Teiden tukko vai kaikkien kaveri?

Kevät ja alkukesä on tuonut jälleen jokavuotisen muutoksen valtateiden liikennevirtaan. Muun liikenteen sekaan ovat taas ilmestyneet kaikenkarvaiset karavaanarit.

Karavaanari on liikenteessä aina tunteita herättävä kulkija. Osalle tielläliikkujista asuntoautollaan tai -vaunuyhdistelmällään liikkuva vapaiden teiden kulkija on kuin punainen vaate, joka vauhdista ja menotyylistä riippumatta aiheuttaa verenpaineen nousua ja monesti jopa raivon tunteita.

Kanssa-autoilijoiden kohonneen ärsytyksen voi tietysti helposti ymmärtää, jos liikenteeseen on lähdetty teitä pitkin matelevalla alimitoitetulla moottorilla varustetulla matkakodilla, joka pahimmillaan kerää taakseen kilometrien jonot muita tiellä kulkijoita. Aikansa savuttavan tientukon perässä hidasteltuaan monella käämit palavat lopullisesti ja niinpä syntyy vaarallisia ohitustilanteita, joista monesti selvitään ilman onnettomuuksia vain hyvällä tuurilla ja suurella sattumalla.

Lue lisää tai kommentoi: http://kaikkienkaveri.blogspot.com/

Eipäs hätiä mitiä. Mehän kaikkien kavereina seuraamme peileistä tilannetta takanamme. Otollisissa paikoissa hiukka nostamme jalkaa ja vilautamme vilkkua oikealle, niin saavat nopeammat rauhassa ohitella. Suomessa tällainen oli yleistä vielä -90 luvulla mutta alkaa pikkuhiljaa unohtua tuo hyvä tapa. Ruåtsalaiset ovat tässä mielessä euroopan parhaita, antavat tîetä ja myös ymmärtävät ohittaa kun tilaa annetaan. Toisin on keskieurooppalaisten kanssa. Eivät pöljät millään tahdo uskoa meikäläisen merkinantoja vaan mieluummin roikkuvat metrin päässä persauksista..

Nyt Jukka, ihan livenä täältä keski-Euroopan tien päältä, tiedoksi, jotta liikenne sujuu erinomaisesti, kiireisimmät pyyhkivät ohi, ettei ehdi peileistä seurata. Härmässä on niin mäkistä ja mutkaista, että joskus joutuu kyttäämään ohituksia.

Hiukka hoono soome tämä tässä, kun joutuu alvariinsa vallan kielillä puhumaan ja radiostakin tulee outoa mongerrusta, mutta pääasia, että on haaskaa!

Suomessa on tottunut siihen että saa suht rauhassa painella eteenpäin ja "takana on aina tilaa". Täällä keskisesssä osassa eurooppaa taas kiilataan eteen ihan mahottomistakin paikoista ja jarrua pitää painaa moottoritien liittymissä että sivusta mahtuvat mukaan. Ei täällä ehdi katsella taaksepäin vain eteenpäin ja sivuille että säilyy itse hengissä. Viime viikollakin tuli taas autoa omalla kaistallani nokka edellä vastaan ja niitäkin pitää vaan väistellä. Moottoripyörällä ennen ajellessani mielsin muut tiellä liikkujat hirviksi, jotka tekevät päähänpistosta mitä vaan. Eli aina valppaana ja valmiina väistöön. Nyt jo kaukaa näkee ongelmapaikan edessä ja osaa varautua jos sieltä auto suikkaa kolmion takaa eteen. Niin ei kaadu vaimolta limskat syliin eikä lapsilta lennä nalle käsistä joka risteyksessä. Tervetuloa Belgiaan..

Ajattelin Juhan jutun alussa, että mistähän maasta on kyse, kunnes luin viimeisen lauseen. Belgian liikenne näkyy ulkomaalaiselle juuri tuollaisena. Belgian liikennekultturi on paljon huonompaa kun Ranskan ja Hollannin liikennekulttuuriin verrattuna ero on kun yöllä ja päivällä.

Sorry jäi siinä alussa kertomatta mitä maata kovasti kehuin. Hollanti, Saksa ja Ranska ovat vain tunnin ajomatkan päässä Brysselistä ja totta on että siinä kulkee selvä raja. Muussakin kuin ajokulttuurissa ! Murtsi

Et veli V-P sentään kaatuile taaksepäin kielillä puhuessasi, oletan, kun kerran haaskaakin on. Vältä takastullessasi Köln-Bremen reittiä, tietöitä koko matkan vielä Hampurin jälkeenkin!

Monesti käy mielessä, että kun 80 tai 100km/h rajoitusalueella ajelee ja oma vauhti on karvan verran suurempi, niin ohi on mentävä vaikka väkisin. Ei kait henkilöautotkaan saa ylinopeutta ajaa vaikka edessä ajaisikin asuntoauto. Itse katson navikaattorista nopeuden ja lukitsen sen että rajoitusten puitteissa mennään ja tasaista vauhtia. Toisilla on vain kiire, ei minnekkään niin kuin laulussa sanotaan "Kuusamoon".

Niinpä. Kiire omiin hautajaisiin.

Ei saa ja saa, riippuu ihan täysin kuskista. Kaksikaistaisella ajoradalla on sillä edellä ajavalla mahdollisuus toteuttaa katkeruuttaan ajelemalla naama juomuilla mahdollisimman tarkasti omaa mittariaan tuijotellen tasan sallittua nopeutta.

Ja koska en aamulla saanut, niin fidyyt annan tietä - laskemalla hiukka nopeutta ja siirtymällä aivan oikealle kun ohittamiseen on mahikset. Näinhän ne jonot syntyvät. Vielä kun sen vaanarin edessä on toinen samanlainen mulkvisti, niin tilanne on valmis.

Hankittuani tehoboksin olen varsin usein raapaissut pientä sisään ja ohittanut, menkööt sitten hetkeksi vaikka ylinopeuden puolelle. Sitten ohitetulle taulapäälle vilkulla kiitokset.

Just aamulla luin jonkun itseäni viisaamman ajatelman, jotta vain köyhillä on kiire.

Olen pureskellut tuollaista filosofiaa tän aamun, ehkäpä asia justiinsa onkin niin, koska mulla ei ole kiire.

Ei tarvitse ehtiä muualle kuin tämän suven parhaille festareille keskiviikkoillaksi, noh, tietysti Himokselle, yli kolmekymmentä huippuartistia ja vielä Junnu Vainiosta kertova kesäteatterikappale ja Jämsän äijän markkinat perjantaina.

Sulta V-P varmaan jäi sanomatta itsestäänselvyys (?); pidät riittävän välimatkan edelläajavaan. Yli 90 prosenttia meistä muuten ei pidä sitä turvaväliä, joka myös tarjoaa välin meille vauraammille ohittelijoille.

Välihän vedetään kiinni jos sinne yrittää, ohittaa ei saa kun en minäkään ohita. Näin se menee. Teen keskimäärin 200 ohitusta joka kuukausi tuolla valtateillä, rekkojen perään jumittuu just ne jotka suuttuu heti kun joku tulee siihen eteen. Pitkään en siinä harmina koskaan ole. @timppa

Kyllä se on silleen että polliisi saisi plokata kaikki köyhät, rumat, ylipainoiset, vähäjärkiset, hörökorvaiset, kaljupäiset, kierosilmäiset, alitehoiset, halvat, ilman jääpalakonetta matkaavat, alle 250k€ hintaiset, ranskalaiset, italialaiset muut ei-saksalaiset, ja kaikki ilman SFC-jäsenkorttia matkailevat kulkijat ja kulkimet pois liikenteestä! Häiritsemästä meidän varakkaiden ja rikkaiden ajelua yleisillä teillä!

Tänäänkin jouduin väkisin ajamaan muutaman mummon, puolenkymmenen mopoilijan, parin kolmen pikkuvaunun ja vetoauton, kahden surkean matka-auton, parin lehmän, yhden hirven, lukemattomien koirien ja kissojen yli, yhden polliisin kun oli keskellä tietä, joidenkin elävien joita en ehtinyt tunnistamaankaan, eppäilen niitä vanhainkotien asukeiksi, pari rekkaa kiilasin ojaan, yksi juna joutui pysähtymään kun ylitin tasoristeystä omaan tahtiin.

Ei ole riemulla rajaa kun hyymerillä ajaa! ;-)))

Tosi on!

Mulla on ollut sauna lämpeemässä,taidan mennä saunaan.