Syysmatkalla, syksy.

http://jorwagon.blogspot.com/

Kiitos taasen mukavasta tarinasta. Itse olen tänä kesänä pysynyt hevostallin pihapiirissä, perämetsän parkkipaikka vaihtui etumetsän parkiksi 28.8. olleiden kilpailujen tähden. Autoa tarvittiin kilpailun tuomaripisteeksi ja tulospalvelun käyttöön. Minulla on täällä urakkana tehdä lantala lokakuun loppuun mennessä ja asuntokin olisi saatava käyttöön syyskuussa. Kuvassa samanlaista juuri kuljetetaan.

Hepokateille taasen kuuluu... http://picasaweb.google.fi/KajNyy1/Tallilta#

Syysterveisin Kaj

Kovin oli Olli alakuloinen tuo viimeinen värssysi, menisin hirteen, jos omalta osaltani asiat olisivat noin hullusti.

Kesän ja lämmön jatkuminenhan on meillä karavaanareilla aivan omissa käsissämme, voimme kulkea auringon mukaan aina vain etelämmäksi, Marokko on talvellakin lämmin.

Hyvä yhtälöhän on ottaa syksystä irti se kauneus mitä siitä on saatavissa ja nauttia leppeistä pimenevistä illoista terassilla kynttilän valossa. Siinä vaiheessa kun räntää huiskii vaakatasossa palelevaan naamaan, on syytä suunnistaa etelään.

Mutta melankoliaan ei ole kenenkään syytä vajota!

Jou Kaitsu, meneehän se kesä siellä perämettässäkin ja hevosten kanssa puuhaillessa. Sinulla näyttää olevan tuo heppahomma jälkikasvun intohimona vai onko myös Sinun?

Älä huoli, kyllä wc:n varmaan saat kuntoon ja asunnonkin. Mutta etkös sinne Portugaliin?

)))))))))

Ei kai se karavaanarius Veli-Pekka sentään mikään semmoinen ihmejuttu ole, että sen avulla voi jättää työt ja lapset ja kulkea vain auringon perässä minne mieli tekee?!! Kerro heti mikä on se kaava, millä tuo saadaan aikaiseksi!:)

t.Kaarina

Ps Minusta Ollin kuvaus syksyn väistämättömästä lähestymisestä, valosta ja lämmöstä luopumisen haikeudesta oli rehellisen onnistunut ja hyvä, siitä saattoi todella hyvin tuntea tuon kaiken muutoksen mukanaan tuntemukset. Ja olihan siinä vahva luottamus siihen, että uusi kesä on tulossa!

Uskon että samme lukea Ollilta myös herkullisia kuvauksia syksyn ja talven kauneudesta, ja elämän kaikkinaisesta nauttimisesta, olipa vuodenaika mikä tahansa:)

t.Kaarina

Hevosten kanssa touhu on jälkikasvun kontolla minä en ole tallilla "töissä" mutta saan tehdä niin paljon kuin jaksan tai huvittaa.

Eiköhän nuo rakennuskohteetkin valmistu, toinen jota olen tänä kesänä tehnyt on niityn pohjaa n. kolme hehtaaria tuleviksi laidunmaiksi. pohja oli niin pehmeä etten päässyt sinne traktorillakaan. Täytön paksuus on keskimäärin 60 cm vaihdellen 40 cm - 1 m. Päälle tulee viellä multakerros jonka teen savea - hiekkaa ja palanutta lantaa sopivaan suhteeseen sekoitettuna. Lantaa on varastossa n. 800 m3.

Portugaliin mieli tekee mutta emäntä on ensin saatava kotiin sairaalasta ja sitten vasta voi todellisuudessa alkaa miettiä tuota matkaa.

Kiitos Jorva, oli todella ihana kertomus kuvineen.

Kaarinalle ja Eiralle, kiitän ja opiskelen!

Heräsin matkanjälkeisistä, eikä uni nyt tunnu palaavan. Ihan hieno stoori Olli, ja V-P näki siinä omia visioitaan, Kaarina taas muita. Moniin valon väheneminen väistämättä vaikuttaa, joitakin talven odottamisen ajatus Algarvessa tai sielläpäin auttaa loskapaskan yli. Syksyllä on kiva sienestellä josnei hirvikärpäset pureksi. Mut hei, etelässä on ihan suloista viettää talvea!