Hyttyset pois vaunusta

Hei.
Miten saatte hyttyset pysymään pois vaunusta? Mitä laitteita on käytössä? Meillä hieman huonot nuo hyttysverkot kaiketi, kun itikoita pörrää vaunussa, vaikka hyttysverkot kiinni.

Huomasinkin hyönteiskarkotin-aiheisen keskustelun SF caravan -sivustolla. Jospa tuollainen RAIDin verkkovirtalaite toimisi tämän reissun ajan. Jotain pitää keksiä iltaan mennessä nimittäin, kun lapsi on ihan itikoiden tikkaama.

https://www.proviter.fi/tuotteet/thermacell-hyttyskarkottimet

Tuosta Raid pistorasiaan laitettavasta hyvät kokemukset. Oon laittanu ajastimen väliin... vartti päällä, puol tuntia pois.. Hyvin toimii

Thermachell karkoittimista on viime päivinä ollut paljon juttua kun Partiokaupat vetivät ne pois myynnistä. Maahantuojan mukaan ne on tarkoitettu käytettäviksi vain ulkotiloissa, ei missään tapauksessa sisätiloissa. Oma kokemus on, että toimivat melko hyvin ulkona esim. auton vieressä tai mökin terassilla.

Itsellä samoja ongelmia autossa. Ainakin suihkun tuuletusventtiilissä on niin harva ritilä, että paarmaa pienemmät öttiäiset pääsevät sitä kautta vaivatta autoon. Muidenkin kohteiden kartoitus on menossa.

Kattoluukut ovat itsetuulettavia ts. niitä ei saa täysin kiinni ja osassa vaunuista on sellaisia luukkumalleja joista tuuletusaukot jäävät verkon ulkopuolelle, ritilä kehyksessä tms.

Kun luukku on sellainen missä pimennysverho ja hyttysverkko kulkevat samoissa urissa on ilmankierrolle tehty pimennysverhon vuoksi toinen reitti ettei pimennysverho tuki ilmankiertoa. Samaa kiertoreittiä käyttävät myös hyttyset.

@timppa

Meillä on vaunussa midi-heki kattoikkunat. Niissä on pakkotuuletus, että ilmanvaihto toimii, vaikka kattoikkunat olisivat kiinni. Niissä tuuletuskanavissa ei ollut sääskiverkkoja. Irrotin muutama päivä sitten sisäkehykset ja askartelin kanaviin noin 15kpl/luukku eri muotoisia ja -kokoisia sääskiverkon paloja. Kova homma, mutta kyllä oli vaivan arvoista.
Myös lattian ilmanvaihtoputkiin ompelin ompelukoneella sääskiverkkosukat päälle.
Ja lopuksi jääkaapin ritilöistä puuttui tehtaan jäljiltä 7kpl 1x5cm verkon paloja. Nyt ötököitä tulee vain avonaisesta ovesta.

Myrkyt toimivat, mutta mielestäni kannattaa pari päivää uhrata verkkosavottaan, niin myrkkyjä ei tarvitse hengitellä itse.

Tuota Merikallion mainitsemaa laitetta ei saa MISSÄÄN TAPAUKSESSA käyttääå sisätiloissa, katsokäyttöohje.

Thermacell on hyvä ulkotiloissa ja pari viikkoa sitten ostin lidlistä sisäkäyttöön sopivan ja pistorasiaan kytkettävän hyttysansan. Toimii aikas hyvin eli on hintansa (6,90) arvoinen.
Mitään "hyttys-sumutteita" en ole käyttänyt enään moneen vuoteen, koko auto/vaunu haisi niiltä vaikka niitä ulkona laittaiskin.

Kirjoittelin jossain foorumissa aikanaan, etä ei vielä ole meillä ollut kulkupeliä, jossa itikat pysyisivät pois ilman erillisiä verkottamisia.
Älä myrkkyjen varaan laske homma, vaan tee kulkupelistä hyttysvarma verkoin ja kysy neuvoa.
Jääkaapin takaritilät, kattoluukkujen itikkaverkot, auton tuulilasin ilmanotto ulkoa vai sisältä jne. me nukutaan nykyään ihan sama missä ilman itikoita.

Se muuten se vain ulkona käytettävä thermacell ja sisällä käytettävä raid verkkovirta vehjes, myrkky on samaa tavaraa. Mekkalaa raid vahingollisuudesta pölyttäjille ei ole näkynyt missään?

Kyse onkin siis jostain muusta kun itse myrkystä.

Mutta kukin uskossaan…
Jännä miten koirille valeluliuoksena annettava punkkikarkoitin on täysin vaaraton.. miksei sellasta ole ihmisille?

suosittelut huiveille, sopivat koirille ja ihmisille (tarkista aina kissalle sopivuus, kaikki eivät käy), esim.
tuubihuivi-repeltec-punkkikarkote tai Best Friend Repeltec Punkkihuivi.

Tuo Timo K:n varoitus on aivan paikallaan ja siksipä omassa viestissäni varuilta ilmoitin vehkeen toimineen loistavasti terassillamme. Toisaalta Raidhan on täysin turvallinen sisätiloissakin, vaikka sisältää samaa myrkkyä kuin Thermacellkin (kuten Rauzi tiesi).

Matkiskäytössä TC toimii luonnollisesti markiisin alla, ulkotiloissa, missä ihmisetkin kesäillassa oleskelevat.
Nuo sisätiloihin luikertelevat inisijät on vain ruoskittava hengiltä ennen nukkumaan menoa.

Hyttystä on nyt lujasti. keväälä huomasin kun alkuun kutitteli, että käsidesi helpoti pistokohdissa. Mutta nykyään eipä juuri kutitakkaan, kun ovat kesän hyttysrouvat lähennelleen laumoittain.
Karkotteita, enkä ohveja käytä kotona, eikä muualla. Anna pistellä aika raauhassa, mitä nyt joskus huitasen joutessa, kun tuntuu niitä kiinnostavan, kyllä ne marraskuussa lopettaa sen pistelyn.
Autolla jos liikutaan, niin eipä niitä sisällä juurikaan yöllä kun se on ikkunattomana aika hämärä maakuupuolella, ja pitää sisällä jos on tullut ovista, pyydystellä pois käsipelillä.olen siinä aika hyvä.
Kannattaa siis iltasella peitellä ikkunat, niin eivät liiku ehkä nin paljoa. Nukahtavat. Mäkäräiset sitten on erijuttu. Nillehän ei ole mitä tehhä.
Tp

Meillä ei oikein iske sisällä myrkkyjen käyttö ( raidit, tms sähköviritykset ). Joten etsittiin ihan suosiolla autosta kohdat mistä hyttyset pääsevät sisälle. Todellinen välähdys kulkureiteistä tuli viime vuonna Savukoskella, jokirannassa yöpyessä. Onneksi sääskiä tuli sisälle niin paljon, että niiden kulkureitti myös onnistuttiin paikallistamaan kun joutuivat kulkemaan aukoista sisälle tahtimarssia parijonossa: https://youtu.be/EtcT60MXfbs?t=78

Liitteenä olevassa kuvassa näkyy nyt sitten lopullinen versio. Eli liimasin kattoon tarranauhan toisenpuoliskon kattoluukkujen ympärille. Sääskiverkkoviritetään sitten tarranauhan toisenpuolen väliin ja se riittää pitämään pisteliäät verenimijät loitolla yöaikaan. Lisäksi auton etuosasta sisäkierto valinta päälle puhaltimesta ja sääskiverkot myös ovien ilmanottoaukkoihin. Sen jälkeen loppu onkin kiinni vain siitä miten nopeasti onnistuu luikahtamaan ovesta sisälle ilman, että 28 ei toivottua vierasta saapuu mukana sisätiloihin inisemään ärsyttävästi yöaikaan korvanvieressä.

Thermacellissä on ilmeisesti kymmenkertainen määrä vaikuttavassa aineessa kun Raidissa.

Sitruunan tuoksuista pesuainetta pintojen puhdistukseen, Ruukkuun basilikaa, salviaa, laventelia ja rosmariinia sekä jotain sitruunalle tuoksuvaa, öttiäiset ei tykkää, eikä tarvita myrkkyjä.

Kun ei ole sähköä tarjolla raid lappulyhdyn saa tehtyä helposti limsa/olut tölkistä sekä tuikkukynttilästä.

Tölkkilyhdyn ongelmaksi olen huomannut tuuliherkkyyden. Mökin kuistilla, vaunun teltassa tai muussa tilassa johon tuulenpuuska pääsee puhaltamaan tai muuten vaan meno on niin villiä, että kädet heiluu, on myös vaara, että kevyt, lonkerotölkistä tehty tuikkulyhty, kaatuu palavine kynttilöineen ja aiheuttaa jopa tulipalovaaran.

Siispä tuumasta toimeen ja keksijäksi. Paikallisesta halpahallista isobambin kuvalla somistettu peltilyhty á 1,95 €. Peltilyhdyn sisällä on lasipurkki painoa antamassa ja päällä on peltikakkara jonka reunat taivuttelemalla siihen saa kätevästi pidikkeen hyttystyynylle. Toimii mainiosti, kestää paremmin pystyssä, sisutuselementtinä nätimpi ja voi vaikka ripustaa johonkin.

Jollei ole pihtejä, joilla reunoja taivutella, niin ainakin K-rauta vielä myy valmiita Swissino- hyttyslyhtyjä vähän reilun parinkympin hintaan.

Oluttölkki pysyy pystyssä jos tekee ala-aukon tuumanverran pohjasta jotain painavaa vaikka hiekkaa pohjalle. Paras paino tulee kun valaa vanhat uudenvuoden tinat pohjalle

Kaverin koira sekos, sai hermostollisia oireita kun thermacelli oli ollut ulkotiloissa.
T. Timppa

Ei kai jääkaapin taustasta ole yhteyttä vaunun/auton sisäpuoliseen tilaan? Miksi olisi? Muuten epäilen, että itikat tulevat sittenkin sisälle ihmisten vaatteissa/hiuksissa/koirun turkissa jne.

Vaunuissa oli/on aivan normaalia että kaapin taus on avoin sisätiloihin. Vanhoissa autoissakin näin oli, jopa peräkeittiöautoissa ja se pölyn määrä oli mahdoton.

@timppa

Ihmisen, joka ei kestä kesäisiä hyönteisiä suomalaisessa luonnossa, kannattaisi pyrkiä asumaan Helsingin keskustaan ja pyrkiä päästä toimistoon, johon ei tule luonnollista ilmanvaihtoa.

Matkailuun suosittelen Antarktista tai Arktista.

Ihan kaikkea, meistä kukaan, ei voi saada, ainakaan yhtäaikaa ja koko ajan

Sirpa

Mitäpä oot jääny paitsi.?

Kärpäsen surina on pieni riesa maailmassamme, joka ei ehdi sopeutua kuivuuteen, tulviin, metsäpaloihin, roksaamisen ja karavaariveljien paskanpuhumisiin...
Sirpa

No nyt meni juttu taas lekkeriksi! On se kumma ettei asiallisiin kysymyksiin voi vastata kuin nälvimällä? Toiset kestää itikoita, toiset ei. Itselläni keväisin hyttysenpistot aiheutta suuria,kutiavia paukamia joten mielenkiinnolla seurasin jutustelua mutta mutta. Hyviä vinkkejä, kiitos niistä, Thermacelliä ja Raidia tuun käyttämään jatkossakin.
T. Hemmo

Tuossa vielä havainnekuva tölkkilyhdystä, ellei ole jollekin tuttu. Toimii millä tahansa hyttyslappusella ja kun ei leikkaa viivakoodia tölkin kyljestä pois niin saa vielä 15 sentin pantin takaisin kun ei enää tarvitse.

Otsikko oli Hyttyset pois vaunusta.
Otsikon voisi muotoilla: Hyttyset pois maapallolta.

Tiedän, että moni ihminen on enemmän altis hyttysten pistoille kuin joku toinen.

Aurinkokin aiheuttaa toisille ihosyövän aiemmin kuin jollekin toiselle, joka kuolee ennen ihosyöpäänsä vaikkapa vanhuuteensa.

Myrkyillä saamme ison osan (meidän mielestämme, haitallisia) eläviä kuolleiksi.
Samalla, kun tuhoamme osan luontoa, toinenkin osa kuolee.

Siksipä kirjoitin, että jos ihminen ei kestä hyttysiä (taikka aurinkoa), oikein tapa ei ole poistaa harmia, vaan pyrkiä elämään siten, että ei mene harmittavaan tilanteeseen.

Esim. valoherkät ihmiset eivät pyri sammuttamaan aurinkoa vaan joutuvat verhoutumaan.

Olen syvästi pahoillani heidän rajoitteisuudestaan, koska aurinkomme on tarpeellinen myöskin heille.

Hyttyset ovat tarpeellisia maapallon ekosysteemille.

Sirpa

Kuinkas tarpeellisia ne hyttyset on vaunun sisäiselle ekosysteemille, kun vaunussa olevia noin puolustelet?

Koottua tietoa hyttyslappusten aineiden (myrkkyjen) vaaroista ja vaikutuksista:

Lainaus wikipediasta: Pyretriinit ovat seos krysanteemisuvun kasveissa esiintyviä luonnon omia myrkkyjä. Niitä on käytetty vuosisatoja kasveista uutettuina hyönteismyrkkyinä, mutta niillä on kaksi ongelmaa. Pyretriinit ovat varsin herkistäviä aineita, ja siksi ne aiheuttavat allergisia reaktioita, ihottumia ja astmaa. Toiseksi ne hajoavat hyvin nopeasti auringonvalon vaikutuksesta. Siksi on pyritty kehittämään vähemmän allergisoivia ja luonnossa kestävämpiä aineita, joita ovat mm. permetriini, sypermetriini, deltametriini ja fenvaleraatti. Ihmisen ihon läpi aineet imeytyvät huonosti ja ne hajoavat elimistössä nopeasti, joten myrkyllisyys on vähäinen eivätkä ne ole kertyviä.

“Ihmisystävälliset” hyönteisten torjunta-aineet ovat yleensä erityyppisiä permetriinin jatkojalosteita eri kauppanimillä ja jatkossa käytän yleisnimenä ”permetriiniä”. Maailmalla näkyy olevan tarjolla myös ”natural floral water” hyttystyynyjä, jotka lienevät oikeista krysanteemeista uutetulla aineella kyllästettyjä.

Vuosi sitten, 12.6.2020 Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa neuvottiin mm. matkailijaa maailmalla nukkumaan permetriinillä käsitellyn hyönteisverkon alla ja käsittelemään vaatteita samalla aineella. Suomessa ei onneksi taida olla kuin jänisrutto ja pogostantauti hyttysten välityksellä leviäviä vakavia tauteja ja sitten tietysti nämä kaikenkamalat punkkitaudit.

Rapakon takaisilla Zika-virusalueilla levitellään permetriiniä valtion, julkishallinnon, ja terveysviranomaisten toimesta tai puolesta ruiskuttelemalla pihoihin, puutarhoihin ja muihin julkisiin paikkoihin sekä lentokoneella kaupunkien lähisoille ja kosteikoille. Malaria-alueilla mm. hotellien ympäristöt ja lähipuistot on lähes poikkeuksetta ruiskuteltu ötökkävapaaksi.

Maataloudessa torjutaan kasvituholaisia melko messevässä mittakaavassa, niin Suomessa kuin muuallakin. Karjataloudessa ja yleensä kaikkien kotieläinten ulkoisten loisten (punkit, perskärpäset, muut öttiäiset) häätöön ja torjuntaan käytettävissä aineissa on tehoaineena samat myrkyt. Ja mm. samoja aineita sisältävällä täishampoolla on omienkin lasten hiuksia muutamana päiväkoti/alakoulu vuonna aikoinaan pitänyt useaan otteeseen pestä.

Mutt hyvä, että aihe pääsee tapetille ja muutama talousintresseistä riippumaton tutkimuskin julkaistu, ehkä huomiota pitää suunnata enemmän sinne sylttytehtaalle, mutta hyvä jos nykyisen uutisoinnin jälkeen vaikka tarkemmin itsekukin harkitsee tarkemmin missä thermacelliä sauhuttelee.

Näiden aineiden laajempi kieltäminen tuskin onnistuu valtavien (maa)taloudellisten intressien takia, ellei sitten keksitä toista myrkkyä tilalle. Ehkä kielletään käyttö yksityisiltä ja maataloudelle riittää tutkimus, jonka mukaan ei ole suurempaa haittaa ihmisille ruuan seassa nautittuna? Pyretriinit ja pyretroidit, luonnossa nopeasti hajoavina, ovat myös luomuviljelyssä sallittuja ja käytettyjä hyönteistentorjunta-aineita: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/ ... insuojelu/

Nyt juur on julkaistu tutkimus, että mehiläisille ja kimalaisille ei havaittu välittömiä vakavia häiriöitä tai kuolemia mutta menivät permetriini-altistuksessa senverran sekaisin, etteivät enää muistaneet, että missä sitä hunajaa kasvaa ja minkävärisistä kukista kannattaa kerätä. Tämä on lähinnä noiden maatalousmyrkkyjen vaikutusaluetta, mutta ehkä rypsipellon laidalla olevalla mehiläistarhalla tuo ei ole kamalan suuri taloudellinen ongelma?

Netistä "d-allethrin, prallthrin, permetrhin" hakusanoilla löytyy kaikenlaista tutkimusta, joiden mukaan on erityisen vaarallista kaloille, linnut eivät välitä pätkääkään, eikä yleensä nisäkkäillä (rotat ja raskaana olevat hiiret) ole tutkimuksissa todettu vaikutuksia. Koiran punkkipannassa mm. vaikuttavana aineena on näköjään deltametriini.

Kissaeläimet tekevät poikkeuksen. Kissojen elimistö toimii siten, että ei pysty tuota nimenomaista myrkkyä ollenkaan poistamaan vaan se jostain syystä pienistäkin määristä kertyy herkästi elimistöön.

Kissanomistajat varokoot: https://icatcare.org/permethrin/owner-info eli ei punkkipantoja kissoille!

Selitelkäätte selittelijät , samoin myrkkyjen valmistajat ja myyjät

DDT oli monella tutkimuksella aivan "turvallinen" hyönteismyrkky, kunnes toisin osaattiin ajatella vuosikymmenien jälkeen.
lainaus: "Toisen maailmansodan aikaan tuhottiin tällä tehokkaalla myrkyllä täit, luteet ja russakat. Myrkyn ei pitänyt olla ihmiselle vaarallista, vaikka runsaan käytön ympäristövaikutukset alkoivat paljastua. DDT:n käyttö kiellettiin vähitellen 1970-luvulla länsimaissa, kun merikotkaa ja useita haukkoja uhkasi sukupuutto.29.6.2016"

lainaus loppui ja totuus alkoi näkyä tässäkin jäsensivuston juttelussa....

Tulin 1950-luvulla jostakin lastenleriltä, josta toin päässäni muutaman täin.
Äitini, tuolloisen opin mukaan, tupsutti päähäni pulveria, joka oli pääosin DDT:tä, laittoi pyyheliinan päähäni pariksi tunniksi ja sitten ammeeseen, jossa pestiin täit pois. Toisti saivareiden varalta parin viikon päästä kuurin.

Nyt sivutollanne juttelee aiemmin täysin mukavaksi ja älykkääksi todettu nainen, joka ei työikäisenä olisi millään osallistunut tällaiseen onnahtelevaan ja syrjähtelevään (ehkä siksi hupsun-hauskaan) keskusteluun...

Myrkkyjen vaikutukset tuppaavat näyttäytymään sitten, kun mitään ei ole enää tehtävissä....

Sirpa

Näköjään Sirpa haluaa tuhota nämä maailmasta:

https://www.exoticgarden.fi/WebRoot/myvilkasfi01/Shops/exotic/6013/DEEC/B2B3/EE46/D1B1/0A28/1011/FDB8/3338_ml.jpg

Luitko, Timo Kajava, jotenkin hitaasti ?
Minä en halua tuhota mitään tai ketään, maailmasta.¨
Toki, tapan hyttysen, joka osuu käsieni väliin ilman omantunnon tuskia, mutta enimmäkseen siedän kaikkea, jopa Sinuakin
Sirpa

Eli hyväksyt myrkyt, etkä halua poistaa niitä maailmasta?

Timo Kajava
Ei maailma ole keksinyt myrkkyjä Sinun tai minun vuokseni eikä edes meidän inttämisen vuoksi.¨
Esim NaCl on kova myrkky, jota viskomme jopa liian suolanmakuista muka-pitsaa maustaaksemme.

Oletko löytänyt herkkutatteja ?
Sirpa

Et sitten osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen.

Luepa koko ketju, josta tiedät, kuka sanoi kenelle ja mitä

Jos haluatte kysyä Timo Kajavalta, miten hän saa hirvikärpäset pois tissiliiveistään, hän neuvonee jonkun myrkyn ennen tai jälkeen...

On muuten erikoisen mahtava herkkutattivuosi !
Sirpa

I rest my case

Sinä aloitit
Hyvää Yötä tissiliiveistä, hirvikärpäsistä, pyretriinistä, DDT:stä, ja uskomattomasta tattisaaliista huolimatta !
Tai kaiken tuon vuoksi.
Maapallo on jaksanut pyöriä radallaan ja jaksaa, jokusen aikaa, pyöriä edelleen

Sirpa