Eroja kemssanesteissä?

Askarruttaa tuo mukavuuslaitoksen tyhjentäminen reissun jälkeen kotipihalla. Voisikohan tavaran laittaa tuollaiseen lämpökompostoriin? Entä naapurin pellonojaan? Riippuisko tuo käytettävästä nesteestä. Nestepurkeissahan kaikissa vakuutetaan ääretöntä luontoystävällisyyttä, mutta mikä lienee totuus?

Kokeilepa ensityhjennystä naapurin kompostoriin,ja jää kuuntelemaan luontoääniä naapurin suunnalta.

Juha, onks niissä eroja? Eiköhän ne kaikki liene tarkoitettu toimiviksi samaan tapaan. Eli - jos viemäriin voi tyhjentää, siis viemäriverkostoon, siitä se sitten kulkeutuu aikanaan puhdistamoon ja jatkaa kulkuaan puhdistettuna eteenpäin, niin miksikäs sitä ei voisi laittaa lämpökompostoriin, sama palamisreaktiohan siellä lienee käynnissä on? Siitä sitten vaan multana maailmalle.

Noo, nyt olettamuksia vaan pienen ihmisen, mutta pellonojaan niitä ei Caravan Lehden mukaan saa kaadella. Vaikkakin ovat luontoystävällisiä, olisko tuo nyt sitten hygieeniasyistä ja hyvän tavan vuoksi?

Mutta Juha, ootellaan nyt hetkinen, kohta varmaan tiedetään!

t. Winemaker

Kokeile vaikka housun pulttuun , huomaat kyllä onko luantoystävällistä, Mäkin kokelin tuli sitten shortsit!! Tolua jos käytät niin kaada vain omaan kompostiin!!! t.se

On kompostoituvia nesteitä ja silloin jätöksen voi kaataa kompostiin. Nämä nesteet ei vain toimi siinä varsinaisessa tehtävässä. Käytä niitä käteviä sinisiä "teepusseja" ja loppukäsittelystä huolehtii jäteveden puhdistamo.

En minäkään kyllä näe mitään hyötyä kemssan kanssa tuosta kompostoinnista,sen paremmin kuin tuulettimen rakentamisesta säiliöön.Kustannus kemssa nesteisiin on kuitenkin suht pieni verrattuna hyötyyn.Jos sen nyt joutuu laittamaan"hukkaan"viemäriin niin häviö on olematon.Jos taas ajattelee tyhjentää ilman kemikaaleja maastoon,niin en ota kantaa.

Hyviä ehdotuksia löytyy mutta:

Asia kun on niin, ettei mene mihinkään puhdistamoon vaan omaan sakokaivoon ja toiseksi sitten, ei ole kiva kantaa kasetteja ja säiliöitä ja loiskutella niitä asunnon veskissä.

Perheenpää kieltää...

Ymmärrän yskän.Siksi tyhjennän kaiken mahdollisen matkalla.

Juha, sama vika rahikaisella, sakokaivoon menee meilläkin ja en tiedä siitä olevan haittaa kaivojen toiminnalle?

Mutta silti tyhjennän matkalla tarpeet tarpeelliseen paikkaan, on se mukava sitten tulla kotiin puhtaan ja keveämmän kaluston kanssa.

Joku "kolinaa" juotuaan oli sitä mieltä että tuuletin kemsassa on turha. Mutta meikäläinen kun pistelee ruisleipää sekä hernesoppaa. Ja kun tulee pyttyistunta, ei kun valot veskiin, vedon tunne munissa tarkoittaa että tuuletin käynnistyi. Istuinryhmäläiset saavat olla raittiissa ilmassa kahviaan hörppimässä. ...Kylläpä passoo...

Kyllä näin on. Kaverit ei vain usko kuinka täydellisesti hajut häipyvät. Ei ole väliä vaikka jäisi luukkukin auki.

Minäkin laitoin samanlaisen tuulettimen kuin kaimalla viime keväänä omaan kulkimeeni ja eikä ole sen jälkeen tarvinnut jätöksien hajuja haistella. On muuten hyvin yksinkertainen ratkaisu hajun poistoon ja hiljainenkin se käytössä on. Käyttösähkön laiton suoraan vessan valokytkimeen kun siellä tulee aina valoja pidettyä käydessä ja eikä tarvitse tottumattomille muistutella erikseen tuulettimen olemassaolosta.

Yksi tapaus muistuu mieleen viime kesältä kun tämäkään tuuletin ei toiminut, kun neli-vuotias poika juoksi vessaa isolle hädälle ja minä perässä neuvomaan että miten tämmöinen vessa toimii niin hän siihen huutaen vastasi, että mee pois kyllä mä osaan......... Jonkin ajan kulttua nenääni kantautui p..... haju ja kun piti mennä mennä pyyhkimään niin huomasin että poitsulta oli pöntöstä läppä jäänyt kiinni ja ilmankos silloin p haisi.

Tuollaisen tuulettimen rakentaa parin kemssanestepullon hinnalla ja näyttää siltä että vaikka tuulettimen asennuksen jälkeen ei kasettiin laittaisikaan kemssanestettä niin hajut pysyy silti loitolla.

Kemiallisista eroista ei tietoa, mutta olen pitänyt selvänä, että ne ehkäisevät pieneliötoimintaa, eivätkä siten sovellu kompostiin tai imeytyskenttiin. Leirintäalueillakin on vessan pänttöön kaataminen kielletty. Eivät siis kelpaa jätevesien puhdistamoonkaan.

Lähellä kotia on pienvenesatama, jonne voin tyhjentää kotimatkalla maksutta.

Mun ymmärtääkseni kämppäreiden kempsantyhjennyspaikoista tavara menee aivan samaan paikkaan kuin tavallisesta vessnpöntöstäkin. Pönttöihin tyhjentäminen on vain kielletty ettei sotkettaiasi paikkoja.

Missäpä luulet sitten kemssajätökset tuhottavan, ellei kunnallisissa vedenpuhdistamoissa? Riihimäellekö ne pitäisi rahdata.

SFC-alueista ei taida monikaan olla kunnallisen viemäriverkoston piirissä, joten niissä on ns. luontoon imetysjärjestelmä, johon ei kemssajätteitä luonnollisestikaan saa kaataa. Silloin pitää olla sitä varten oma keräilytankki.

Jos ollaan kunnallisessa viemäriverkossa, niin sinne menevät samaan putkeen niin WC- kuin kemssajätteetkin. Erillinen kemssojen tyhjennyspaikka on siinä tapauksessa lähinnä hygienia- ja mukavuuskysymys.

Halttusen Teuvo ymmärsi, mihin pyrin, ehkä huonosti mutoillulla kysymykselläni.

Ei taida tavara sopia kompostiin eikä imeytyskenttään, ellei sitten kemikaaleissa ole eroavaisuuksia.

Jäljelle jää siis se (naapurin) vihannesmaa tai sitten on hiivittävä hiljaa syvälle synkkään metsään ja sitten... Nopea isku ja äkkiä paskanhajua pakoon.

Soon Juha silleen että karavaanareiden kemsannesteet ovat niitä pienempiä ympäristöonkelmia, kaiken muun paskaamisen rinnalla! Toki net nesteiden 'myrkyt' saattavat olla haitallisia vedenpuhdistamoiden pieneliötoiminnoille, vaan ovat net kemsannesteet häviävän pieni määrä muun paskanesteiden joukossa. Tällaista olen antanut itselleni kertoilla.

Teollisuuden, maatalouden jne. päästöt ja aineet ovat kertaluokkaa suurempia ongelmia, mitä met murehtimaan muutaman kymmenen tuhannen karavaanarin sooseista? Pissi pönttöön, laimenna se ja kastele hyötykasvimaata, saat rehevää sallaattia!

Niin, jo "vanha" tarina tämä, minä haja-asutusalueella joudun rakentelemaan tuhansien, jopa kymmenien tuhansien jätevesien puhdistusjärjästelän. Niinkun moni muukin!

Samaan aikaan paikalliset ammatinharjoittajat saavat surutta levittää naapuritontille kymmeniä tuhansia litroja täyttä paskaa ja kusta. Ja se kaikenlisäksi riemastuttaa lähialueiden asukkaat omilla aromeillaan useiksi päiviksi tai viikoiksi.

Ja tämä kaikki pari, kolme kertaa vuodessa.

Eipä paljoa paina pohjavesialueiden läheisyys vaa`assa!

Ja kaiken lisäksi sieltä omasta sakokaivosta tulleita lietteitä ei saa levittää enää pellolle. Ne on toimitettava jäteveden puhdistamolle.

Jo vain on virkamies viisas elävä, tietää aina mikä on paras ratkaisu! Ja hallintoalamainen sen sitten maksaa! Tottakai!

Kemssanesteet eivät aiheuta silmä-tai ihoärsytystä, joten niiden PH on suurinpiirtein 6,5. Lisäksi ne ovat ns "biohajoavia" joten ne sopivat luontoon. Joten jos haluatte pysähtyä matkallanne, niin katsokaa sopiva lannoitusmetsikkö ja kaatakaa sinne (sillee juosten kusien), metsänomistaja on tyytyväinen kun saa ilmaista metsänlannoitusta ja samalla ehkäisette kasvihuoneilmiötä, koska metsä siitoo niitä CO-2 saasteita. ihmisen tuottamia jätteitä ei suositella kasvimaiden (varsinkaan juurikasvien) ravinteiksi, koska saattavat sisältää antibiootteja ja muita lääkejäämiä. Metsän puut sensijaan tykkäävät lisäravinteista ja kyllä emännän kukkamaakin hätätilassa on sopiva sijopituspaikka.

Markku.

Älä puhu pötyä, etteivät vessa-aineet olisi haitallisia iholle ja silmille. Ainoa oikea paikka vessojen tyhjennykseen on leirintäalueilla olevat sille varatut kohteet tai kotona oma WC. Ei mihinkään pusikoihin tai metsiin.

Lue tästä Ktt ja puhu vasta sitten kun tiedät.

http://www.kaha.fi/file_root/Kayttoturvallisuustiedotteet/Thetford/ktt_THETFORD_Aqua_Kem_Blue_Weekender.PDF

Nyt Markku puhhuu ihan omiaan! Kemiallinen WC-neste (se tummansininen Thetford) on ympäristömyrkky, jota ei missään nimessä saa päästää luontoon.

Eipä ole ihme, että joillakin keskustelupalstoilla aina joskus kirjoitellaan karavaanareitten maineen pilaavista kemssajätteitten luontoon ripottelijoista.

Kannattaa lukea siitä ainepakkauksesta ohjeet sen käyttämisestä ja hävittämisestä, ettei vahingossa tule levittäneeksi perätöntä tietoa.

Kemssanesteet pitää laimentaa veteen (katso käyttöohje), niin ne eivät aiheuta ongelmia iholle ja silmille (raakana kyllä, koska PH on noin 4).

Miten ne sitten käyttäytyvät kunnallisissa jätevesipuhdistamoissa. Normaali jätevesien puhdistusprosessi ei pysty erottamaan niitä, joten loppujenlopuksi ne päätyvät mereen. Bakteeripohjainen prosessi (paperi-ja sellutehtaat) pystyy hajottamaan em nesteiden haitalliset aineet, joten jos haluatte ne tuhota, käykää jossain lähiseudun paperi-tai sellutehtaalla kaatamassa ne tehtaan puhdistamoon. Toinen vaihtoehto on kaataa ne metsään, jossa maassa on riittävästi bakteereja, jotka hajottavat em nesteiden haitalliset osat (muistakaa kuitenkin ohje "juosten kustu", eli ette kaada koko lastia yhteen paikkaan vaan levitätte sen noin 10-20 m2 alueelle, niin bakteerit saavat tuhottua em tehoaineet ja metsän puut kiittävät ravinnelisästä (sitovat enemmän CO-2 päästöjä, kun saavat reilusti kasvuun tarvittavia ravinteita.

Lainaus: "Miten ne sitten käyttäytyvät kunnallisissa jätevesipuhdistamoissa. Normaali jätevesien puhdistusprosessi ei pysty erottamaan niitä, joten loppujenlopuksi ne päätyvät mereen. Bakteeripohjainen prosessi (paperi-ja sellutehtaat) pystyy hajottamaan em nesteiden haitalliset aineet, joten jos haluatte ne tuhota, käykää jossain lähiseudun paperi-tai sellutehtaalla kaatamassa ne tehtaan puhdistamoon."

Voidaan sanoa, että kaikki nykyiset puhdistamot ovat kemiallis/biologisia, joten kyllä niiden prosessi pystyy biologisen toiminnon avulla hajoittamaan ne. Olen aikoinaan, noin 30 v. työni puolesta joutunut "paskalaitoksilla" asioimaan, jolloin tämäkin asia on tullut hyvinkin selväksi. Maaperä ei missään tapauksessa ole oikea paikka niille jätöksille.

Toivottavasti otat hieman selvää asioista, ennen kuin tulet tänne niitä faktoina esittämään.

Huhhuh!

Kunnallisissa jätevesipuhdistamoissa nuo aineet pyritään ensin kemiallisesti saostamaan (tulos noin 70-98 %). Saostettu liete (johon kemssanesteiden haitalliset osat saostuneet)käsitellään ns kompostoimalla eli sekoittamalla maa-ainekseen tai turpeeseen, jossa maassa olevat luonnolliset bakteerit "syövät" nuo kemikaalit. Toinen (halvempi) vaihtoehto on että em jäteliete levitetään lähialueiden viljelijöiden pelloille suoraan. Nykyisin tuota suoraan levitystä pyritään jälleen suosimaan, koska jätevesistä ja lietteestä on saatu raskasmetallit pois. Kompostointi on tosin nopeampi tapa tuhota em kemikaalit, mutta ongelmana on kompostoitu maa-aines, joka lisää kuljetuskustannuksia (enemmän kuormia) pelloille. Kompostoituja maa-aineksia käytetään myös erilaiseen viherrakentamiseen, mutta niihin sitä ei uppoa kuin pieni osa. Joten joko suoraan luontoon tai puhdistamolietteenä luontoon, maaperän bakteerit hoitaa loput.

-VAARAN YKSILÖINTI Laimentamattomana voi ärsyttää silmiä. Laimentamattomana voi olla haitallista vesieliöille.

Eli, onkohan kyseessä lopulta mikään myrkky. Kaikki aineet, myös keskikalja VOI ärsyttää silmiä. Elikkä valmistajan on kirjoitettava tuoteselosteeseensa tuo VOI aiheuttaa, vaikka todennäköisesti ei aiheuta. Kuka sitä laimentamattomana ryhtyy silmiinsä lotraamaan tai metsään kaatamaan.

Kokonaan toinen asia on kuinka korrektia on hiipiä metsiin kemssojaan tyhjentelemään.

Ei kai se myrkyn määrä siitä aineesta laimentamalla mihinkään häviä. Myrkkypitoisuus vain pienenee.

Jos nauttii puoli litraa pirtua kahesa tunnisa tai sitte kaks litraa 25 rosenttista lantattua juomaa samasa ajasa, ni ihan yhtä kumarassa kulkee sen jäläkkeen.

Mites jos sen pirtun naatiskelee kuukaudessa, kuinka silloin kumarruksen laita.

Samoin annan itseni myös uskoa, että juosten kustuna kaadettu neste on mikrobien helpompi ja nopeampi syödä kun kerta-annoksena samasta paikasta.

Joo, palijon myrkkyä yhesä kohasa tai vähän myrkkyä sielä sun täälä, ni aina on yhtä palijon myrkkyä per maapallo.

)

Hämmästyttää edelleen se tuuletin kehitelmä,jos saadaan aikaiseksi ylimääräinen ilmanpaine joka poistuu venttiilin kautta ulkoilmaan vieden toimiessaan hajut ulos.Mutta kun se tuuletin ei ole toiminnassa,lämpimässä muhii melkoinsen muikeat panokset.Käyttämällä niitä kemssa-aineita saadaan hajuhaitta minimoitua lämpimässäkin.Olen joutunut käyttämään noita pajamajoja joita esim.L&T käyvät tyhjentämässä ja siivoamassa,vähintäin kerran viikossa.Olen ollut todella hämmästynyt kuinka hajuton kyseinen laitos on.Pinnat kemssa-aineille.Tyhjentäminen on suht helppoa niin kauan kun aineet muuttavat kiinteän nestemäiseksi.En haluaisi olla se joka tikulla kaivelee sitä kasettia tyhjäksi kun se kiinteäaine ei ole tarpeeksi nestemäistä.

Siellä pöntössä on muutama litra haisevaa ilmaa, pieni imuri kääntää heti ilmanvirtauksen oikeaan suuntaan. Usko nyt vain, se "kehitelmä" tomii täydellisesti.

Tuulettimen tarkoitus ei ole päästä pois kempsan aineiden käytöstä, vaan saada vessa hajuttomaksi.

Kaikki karavaanarit tietävät pöntöstä tulevan tuoksuja vaikka kuinka käyttäisi nesteitä.

Tuulettimella varustettusta kasetista ei tule lainkaan hajuja sisälle, ja tässä vaiheessa ei tule lisänneeksi kemikaaleja, koska ei havaitse mitään tarvetta siihen. @timppa

Hyväksyn laitteen.Itse olen leiriytynyt melkein päivittäin reisussa ollessani kämppärille juuri päästäkseni siitä kemssan käytöstä ja saadakseni sen tyhjennettyä mahdollisimman usein.Nykyään meillä on semmonen pesuhuonemallinen vaunu jolta odotamme helpotusta juuri edellä kuvattuihin ongelmiin.

Ei ole ollut noita hajuongelmia, kun hajuaisti jäi tonne Peijas-Rekolan Nenäklinikalle 5 v. sitten!

Valitettavasti taisi makukin jäädä samaan paikkaan. @seppo

Eihän ne paskisnesteetkään tosiaan järin hyvänhajuisia ole. Semmoinen tuuletinviritelmä alkaa vaikuttaan aivan aialtaaselta laitokselta. Sais vaan aijalliseksi...

Minä kun olen sellainen viher pipertäjä niin halusin vaihtaa sen sinisen litkun bakteeri pohjalta toimivaan luonnollisempaan. Caravan lehdessä oli juttu sellaisesta ja hypistelin purkkia alan liikkeessä.Nimeä en muista mutta kovin kallilta tuntui.

No silloin yleensä kannattaa ottaa Bilteman luettelo käteen ja siellähän sitä löytyy.

Kokeeksi ostin ensin litran pullon ja viime kesän kokemuksien jälkeen isomman kannun jolloin hinta on vielä edullisempi.

Käytössä huomasin sen pilkkovan tavaraa tehokkaasti,esim.paperit tulivat murusina tuutista ulos entisen klöntin sijaan. Haju puolella ei mitään ongelmia ja kaasuuntuminen pysyi hyvin aisoissa,ehkä paremmin kuin perinteisellä.Ei tuntunut possahtavan silmille kun avasi luukun.

Väri oli ikävän ruskeaa loppu tuotteessa ilmeisesti väriaineen puutteen takia.

No tämä on mutu tutkimus mutta voin kyllä suositella Bilteman ainetta.

Tietääkö muuten joku sietääkö tällaiset aineet pakkasta?kun pullossa ei ollut mitään mainintaa.

Muistelen että Thetfordin sinisessä pullossa olisi suositeltava säilytyslämpötila +5 asteesta ylähäppäin. Onko sillä sitten mitä tekemistä käyttölämpötilan kanssa, sitä en tiedä. Mutta kyllähän tuo paskissäiliö tapaa kai yleensä olla lämpimällä puolella...

Mikä siinä oli annostel määrä?

Siirryin jo vuosia sitten aineeseen, jota ei tarvitse talveksi viedä lämpimään, elikkä jauheeseen nimeltä "Camco TST Max WC- granulaatti". Annostelupullon kyljessä kerrotaan aineen olevan luonnossa hajoavaa, eikä sisällä formaldehydejä. Maahantuoja on Suomen Caravanpalvelu ja olen sitä ostanut tarvittaessa Lahden Caravan messuilta. Muistaakseni syksyllä kaksi pulloa maksoi n. 30 e. Meillä yksi pullo riittää ainakin vuoden. Mukana kerrotaan olevan säiliön puhdistus ja voiteluainetta ja sopii molemman värisiin nesteisiin. Toisessa lähtee hajut sekä hajoaa paperit ja jätteet ja harmaista poistuu hajut. Kelpo ainetta.

En muista mitä ohjeessa luki, mutta 2,5 desiä olen tavannut laittaa. Thetfosrdin kasetin tilavuus on muistaakseni jotain 21 litraa.

No tuota kyllä kokeilen ensi kesänä. Kiitoksia tiedosta.

Eli sillä Bilteman aineela 1l riittää 4 säiliölliseen.Eikös se ole sittenkin aika kallista?Ajattelen verrata siihen siniseen pusseissa?Sehän ei pussissa pakkasessa mene miksikään,että sekin vielä.

Öö.oli siinä pullossa annostus ohjeet tosin ei kovin selkeät. Minä laitoin sitä sen kasetin annostelu korkillisen joka on putkessa ja sillä oli hyvä.

Vaikuttaa hyvältä tuo jauhe.

Saas nähdä kuinka kauan paskasta ja sen muuntumisleikkikemikaaleista riittää tarinoita. pitääköhän paikkansa se vanha toteama että niin kauan paska haisee, kun sitä tongitaan,,,tai että paskan hajussa kasvaa.

Ostettiin viime keväänä Caravan-messuilta ainetta joka ei sisällä formaldehydiä. Siinä on hiekkaa ja kookos-saippuaa. Se siis ei ole nestettä vaan rakeita joita laitetaan kemssaan ja vettä päälle. Hyvin toimii, ja mikä parasta sen voi tyhjentää esim kompostoivaan käymälään, koska se ei tapa kompostorin pieneliöitä, kuten formaldehydi tekee.

Oisko kyseessä kissanhiekka?

Valitettavasi ei taida löytyä myynnistä sellaista ainetta jossa olisi vielä formaldehydiä. Tämän muutoksen jälkeen thretfordin bluetakin on saanut kaataa ämpärikaupalla pyttyyn etelän helteissä ettei kauheasti haisisi. @seppo

Ostin tänään 20 litraa Uponor -panospuhdistamoon tarkoitettua kemikaalia. Maksaoi 50 € pytty. Litrahinta ei ole paha jos vaikka soveltuisi käytettäväksi kemssassa. Onko joku kokeillut tai muutoin tietoa hankkinut?

Soommoro!

Oliko oikeesti 20L vai 15L?