Evon matkaparkki. Saako rahoille vastinetta?

Syksyn melkein viimeisenä reissuna päätimme käydä katsomassa miten Lammin Evon NIemisjärven uusi matkaparkki toimii käytännössä. No kahden yön visiitti herätti melkein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta tulipahan kokeiltua. Saimmeko rahoillemme vastinetta?
https://youtu.be/8y-HklEvtJI

Oliko siellä oikeasti halkoja jotka piti ensin sahata lyhyemmiksi ja sitten pilkkoa klapeiksi?

@Timo. Ainakin aikaiemmilla kolmella kerralla ollut metristä halkoa ja saha. Kirves puuttuu, joten siihen puuhellan ei kyllä pilkettä saa. Just just takassa palaavat. Joten oma kirves on tuolla rock

Tuohon olen törmännyt useammassa paikassa. Valmiit pilkkeet häviävät kävijöiden mukaan. Ja kun itse tekee klapit niin niitä ei polttele ylimääräisiä.

Matkaparkki varaussivun kautta näkee että sähköt 2300W eli 10A.
Tilan pihapiirissä vesipiste ja suihkumahdollisuus. Muutakin tietoa löytyy.

Laadukas retkikirves aina mukana sekä myös pesäpallomaila... :)

Tosiaan, joutuko ITSE tekemään polttopuita. Huh. Oli sentään halkoja joista tehdä!

Nyt taisitte ymmärtää väärin. Musta on suorastaan juhlavaa, että on kuivia puita ja jopa saha millä saa ne pätkiksi. Usein ei kumpaakaan löydy tulentekopaikalta...

Täällä meilläpäin metsähallituksen kalastuskohteissa on puut rankoina katoksen alla, ja kirves, sekä saha käytettävissä. Kirveet ovat niin isoja ja rautavarrella, että ei yleensä kelpaa pitkäkyntisille.
Toki autossa hyvä olla hätävarana vähän valmiita polttopuita mukana.

Taitaa nämä nykyiset karavaanarit olla niin hienohelmoja että kaikki pitäis olla valmiina! Ovatko edes sahaa nähneet! Saati sitten että käyttää osaavat.Kyllä sitten valmiille tulille tullaan makkaraa paistamaan ja valittaan kun ei ole enempää polttopuita valmiina kun itseä varten vaan tehtiin.

Halothan ei tietennii saa maksaa nuotio paikalla mitää :/ niitähän on jossain kunhan joku hakee. H

Mun kommenttini haloista johtui siitä että varsin usein nykyään sekoitetaan termit halko ja klapi. Nuoremmat eivät ole pitkiä halkopinoja koskaan nähneet, isompien talojen pihoilla niitä ennen oli aina. Koulut, kunnatalot, nuorisoseurojen talot yms.

Sehän aivan loistava idea jättää puut haloiksi, meikäläiselle ne eivät olisi minkäänlainen ongelma jos vaan on saha käytettävissä. Ei varmasti poltella turhaa puuta jos sen haloista ensin sahaa ja sitten pilkkoo klapeiksi.

Parhaillaan palaa tuossa takassa puita jotka olen itse kaatanut, karsinut, tehnyt tukkeja ja sahannut pölleiksi jotka olen klapittanut. Liiterissä kuivina ne nyt odottavat.

Meiläpäin nuita Timon "klapeja" on aina puhuteltu "haloiksi". Eikä tääläpäin tunneta "klapikonettakaan" vaan se on "halakomakone"... Kirhveeläki hakataan halakoja tai halotaan puita... :))

Onko klapeista seuraava pienempi sitten pilke? Halko, klapi, pilke? Siis kun klapin halkaisee. Sellaista sanaa olen nähnyt käytettävän.

Kyllä halkokauppa koskee yleensä ammattikielessä metrisiä, kolmasosa siitä myydään klapina.
Vero.fi on jaotellut ne näin.
"Jos myyt oman metsäsi puista tehtyjä halkoja, klapeja, haketta tai muuta metsäenergiapuuta, on saamasi myyntitulo metsätalouden pääomatuloa."
Me amatöörit sitten voimme kutsua niitä erilaisilla lempinimillä.

Minun mielestäni pilke on klapin ja hakkeen väliltä! Tiedä sitten mihin sitä käytetään?

Niin kuin Vesa kirjoittaa, niin eipä he halua klapeja välttämättä valmiina, vai mitä ne ovat nyt sitten kenenkin murteella nimitetty.
Toki on paljon uusavuttomia olemassa, joille kaikki pitää olla valmiina ja jokunen heistä voi olla valmis siitä maksamaankin.
Kiva on seurata Kaartien reissuja, eli jatkakaa samaan malliin.
Rehellisesti asiat asioina.

Kiitos Seppo

Mutta miten teillä sitten erotellaan halko ja klapi? Harmi kun tilaa halkoja teidän kielellä ja sattuu niitä myös saamaan.

Halkoja halkaistiin -50 luvulla reilun metrin halkaisijaltaan olevalla puusta tehdyllä n. 20 cm paksuisella hihnakäyttöisellä ( traktorikäyttöinen hihna tai maamoottori, sähkömoottoreitakin oli mutta hihnalla ) pyörällä.

Pyörän kyljessä,( huom. kyljessä ) aika ulkokehällä oli kirveen terän tapainen kiila joka halkaisi metrin mittaisen tukinpätkän tehokkaasti ja äärimmäinen vaarallisesti.

Nämä halot pinottiin kunnantalon taakse pari metriä korkeaan pinoon, pinoja saattoi olla sata metriä yhteensä. Pannuhuoneessa oli yleensä kaksi helvatinmoista kattilaa jonka kitaan talonmies heitteli kuivat halot. Kyllä olisi ollut talkkari vihainen jos klapeja olisi pitänyt käyttää.

Koksi syrjäytti halot, ne menivät samaan kattilaan. Koksille tehtiin iso luiskaluukku kivijalkaan, sieltä isokuuppaisella lapiolla nyrkinkokoisia koksinkappaleita pesään. Ei kannattanut päästää koskaan sammumaan kun oli kiven saanut palamaan. Lämmistä vettä tarvittiin kesälläkin.

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/halkoja_ja_klapeja

Pilkkeiksi muistelen meillä vanahempien sanoneen semmosia syttöjä. En tarkota kiehisiä,, vaan semmosia pikku säipäleitä.
Pilkehän oli virallisesti sota-aikana ja jäläkiin häkäpönttöautoissa poltoaineena, ja tervan poltossa.
Tosin kun ikäni olen kierrelly Suomea, ettei edes omaa murretta, vaan puhuttelei ihteäni murrekerjäläiseksi, olen kuullu monta nimeä poltopuista.
Kalikka, kalpi, klapu, poltinpuu, kalikka, hälläpuu, hellapuu, keittopuu, soppahalako, päläkkä, kahvipuu. Mitäniitä, ei muista kaikkia.
Mutta asiaa
Mutta paljonhan puheta, että ei tarvi olla matkaparkissa, kun paika, iliman sähköö, vesi, ja kemsan tyhjäys.
Mutta kai se karavaaneilakin, että ei taida olla semmosta kämppäriä, että se kaikille sopii, vaikka noita matkaparkeja pidetään alunperin vain yöparkkipaikana, ja mieluusti ilimasina kylä, ja kaupunkien keskustasa.
No onhan sitten jos ei saha pysy käsissä, niin heille vaikka cambinkialueet palveluineen, ja kulkimen matkasahan kulukee kaasugrilli.
Tp

Oli hyvä tuo linkin artikkeli.Kiitos Timolle siitä.
Mulla on myös kokemus kun junnuna maalla tuli tehtyä "klapuja rangoista" (Ylä-Satakunta)
traktoripyöritteisellä remmivetoisella sirkkeli/pyörivä kiila systeemillä äijien kanssa,me halottiin ne lyhyenä.
Ihme että sormet on kaikki tallella ,tuli joskus takapotku kynsille.

Pääasiaan takas.
Kaarttien retkivideot jatkaa hyvää tasoaan,kiitos myös niistä.

Ranka on ranka. Halko on yleisesti ymmärretty olevan noin1m pitkä ja siitä tehdään polttopuita tai klapeja vaihtelevan mittaisia omien tarpeidensa mukaisesti.
Näin pääosin suomenmaassa

Eikös ranka ole 4-5 metrinen paksusta päästä 5 - 20 senttinen puu. Ei kelpaa tukiksi eikä propsiksi. Ranka on joko kaadetun puun latvus tai metsän harvennuksen tulos. Oikein hyvä polttopuuksi koska muuta käyttöä ei sille juuri ole.

Samaan tyyliin ne puut on täällä meilläkin saatettu poltettavaan muotoon. Niitä kerran halkaistuja halkoja puhuteltiin "metrin haloiksi" ja kotikäyttöön pienemmiksi pätkittyjä halkoja polttopuiksi. Halkoja kumminkin kaikki puhekielessä.

Jos ei maailma ollut valmis vielä sen Konsen pihan pintamateriaalin aiheuttaman keskustelun aikaan (oliko 60 postausta), niin nyt se viimeistään on valmis. :)

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d910eb92-c0fe-451a-9b9c-411ac9fcf63d

Tuossa selkokielistä tekstiä polttopuuongelmaan ja -käsitteisiin.

Kyllä meillä Jyväskylän korkeudella puhutaan klapeista ja metrisistä haloista (halko halkaista, pilke pilkkoa).
Onpa ilo poltella näillä pakkasilla varaavissa uuneissa ylivuotista koivuklapia, saattaa säästyä jonkin verran polttoöljyäkin.

Hyvä linkki tuo, viralliset nimikkeet ja arkikieli saattavat poiketa toisistaan eri murrealiueilla kuten siinäkin todetaan :)

Montahan nimeä, ja mieltä. Tuli muistoon jossain kuulleeni sanan patakiila klapin nimenä.
Niin se puun kaato. Meillä oli se, että puu syksyllä nurin, kun kasvu loppuu, ja polttopuu pinoon kevät ahavan kuivatamista oottelemaan.
Joskus sitenkin, kun aikanaan peltoo raivasi isä, niin kaateli koivut keväällä ja jätti oksineen niin kun lehti kasvo, se kuivatti niitä.
Tais olla nimenä rasiin kaato
Kun lehti oli täysi, ja alako näkymään syksyä niissä, niin karsittiin, ja rangat rantteelle ja siitä pinoon.
Tp

Asiaan kuulumaton kommentti
Velivanaa sissi ja rajavartiamestari (vrt. sotilasmestari) kertoi ja todisti
Kasvava koivu on pakkasella nuotiokuiva
Eli kun parinkymmenen asteen pakkasessa kaataa koivun, siitä voi tehdä nuotion
Se toimi ja puu syttyi hyvin