Yhdistys

Nyt astun monen varpaille, tosin tarkotuksella, jeps yhdistysten hallitukset, nehän koostuu pitkälti vakipaikkalaisista, mutta jääväkö he ittensä, itsensä intressisä ole van asian käsittelyssä? Sitten, yhdistykselle tulee kutsu alan liikkeen matkaväline näyttelyyn, suunattuna vakipaikkalaisille, hallitus hyväksyy kutsun kausipaikkalai- sille, toteutuuko yhdistyksen tasavertainen kohtelu kaikille jäsenille? Onko yhdis- tyksissä sittenkin kerrostettua väkeä? Miksi kausipaikkalaisella ei ole tuottovaa- timusta, rajoitettu oleskelu, ylimääräisestä lisämaksu? Joku pillastu, mutta osal- listuin treffeillä hommiin, maksoin kaksi vuorokaismaksua ja treffimaksun, edes ar van myyjääjä ei näkyny. Tekeekö tolla hinnalla kausijyrä talkoita? Pelkkä yhdistyk sen jäsen.

Hyviä kysymyksiä, niihin kun kaikki jäsenet lähtisivätkin hakemaan vastauksia vuosikokouksiin, vaan ei, ei kiinnosta yhdistyksen asiat rivijäseniä.

Siitä johtuen kausipaikkalaiset saavat "vapauden" tehdä mieleisiään päätöksiä . . .

Ajatelkaapas sitä, nii jos viitsitte . . .

Erkki Raamatusakin sanotaan monesti. Niin on kutsuttu monet,mutta he eivät tulleet.

Mitä tästä opimme? Älä ota ressiä

Käyttäjän lisäys viestiin 22.11.2012 klo 10:38:54 Edellinen lipsahti...

En malta olla puuttumatta asiaan... Hienoja alueita kyllä rakennetaan ja kehitellään, mutta mitä saa rivijäsen joka ei käytä omaa aluettaan esimerkiksi kausi-/vuosipaikkalaisena. Todellakin samaiset kausipaikkalaiset käytännössä tekevät lähes kaikki päätökset ja siinä tavallinen jäsen jää ilman mitään vastinetta jäsenyydelleen?

Suuri haaste yhdistykselle on "keksiä jotain kivaa" myös näille jäsenille. onhan he suurin osa yhdistyksen jäsenkuntaa, sormituntumalla 90 prosenttia (?) jäsenistä.

Suuri haaste yhdistykselle on "keksiä jotain kivaa" myös näille jäsenille. onhan he suurin osa yhdistyksen jäsenkuntaa, sormituntumalla 90 prosenttia (?) jäsenistä.

Miksi?Tuo vaikuttaa samalta kuin yrittäisi ensi kertaa syöttää lapselle mansikkaa. Se vaan on niin että tuolla saralla kaikki on jo keksitty,me emme vaan kaikki sovi samoihin juttuihin.

Tästä aiheeesta, tai aika läheltä oli aika paljon keskustelua " miksi sf alueet slummiutuvat" Kyllä kai tuosta aiheesta juttua piisaa tietysti tähänkin letkaan, ja hyvä niin. Se kai tuo yhdistyksen päätöksen teko vaatii tietysti paikalla oloa, esim.minulla ei ole tullut käytyä omalla alueella kertaakaan, vaikka laittoivat ilmaisen tutustumis viikonluppu lipun. Niin että minun täytynee tyytyä niihin päätöksiin, mitä siellä tekevät. Ja kai ne hyvin aluetta hoitaa koska siellä näkyy väkeä olevan, kun ohi on tullut ajettua. Mitä kivaa mulle pitäisi, ei ole kyllä tullut aateltua. Treffeille ei montaa kertaa ole tullut osallistuttua. Yövyttyä on monella alueella tullut. Ja siihen lähes kaikki alueet on meille sopineet, ja mitkä ei, niin sinne ei ole pakko mennä. No minun rahat mitä niistä, jos ei se minua joskus miellytä mihin niitä yhdistys käyttää, tai onko maksu liian kallis. silloin minä luovun maksusta,ja se on siinä. Toivopoika

Raimon täytyi kirjoittaa juttunsa unipöpperöissään provosoiden. Kyllä valtion ja kunnan tarttis mulle järjestää jotain kivaa, koska maksan älyttömästi veroja, enkä kuitenkaan tarvitse enintä osaa sen palveluja.

Ongelman ydin on siinä kokeeko jäsen maksamansa jäsenmaksun tukena jollekin toiminnalle (aiemmin aatteelle), jota hän ei tarvitse tai käytä mutta haluaa silti maksaa vai kokeeko hän jäsenmmaksun vastikkeellisena suorituksena, jota vastaan hänen tulee saada jotain. Jos jäsenmaksu koetaan vastikkeellisena suorituksena ollaan hyvin lähellä panos-tuotos -ajatusta, joka kuuluu aikaan lisääntyvissä määrin. Ts. siinä missä aatteellisuus loppuu siinä pisnesajattelu alkaa.

Kannattaa huomata, että näille omille alueille on malli menneisyydessä. Tätä samaa on työväentalot, nuorisoseurantalot, maamiesseurantalot, pienviljelijäyhdistysten talot jne. Nehän edusti aikaa jossa samanhenkiset rakensi (talkoolla) koontumispaikan itselleen. Sinne kokoonnuttiin viikolla ja viikonloppuna kunnes tultiin aikaan jolloin oma paikka ei enää vetänyt -edes uuden sukupolven jäseniä - ja haluttiinkin mennä sinne missä muutkin on. Ja niin omasta talosta, joka aiemmin oli vahvuus tulikin rasite, ellei sitten käynyt niin hyvin, että tonttti oli niin hyvällä paikalla, että siitä saattoi käydä poliittiista lehmänkauppaa jonkun rakennusliikkeen kanssa.

Pahinta on tilanne jossa jäsen kokee maksamansa jäsenmaksun, jonkun toisen samalta yhdistykseltä saaman edun subventointina. Tällöin ei kyse ole siitä miten asia faktisesti on vaan miltä asia jäsenmaksun maksajasta näyttää. Ja niin on kun näyttää.

Nythän meillä järjestön sisällä eletään sitä vaihetta, että edellä kuvaamani tuleva tilanne pontevasti kiistetään kun muutakaan vastausta kysymykseen ei haluta nähdä.

Niin, pitää olla jonkin yhdistysen jäsen saadakseen kattojärjestön jäsenedut.

Erkin toteamus on hyvin hyvin lähellä asian ydintä. Koko homman tukijalkoja on vain muutamia ja omia alueita lukuunottamatta kaikki muut on liiton hallussa, kuten jäsenlehti, jäsenalennukset, nettipalvelut jne.

Olen jo aiemmin ehdottanut, että tulevaa muutostarvetta ajatellen sääntöjä tulisi muuttaa jo nyt niin, että henkilöjäsenen olisi sekä liiton että yhdistyksen jäsenenä ja henkilöjäsenten jäsenoikeudet hoidetaan kuten nytkin yhdistysten kautta. Sääntöpykälä voisi toimia vaikka näin: Liiton jäsenenä voivat olla henkilöt (henkilöjäsenet) joiden tulee kuulua liiton jäsenenä olevaan rekisteröityyn yhdistykseen. Henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta. Yhdistysrekisteri tai Yhdistyslaki ei aseta tälle mitään estettä.

Suomi on luvattu yhdistystysten maa. Yhdistyksiä on lähes joka lähtöön, eikä hallituspaikoille ole yleensä mitään tunkua. Jos haluaa vaikuttaa, niin silloin pitää hankkiutua hallitukseen mukaan. Rivijäsenillä ei ole paljon sanavaltaa, paitsi vuosikokouksissa jos saa enemmistön. Sielläkin on paikalla yleensä vain hallituksen jäsenet ja muutama satunnainen jäsen enimmillään. Ongelmana on, että ketään ei kiinnosta yhdistysten asiat... Onkos tuo sitten ihme jos käytännöt muuttuvat niiden mieleiseksi jotka ovat pyörittäneet yhdistystä parhaimmillaan vuosikymmeniä.

NIINPÄ !!! ? Toivopoika

Kumpi lienee caravanyhditysten "päätoimala" tuottaa edullisia yön yli toimintoja,vai keskittyä "mökkikylien" perustamisiin/tukemisiin? Eikös idea ole pitää pyörät pyö- rimässä?

Erkki hyvä,kuten tiedät,yhdistyksen päätarkoitus on saada kassakone kilisemään. Kun rivijäsen tulee alueelle töihin,niin siitä hänen täytyy maksaa aluemaksut.niin palkaksi saa työnilon.Se on eriasia kuinka paljon tällaisella palkalla töitä viitsii tehdä.Kun yhdistykselle tuli kutsu matkavälinenäyttelyyn.niin se tuli 50 henkilölle (linjaauto täyteen),mutta hallitus muutti sen vain kausipaikkalaisille koska matkalla tarjottiin myös ruokaa,jonka yhdistys maksoi.Näin siitä tuli kausipaikkalaisille palkinto ja korruptiomatka kesän töistä Matkalle olisi sopinut 20 henkilöä enemmän,mutta lisää ei otettu. Vielä kysymys tietäville:Kuinka suuria hankintoja hallitus voi tehdä jos niitä ei ole budjetoitu,eikä ole päätetty yhdistyksen kokouksissa? Vastausta odottaen

Toivottavasti tuo Vesan kertoma hallituksen messumatkasta on ainoa tässä järjestössä. Jos messumatka on mennyt noin kun Vesa kertoo, niin kysymys on rankasta toimivallan väärinkäytöstä ja yksityisen edun tavoittelusta muiden jäsenten kustannuksella.

Kun retkeen tuskin on ollut noilla säännöillä toteutettuna talousarviossa määrärahaa, hallituksen jäsenet ovat olleet jäävejä päättämään asiasta jossa heidän yksityinen etu on ristiriidassa yhdïstyksen edun kanssa (YL 23§) ja toiseksi heille on syntynyt tuottamuksellinen vastuu moraallisesta vastuusta nyt puhumattakaan. Valta sokaisee ja täydellinen valta täydellisesti!

Mitä tuohon hallituksen hankintavaltuuksiin tulee niin se määräytyy jäsenkokouksen hyväksymän vuosittaisen talousarvion mukaan ja hankinnan tulee liittyä siihen mitä yhdistyksen säännöissä kerrotaan toiminnasta. Yhdistyksen kun tulee toimia vain nillä toiminta-aluella mitkä sen säännöissä on määrätty. Hallitus saa esim. ostaa omalle aluelle traktorin mutta vain jos yhdistyksen ko. vuoden talousarviossa on varattu traktorin ostoon riittävä määräraha. Yhdistyksessä päätösvaltaa käyttää jäsenet ja toimeenpanovaltaa jäsenten valitsema hallitus. Kun jäsenet yhdistyksen kokouksessa hyväksyvät hallituksen pohjaesityksen pohjalta kunkin vuoden talousarvion se on hallitusta sitova määrärarahoittain esim. investointeja koskien. Täytyy tietenkin huomata, että kysymys on talousarviosta jonka toteutukseen sisältyy riskejä mutta ei hallitus silti voi talousarvoon mitään uusia menoja uittaa ohi jäsenkokouksen. Ts. investoinnit on kohteittain perustuttava talousarvioon. Yhdistyslaki ja säännöt (toimintasuunnitelma ja talousarvio) velvoittaa ennalta suunniteltuun taloudenpitoon, ei säveltämiseen.

Hallituksen asemaan kuuluu mm: 1.) Hallituksen tulee lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen jäsenkokouksen tekemien päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita 2.) Hallitus ajaa yhdistyksen jäsenten etua ja toteuttaa yhdistyksen säännöissä yhdistykselle määriteltyä tarkoitusta 3.) Hallituksella EI ole yleistä toimivaltaa yhdistyksen asioissa vaan hallituksen toimivalta tulee Yhdistyslaista, yhdistyksen säännöistä, toimintasuunnitelmasta + talousarviosta (toteutusvelvoite), mahdollisesta sisäisestä ohjesäännöstä tai tilisäännöstä ja kirjanpitolaista- ja asetuksesta.

On myös tehtäviä joita ei voi antaa hallitukselle kuten: a) Kiinteistön myynti tai kiinnittäminen/panttaus b) Yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden luovuttaminen Säännöissä voidaan määrätä toisin mutta kannattaa aina muistaa, että: edes yhdistyksen kokouspäätöksellä yhdistys ei voi poiketa säännöistä.

Hallituksen jäsenet ilmeisesti varsin vähän miettii vastuukysymyksiä eikä niitä tarvitsekaan miettiä jos toimii oikein. Mutta jos ei toimii niin kannatata muistaa, että hallituksen jäsenellä on: a) Parlamenttaarinen vastii

luottamuksen säilyttäminen suhteessa jäsenistöön b) Moraalinen vastuu mm. jääviuykysymyksissä missä oma etu on yhdistyksen etua vastaan velvoite edistettävä yhdistyksen sääntöjen mukaista tarkoitusta c) Rikosoikeudellinen vastuu vaikkapa yhdistyksen omaisuudenturvan loukkaus d) Vahingonkorvausvastuu vaikkapa yhdistykselle tai ulkopuoliselle tuottamuksellisesti aiheutettu vahinko

Ja sekin kannattaa muistaa, että tili- ja vastuuvapauden myöntäminen poistaa tilivelvollisen vastuun vain yhditykseen nähden, ei muuta mahdollista vastuuta. Vastuun realisoiva asia kun voi tulla tietoon vasta tili- ja vastuuvapauden päättämien jälkeen.