan tässä on jollekkin avoinna, kun tarvitsee yhtenään kaikenlaista oppia tällä saralla.

SF-Caravanin tuottaman "Leirintäoppaan" sivuilta löytyvien alueiden informatiomäärä on varsin rajallinen. Kaikkia alueiden käyttöön liityviä asioita ei näin ollen siihen saa mahtumaan paisuttamatta sivumäärää. Sen sijaan jokaisen siinä olevan alueen yhteystiedot sieltä löytyvät. Pikku-Lealle neuvon ohjeeksi että hän soittaa mieluiseensa paikkaan ja kyselee siltä ne tiedot, joita hän katsoo tarvitsevansa. Kyllä se siitä, sanoi ISO-Manu. "Rovasti" Osmo omia aikojaan. Hyvää syksyä!

No tällä ensimäisellä ajallisesti pitkään virahtaneella matkalla jo olen törmännyt, että puhelinnumerot eivät aina pidä paikkaansa. "Numero ei ole käytössä" kuuluu vastaus.

Ja kun menet alueelle, siellä on ilmoitettu toinen puhelinnumero ja kun soitat siihenkin, siihenkin saat vastauksen: "Olkaa hyvä ja tarkistakaa numero."

Näin ollen tätä asiaa täältä kyselinkin, kun ei ole kokemuksia vielä kertynyt.

Joo, mut ku mä oon viel semmonen matkaaja, etten aamulla tiedä, mihin päin suuntaan. Illansuussa jos väsymys painaa, kattelen, mitä paikkoja vois olla lähitienoolla. Jos on virkee olo painelen maantietä pitkin eteenpäin. Niin et etukäteen ei oikeen oikein toimi vielä toi mun suunnitelma ja matkanteko.

Lea. Ei mitään muuta kuin menet alueelle vain. Usein siellä on postilaatikko tms. jossa on ohjeet ja pankkisiirto, jolla voi suorittaa maksun. Näin ainakin useilla SF-C:n omilla alueilla. Yleisistä en osaa varmaksi sanoa, mutta jos ne ilmoittavat olevansa toiminnassa niin käytäntö voi olla sama. Rohkea rokan syö ja arka yrjöö sen pois. ☺☻ ☺☻ Hyviä syysmatkoja!

ABC-liikenneasemat ovat myös mitä mainioimpia matkaparkkeja. Sähköäkin saa hyvin kohtuuhintaan, esim. ABC Marjalassa Joensuussa 2,50 eur. Monilla asemilla matkailuajoneuvojen paikat ovat mukavasti vähän sivussa pahimmasta vilskeestä; esim. Oritupa ja Viitasaari ovat tällaisia. Marjalassa pääsee sähkörasiaan kiinni henkilökunnan (taka)oven luokse, hyvin rauhallista on siellä. Siis jos vieressä menevän tien liikenne ei naittaa.

Niin ja jos ei sähköä tartte, ei tarvitse mitään maksaakaan.

Olen talvimatkoillani todennut ilokseni useimpien SFC alueiden olevan auki omatoimialueina. Niin että jonkun kopin seinässä on loota jossa on vieraskirja ja pankkisiirtoja sekä opastus johonkin lähihuoltoasemaan tai kauppaan josta saa avaimen kuittausta vastaan. Mielestäni homma toimii aika hyvin.

On myös muutamia kunnallisia jotka ovat talvisin käytössä sekä hiihtokeskusten yleensä kalliimmat paikat. En minäkään yleensä tiedä missä ensi yö koisitaan.

Monella kaupallisella alueella näkyy olevan käytäntönä, että vastaanoton sulkeuduttua alueelle saa mennä ja valita mieleisensä paikan, kytkeä sähköt ja asettua olemaan; maksut ja muut muodollisuudet hoidetaan sitten seuraavana aamuna.

Tuo sähkötolppien lukitsemattomuus saattaa olla vähän niin ja näin sähköturvallisuusmääräysten kannalta mutta käytännöllistä se on.

Soittelin kyllä pitkän liudan huoltoasemia läpi reittini varrelle osuvia mut kovin, kovin harvoissa on vielä tätä sähköllistä yöpymismahdollisuutta. Enpä mie hirveesti suunnittele, riippuu mitä matkalla tapahtuu, kuka soittaa, minne pyydetään. Meen sen mukaan.

Olishan tuo kiva, jos ne olis listattu, missä huoltoasemilla voisi yöpyä sähköverkkopalvelua käyttäen ja mihin hintaan? Kemissä Nesteellä 5 euroa. Mahtuu pari autoa siihen jos pistorasiat ovat ehjiä. Neljällekkin olis pistorasiat, jos luikkii aamulla hyvissä ajoin tiehensä, ettei ole haittana huoltoon tuleville auotille. Pitää soittaa etukäteen ja sopia asia.

Vaasassa, en vaan muista oliko Neste vai ABC, yhdelle olis sähköinen paikka. Hintaakaan en muista.

Rovaniemellä se Napapiirin Shell, 8 e.

Joo, Kaustisilla Mosalan leirintäalueella oli portti auki. Puhelinnumero oli luukulla, jossa sanottiin, että pitää sopia etukäteen. Mutta sekään puhelinnumero ei toiminut, kuului vaan, että tarkista numero.

Ja siinä Carawan lehdessä oleva numero kans, saa vastauksen, numero ei ole käytössä. Kaikki sähkötolpat oli auki ja niissä sähkö. Kaiken huipuksi mun piironkini upposi sinne ja olin nalkissa pari vuorokautta.

Eipäs pojat oo lyöny vetoa vielä. Kukas se täällä jo hioi kynsiään, että lyödääs vetoa mikä ongelma Lealla seuraavaksi.

No nyt on mulla komia pitkänvarren lapio, jotta seuraavan kerran saa olla aikamoinen suo, etten omin avuin pääse pois. Nyt Mosalassa ei ollu kuin nää viispiikkiset, enkä viittinny niillä alkaa maata kaiveleen.

Vastuulla oli tarkoitus sanoa, että jos lapset menee sinne leikkimään sähkötolppien kanssa, leirintäalueella on suuri vastuu siitä. Ihmettelinkin, että onko tarpeen pitää sähkövirtaa kaikissa tolpissa. Muutamakin varmaan olisi riittänyt. Kyllä minuakin hirvitti, että jos lapset menee sinne sorkkimaan. Iteeni ainakin lapsuudessa tommoset paikat kiinnosti kovasti.

Eräässä paikassa sanoivat, että kaikki lämpötolppien avaimet on vähitellen hävinneet asiakkaiden mukana ties minne.

Mutta voisihan noissa tolpissa olla jokin "turvakorkki", jota lapsi ei saa auki... kunhan se olisi sellainen, joka myös menee itsestään kiinni.

Ehkä paras (ja kalleutensa takia varmaan mahdoton) ratkaisu olisi sellainen sähköliitin, että virta kytkeytyy vasta, kun liittimeen kytketään oikean muotoinen vastakappale.

Se on totta että niitä on vähän.

Retkeilymajoista kannattaa myös kysyä. Minä soitin Joensuussa olevaan retkeilymajaan ja siellä olisi kernaasti saanut yöpyä, mutta parkkipakkka on remontissa ja siksi sinne ei juuri nyt pääse. Sähköt + suihkujen käyttömahdollisuus olisi maksanut 10 euroa yöltä.

Avaimet varmaan säilyy, jos niistä otettaisiin pantti. Tupoksella on hyvä panttijärjestelmä. Jos yhden tai pari yötä yövyt, ja pantti on 20 euroa yöpymismaksun lisäksi, eiköhän aika hyvin avaimet palaudu tiskille.

Jaa, nyt en muista, kummin päin se panttiraha olikaan, oliko niin et adapterista 20 ja avaimesta 10 euroa vaiko päinvastoin. Mut panttiraha olisi varmasti hyvä, sillä saisi uuden avaimen jos asiakas ei paulauta avainta.

Niin näkyy olevan ainakin kahdenlaista järjestelmää. On kaksireikäistä sähkörasiaa, ja on kolmereikäisiä rasioita ja minä tartten taas kolmereikäiseen adapterin väliin.

Pantiksihan kävisi myös SFC- tai leirintäkortti, tosin siinä ei sitä rahaa ole varsinaisesti kiinni.

Mutta nämä panttisysteemit edellyttävät, että paikalla on joku ottamassa sen pantin ja taas palauttamassa, eli niinä aikoina, kun vastaanotto on miehittämätön, ei homma toimi.

Miten sitten toimisi sellainen järjestely, jossa sähköt olisivat kolikolla avautuvan luukun takana. Voisi samalla maksaa sähköt. Leirintäoppaaseen vain tiedot, että tällä alueella tarvitaan kolikoita.

Joo, mut tuskin ne avaimet häviää miehittämättömällä jaksolla. Varmasti häviävät silloin, kun sesonki on suurimmillaan. Tossakin Mosalan kohdalla ajattelin mielessäni, että sähköt vois olla päällä vain jossain osassa, ei koko suureella kentällä joka tolpassa silloin kun paikka on miehittämätön.

Toi kolikkojututkin vaatii aika lailla investointeja ja huoltoa, kustannuskysymys, ja sit et saako käytöllä sen takaisin?

Jep. Kyllähän tämä nykykäytäntö lienee se toimivin, eikä investointeja tosiaankaan kannata tehdä ellei niistä saa kohtuullisessa ajassa rahojansa takaisin.

Kun nyt saataisiin edes ne kolmipiikkiset töpselit joka paikkaan, niin sekin olisi huikea parannus. Niistä ei sähköiskuakaan saa ihan pienellä vaivalla.

Rupesin miettimään, et onko ne kolmepiikiset / reikäset samanlaisias it jokapaikassa? Eli kolme reikäähän pitäisi olla siinä sähkötolpassa olevassa pistokkeessa. Ainakin Tupoksella oli, kait ne sitten on muuallakin samalaisia, vai meinaatko et muualla oliskin kolme tappisia siinä sähkötolpassa?

Samanlaisiahan ne kaikki on - en vaan koskaan muista, kummassa päässä on piikit ja kummassa reijät :)

Yllättäen muuten Hirvaskankaan ABC:n matkailuajoneuvopaikoilla onkin vanhanmalliset pistorasiat, vaikka on ihan uudesta paikasta kyse.

Niitä 3-reikäisiä en ole vielä tavannutkaan muualla kuin Laajarissa ja Aulangolla, muistaakseni.

Tupoksella ja Kalajärvellä (Peräseinäjoella)

Caravan sähkökaapeli on CEE päillä varustettu. http://www.karavaanarit.fi/karavaanimatkailu/turvaopas/turvallinen_leiriytyminen/sahkoturvallisuus/ Pikkuhiljaa siirtymäajan kuluessa siirrytään käyttämään näitä CEE päitä kaikilla alueilla shukon sijasta. Shuko pistorasioita varten tarvitaan adapteri Shuko/CEE. Adapterin saa ostettua melkein jokaisen marketin sähkötarvikeosastolta tai halpamarketeista. Hinnat ovat olleet 10€ kahta puolta yleensä.

Toinen adapterimalli on CEE/Shuko, jota tarvitsevat ne joilla sähkökaapelissa on shuko pistotulppa.

Tässä sulle muistisääntö:Virrallisessa eli kuumassa puolessa ei voi olla tappeja.Muutenhan niihin tappeihin voisi koskea käsin.

Muuten näihin sähkö asioisin kommentoisin,että tolppiin pitäisi saada vikavirta suojat.Uusissa luulisi jo olevan vai onko se lämpölaukaisija joka niissä on se vipu.

Olisihan noita mahdollisuuksia mutta ne tosiaan vaatii investointeja ja viitseliäisyyttä.

Sähköliikkeet Huom.Tuokaa markkinoille tolppamalli johon voi soittaa annettuun numeroon: esim.24h sähköä numero xxx xxx 3e/soitto tai tekstiviesti.Luulisi kaupan käyvän.

Kiitos, hyvä muistisääntö.

Pystyisköös tuohon pantti hommaan ajatteleen/suunnitteleen ostoskärry menetelmää??Vai ampuuko ohi ja lujaa?? tm

No toi panttijuttu on ihan sama idea, kun toi ostoskärryjuttu. Se vaan on kiinni siitä, että se pantti on riittävän iso, et se laittaa palauttamaan panttia vastaan saadun laitteen tai tavaran.

Niinko tuolla Tupoksella oli adapterin panttinna 20 euroo, niin kyllä adapteri palautuu hyvin. Mikäs siinä, jos avaimen panttina olis vaikka 10 euroo tai 20 euroo, niin eiköhän palautus, riippuu tietenkin vietettyjen öiden määristä.