APUA

auttakaa ihmiset!!! Hyviä ruokapaikkoja on liki mahoton löytää Suomessa!! Tarkoitan sellaista josta saisi paikallista perinneruokaa tai edes lähiruokaa, jonne tavallinen matkustavainen uskaltaa mennä ja sais kohtuuhintaista ruokaa. Suomi on väärällään kivoja tilausravintoloita jonne ei pääse, muutama fine dining-ravintola tyyliin Imatran valtiohotelli ja tavalliselle matkustavaisille tarkoitettuja syöttölöitä jossa on pizzaa, burgereita, pihvejä ja jotain lounasmössöja, ei siis hajuakaan karjalaisesta ruoasta jota mielellämme söisimme matkallamme. Pari poikkeusta on; Lemin särä ja Karjalan Kievari jonne aiomme poiketa. Sen jälkeen ei ole tietoa mihin suunnata. Auttakee ihmiset!!!! Etsimme nimenomaan ravintolaa jossa voi pitää taukoa tai levähtää hetken pitkän ajomatkan jälkeen. Tietysti pärjäämme torien ja kauppojen, yleensä kohtuullisella, tarjonnalla mutta välillä tekis mieli päästä kunnolla syömään, loma kun on!!

Jaana on löytänyt matkamiehen (naisen) erinomaisen ruokapaikan, Karjalan kievarin Kesälahdella. Myös lähes vieressä sijaitseva ravintola Pivanka on loistava ruokapaikka kalaruokineen. Kannattaa ehdottomasti suunnitella tauko noille tienoille,jos tie nr.6 on matkan varrella.

Jos pitää ajaa pitkälle jotta löytää perinneruokaa tarjoavan ruokalan sanoisin tavoitteen asettelun olevan poskellaan.Noin yleisesti sanoisin ettei suomessa ole semmosta perinneruokaa minkä vuoksi kannataa ajaa satoja kilometrejä.Tampereelta perinneruokana tulee mieleeni Tapolan mustamakkara ja Vaakon nakin lihapiirakka.Porista joskus torilta sai ohrakryyni velliä ja loimulohta.Itä-suomalaisien kukkojen lisäksi ei yht`äkkiä tule mieleen sellaista perinneruokaa minkä takia kannattais vaivaantua.Lammas ruuat maistuvat villalta vaikka yrittäs niitä peittää valkosipulilla.Tuskin valkosipulilla maustettu lammas täyttää perinneruuan kriteerit.Nuo suolatut pikkumuikut sipuli ja kuiva hapanleipä eivät ole hampaattomien ruokaa.Siinä ne perinteet sitten taitaa ollakin.

Aja Lieksan K-markettiin, sieltä saat todellista Itä-Suomalaista perinneruokaa, siellä on aivan loistavat Lanttu/peruna/lihakukot. Itse ajan aina sitä kautta ja haen kunnon reissueväät, näillä eväillä on ennen lähdetty viikoiksi erämaaniityille tekemään heinää, kyllä sillä silloin karavaanarikin pärjää.

Useimmiten se on sattuman kauppaa että löytyy todella hyvä syömäpaikka. Kun se riippuu, se hyvyys, niistä parista kolmesta asiasta, ensimmäinen on net raaka-aineet, niiden laatu ja tuoreus, toinen ja myös ratkaiseva on kokin/kokkien ammattitaito ja intohimo hyvään ruokaan. Molemmat asiat voidaan pilata toisella.

Lammaskaan ei maistu villalle jos homma on oikein hoidettu. Viime syksynä, Kääkkäpäivillä nääs, ostimma lammasta Pihtiputtaalla, paikallisen lammaskasvattajan tilalta suoraan, Rautzin tuttuja. Ei maistunut villa eikä muukaan väärä maku, valkosipuli kuuluu mausteena kohtuudella käytettynä myös lampaalle.

Siis, kyllähän voi suositella jotakin tiettyä paikkaa hyvänä ruokapaikkana, mutta joskus voi pettyä niissäkin siihen ruokaan, kokilla huono päivä tai tavara huonoa.

Hyvä ruoka on maku asia! Mutta me olemme omasta mielestämme saaneet hyvää ruokaa;

Oulun Edenissä ja Nallikari-camping vieressä Kuusamon Tropiikissa on syöty hyvin ja karavaanarialue vieressä. Rokuan kuntokeskuksessa ja puskaparkissa parkkipaikalla tai sitten Rokuanhovin karavaanarialueelle, josta matkaa 5 km kuntokeskukseen. Power parkin hotellin ravintolassa Alahärmässa ja karavaanarialue vieressä

Itä-suomen yksi parhaista on lemin särä. Se on lammasta joka on haudutettu puukaukalossa koko yön perunoiden ja vihannesten kanssa. Se on paras lammasruoka minkä tiedän ( on tullut syötyä lammasta jos missäkin muodossa). Parempaa en tiedä. Paikan nimi jos oikein muistan on Kippurasarvi ja löytyy Lemiltä. T. hekuli

Eipä ole tullut lammasta syötyä kuin lapsuudessa, kun palvattiin sitä saunassa, se oli kyllä hyvää, ei ole jäänyt mitään villan makua mieleen.

Kyllä minunkin pitää sanoa että meillä satakuntalaisessa kodissa ei lammasta muistini mukaan ole ollut tarjolla,siksi minulle se ei ole perinneruokaa.Palapaisti ja uunissa haudutettu naudan ja sianliha kyllä kuului valikoimaan.Myöskin halstratut silakat on mielestäni sitä rannikon perinneruokaa.

Villarotsi on aina villarotsi. Tietty sitä peitellään mintuilla sun muilla. Rotsia se on kuitennii. Swampeissa sama juttu, pakko peitellä maan finnien tunkkaista makua hillittömällä määrällä sipulia, kermaa ja kaikenlaista skeidaa. Mautonta, mutta tyyliin sopivaa, sanois joku. ...?

Voi hyvä isä kuitennii! Kujis hei, jos mie laittaisin hyvää lampaankaretta ja siihen soossiksi kunnon kantarellikastiketta, kauden vihanneksilla ja juomaksi hyvää kotikaljaa niin et kai hyljeksisi tuollaista herkku- eli gourmetannosta?

Ei maistuis villa eikä finni! Voisit vaikka ryhtyä Lampaansyöjien yhtistyksen pressaksi. Sieniloossin asiantuntijaksi. ;-)))

Joo, ja Liimis soittais vieressä lampaanviulua. Peeäs, harput sitten erikseen.

Voisin mie pari harppuakin järjestää! Viihdykkeeksi vain. :-)

Eikö ne sun 'harput' oo vähän sellasia, että eiku, eiku. Kunnon harput vinguttaa jotta, joko jo, joko.

Niimutta se 'eiku eiku' on maaliman eniten soitettu sävellys! KJON!

KJON!

Imatralla tulee mieleen Ravintola Buttenhoff (Valtsussa on tyypillistä Cumulus / Ranasipi ruokaa, paikka on kyllä hieno) ja Savonlinnassa Seurahuoneen Lankkumuikut. S:linnassa ruokailu katolla ja Saimaan sineä ihastellen hyvän ruuan kanssa. -jpl-

Ihan hyvöää ruokaa Savonlinnssa saa myös ravintola Majakasta, joka sijaitseen siinä aivan ristelypaattien lähtöpaikan kohdalla. Auton saa parkkiin siihen puulaiturin viereen.

Ja jos tuonne Suomussalmen suuntaan eksytte niin Ämmänsaaressa saa hyvää ruokaa kohtuuhintaan Ravintola Kultaisesta kukosta.

Oulussa taas aivan torin reunassa on hyvä kiinalainen ravintola josta saa ruokaa myös mukaan. Kohtuu hinta ja suuret annokset.

Oulussa perinneruokaa kiinalaisesta ravintolasta. Vietnamilaisen baarin olisin vielä ymmärtänyt. Tässä jo haukuttiin lampaanliha villan makuiseksi, itse en ole villaa syönyt, sen tiedän maalaistalon kasvattina, että se on tekniikkalaji elukan, kun elukan nylkeminen, siinä jää karvan maku lihaan muittenkin eläinten kanssa, jos ei hommaa osaa tehdä niin kuin se kuuluu.

Minkäs maan perinneruuista tässä olikaan kysymys ja miltä ajalta? Suomen yleisin perinneruoka kun on Napolilaista sukujuurta ja perinteinen välipala - toisn jo aterian kokoiseksi kasvanut - amerikoista. Ja Karjanpaistikin on evakkotavaraa, joka toisin sain nykyisen nimensä vasta evakkojen tulon jälkeen.

Olen maininnut ennenkin hyvän ruokapaikan Lapissa . Porotila Toini Sanila Sevettijärven Kirakkaniemellä noin 15 kilsaaa ennen Näätämönkylää. Kuukkelista löytyy esitteet ja kartta tilalle .Lapin paras poronkäristys.muita lappilaisia ruokia Tilauksesta m.m kuivalihakeitto Koparakeittoa ja tunkakeittoa en kyllä ole hoksannut kysyä. A.K

Ranualla eläin puiston jussan pirtissä hyvä ja monipuolinen ruoka. Tervolan nesteellä, oliko se kuksa sen nimi, siellä hyvä kanssa. Vaikka ruoka on hyvää kun kerkiää tulla nälkä. Ennen syötiin elääkseen, nyt eletään syödäkseen, minkä kyllä allekijottaneesta jotenkin huomaa. Sanoo Toivopoika

Aikanaan kun oltiin hiihtoleireillä Lapissa, ei ne siellä kyllä osanneet tehdä poronkäristystä, ainakaan niissä paikoissa missä oltiin, lihapalat oli kumisia ja vetisiä. Minun äiti osasi tehdä poronkäristyksen oikeaoppisesti, lihasiivut pitää leikata hyvin ohueksi jäisestä lihasta ja käristää rapeiksi, on kyllä sitten hyvää