Pohjoisen pakkaset

Kilpisjärvellä tänä aamuna -40,6°C. Onko ketään liikkeellä siellä päin tai yleensä Lapin suunnalla? Olisi mielenkiintoista kuulla, miten pärjäätte ja mitä kikkoja käytätte kylmästä selviytymiseen?

Vähän OT, mutta lapinmiehet on iänpäivät pitäneet autossa kirveen, puita ja tenttua mukana kaiken varalta. Voi olla tosipaikka edessä jos auto sippaa keskellä ei mitään..

Perjantaina tulin Altasta. Kautokeinon nurkilla auton mittari näytti kans -40. Onhan se jo aika kuivaa, mutta olin rekalla liikkeellä, joten ei mitään ongelmia. Tornion pohjoispuolella tuli kyllä muutama asuntoauto vastaan. Tuo keli kyllä asettaa omat haasteensa autossa asumiseen, mutta varmasti sekin onnistuu.

Tuossa kolomenkymmenen kahtapuolta keikkunut, parraimmillaan yli33. Sitikalla ajeltu. Sivuikkunat ei taho sulana pysyä, mutta ei muuta ongelmaa. Ei ole tullut ooppelia koitettua, miten tarkenis kortteerata. Kyllä se jo tämänpäivän ihmiselle asuntovaunu elämä intiaani hommaa semosissa keleissä. Pitäis melekeen koittaa käydä pikku lenkki, kun koko ensviikko lupailee pakkasia koko maahan. Toivopoika

Eikös se lapinmiehen pakkasenkestävyys ole tuossa. ITE

Tänä talvena ei vielä kokemuksia nelikymppisistä. Pari talvea sitten Fordin mittari näytti -40 jälkeen vain viivoja, hyvin selvittiin sisätilan lämppäri oli ohjaamon lattialla puhaltamassa parkissa ollessa. Parin viikon päästä taas Ivaloon m-autolla, pääsee taas ajamaan koiravaljakolla.

Maskipeittoa Transit kaipasi edellistalvena kun ajeltiin helmikuun yössä Pohjois-Ruotsissa. Lyckselessä tankattiin mutta eivät huoltamolla tienneet naftansa pakkaskestoa, vaikka mittari näytti jo -34. Luulajan eteläpuolella rupesi veto heikkenemään ja sieltä Ouluun asti tultiin viittäkymppiä. Nallikari oli kiinni mutta Edenin sviitin antoivat pariksi yöksi edullisesti. Seuraavana päivänä kurkistus konepellin alle; öljytikku oli noussut sen verran, että ympärystä oli öljyssä. Fordin huollossa lisäsivät vajaan litran öljyä ja matka jatkui etelään. Eli kovia pakkasia on syytä kunnioittaa ja varustautua sen mukaisesti.

Huollon tärkeys korostuu kylmässä. Vaihta polttoaine suodin, kun talvilaatua alkaa saamaan. Tarkistaa akun kunto. huollossa tarkistuttaa, että asianmukaiset huohottimien lämmitykset ovat kunnossa. Nykyautoissa kun niitä letkuja kulkee moneen suuntaan, eikä niinkuin ennen suoraan ulos, ja alas. maskipeitto on hyvä, mutta kattoa, ettei tuki esimerkiksi laturin tuuletusta. Vaatetta mukan reilusti. Vaikka kirves, ja sytytyspaloja, tai vastavaa. Jos on kaukana taloista yöaikaan, niin lähimmän mettänreunaan ja kuivia oksia, tai jos kuiva kanto. Ei kun tulen tekoon. Vielä jos haluaa olla oikeen varma, niin pussiin kuivia pikkuhalkoja sytöksi, niin aina helpompaa. Toivopoika

Kunnon pakkasella voi tehdä "elävästäkin" koivusta nuotion. En tuota uskonut, mutta kun velivanaja sen teki, niin pakko oli uskoa. Nuotio onnistyy hyvin kun pakkasta on yli 20 astetta, koivu on silloin riittävän kuivaa. Rajamiehillä kun on taidot ja tieto kuinka selviytyä pakkasella luonnossa.

Ainakin nuo muutamat elävät hännän heiluttajat tuntuu nauttivan näistä keleistä suunnattomasti.

Tuosta Markun jutusta tuli mieleen eräs Lapin reissu talvella kelkalla tuonne Norjan rajan tuntumaan Tsuukisautsin majalle. Oli yön myötä kamiinan tuli sammunut kun aamulla noin 10 asteen pakkasessa kolisteli sisälle poromiehiä kun olivat menossa hakemaan Norjan puolelle karanneita porojaan. Minä aloitin turaamaan kamiinaan tulta paperin avulla. Poromies katseli touhujani ja kysyi onko bensaa. Minä sanoin että tuollahan eteisessä on. Hän haki bensan, öljyn ja kaatoi sekoituksen katkaistuun kaljapurkkiin ja hulautti sen kamiinaan.
Silloin minä katsoin reitin ulko-ovelle ja siirryin sinne. Poromies vain raapaisi tikun ja heitti sen kamiinan luukusta sisään. Pieni humahdus ja tuli alkoi palaa rauhallisesti. Hän tiesi paljonko öljyä bensan sekaan jotta oikeanlainen räjähtämätön seos syntyi. En ole kuitenkaan koskaan tehnyt kokeita paljonko öljyä täytyy olla seoksessa.

On myös joskus tullut kokeiltua kun pannun pesässä olen polttanut huonosti kuivunutta kuusi puuta.Ei oikein tahtonut syttyä ja päätin sitten roiskasta litran verran jäteöljyä sinne sammuneeseen puukasaan.Alakautta paperinipun kanssa sytyttelin alaluukku auki.Seuraavaksi huomasin kovan humauksen ja pannuhuoneessa nokea ja pannun rostit halki lattialla.Se oli aikaisemmista sytytys yrityksistä se verran jo lämmennyt että kaadettu öljyseos kaasuuntui räjähdys kelpoiseksi.Kannattaa miettiä pari kertaa kun saa vastaavan laisia kuningas ajatuksia.